Läpi meni Switchillä!
Ykkösosan avaruusmerirosvoilusta ollaan siirrytty planeetan räjähdyksestä irronneen sirpaleen lämpimille vesille merirosvoamaan sukellusveneellä. Laivasto pitää tiukkaa kuria karibianmerellä ja ryöväämällä laivaston kohteita maine kasvaa.
Peli on siis käsinpiirretty 2D vuoropohjainen ammuskelupeli, missä on roolipelimäisiä elementtejä kun kehittää hahmoja. Pelaajan rosvojoukon käyttämät aseet määrittävät roolin jengissä ja on hyvä jos jokaisella on ainakin kaksi roolia, sillä sivurooleista saa ottaa ominaisuuksia käyttöön ja kykyjen määrä kasvaa, mitä useamman alan seppä.
Vuoropohjaisuuden ansiosta lähitappelija on myös hyvä pyssytappelussa, koska jokainen odottaa kiltisti vuoroaan, lähitappelija saa lampsia rauhassa vastustajan viereen ja iskeä moukarin kalloon. Rooleissa on mukavasti vaihtelua. Tarkka-ampuja näkee kaikki kimmokkeet mistä luoti menee ennen liipasimen vetämistä, mutta joutuu käyttämään toimintapisteitä aseen lataamiseen ja jos tarkka-ampujaa jahdataan, toimintapisteet menevät uuteen ampumapaikkaan siirtymiseen. Kaikilla hahmoluokilla on hyödyllisiä ominaisuuksia, enkä laiminlyönyt yhtäkään roolia.
Turvapaikoissa voi rekrytoida uusia jäseniä tiimiin. Jos miettii, onko niistä hyötyä jos tehtävissä on aina tiukka maksimimäärä kuinka monta voi ottaa osaa keikkaan, peli palkitsee päivän lopussa paremmin, joka saman päivän aikana mahdollisimman monta paikkaa ryövätään. Kukin höyrybotti voi osallistua vain yhteen keikkaan päivän aikana. Lisäksi loppu taistelussa taisteluun kutsutaan reservistä uusia botteja kaatuneiden tilalle. Loppu taistelussa on sen verran kuumat paikat että kyllä niitä botteja kaatuu vaikka pelaisi helpoimmalla vaikeustasolla. Aloitin pelaamisen experienced vaikeustasolla, sitten loordi Piston pomotappelussa vaihdoin moderate vaikeustasoon ja jossain atomics keikalla meni story mode päälle. Yhteensä pelaamiseen meni yli 30 tuntia, mikä on ylivoimaisesti pisin aika Höyrymaailma peleissä. Arvosana: 5/5.
Muita omia kuvakaappauksia:
