Vastaus: Työhaastattelu (tilanteet & neuvot)
No jatketaan...
Jarppa sanoi:
Pukeutumisesta sen verran, että riippunee alasta. (...) Varmaa on sekin, ettei homma siihen kaadu.
Eihän se ole yhtään varmaa - itse asiassa homman voi hyvinkin ryssiä väärällä pukeutumisella. Nimittäin: siinä on kyse siitä, että osoittaa ymmärtävänsä sitä maailmaa mihin yrittää hakeutua. Jos menee farkuissa ja villapaidassa mestaan, jossa on pukupakko, näyttää heti kättelyssä olevansa väärässä paikassa. Ja sen ensivaikutelman kumoaminen voi olla mahdoton tehtävä. Ainakin sillä saa todella paljon huonomman startin keskusteluun kuin fiksusti pukeutuneet kanssahakijat.
Mun mielestäni hyvä perusasenne haastatteluun mentäessä on se, että ei mennä hattu kourassa - vaan että pikemminkin ollaan myös itse tsekkaamassa onko paikka kiinnostava, ja että onnistuvatko _he_ tekemään vaikutuksen _sinuun_. Ylimielinen ei silti tietenkään saa olla. Ja tämä toki riippuu hakijan neuvotteluasemastakin; mistä lähtökohdista ollaan haastatteluun tultu. Tuolla tarkoitan sitä, että siinä on iso ero tullaanko neuvotteluun sossun kautta vai ollaanko kova nimi jossakin alan tunnetussa talossa.
Mikäli alasta on erikoistuntemusta, sitä kannattaa ilman muuta väläytellä, viljelemällä sopivia termejä (esim. oikeaoppisella alan erikoissanastolla puhuttaessa vieraalla kielellä). Mutta feikata ei passaa, koska pöydän toisella puolella istuvilla henkilöillä on kuitenkin vuosien, usein kymmenien vuosien, kokemus alasta.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: asia, jota näyttämättä ei kannata lähteä haastattelusta, on aito kiinnostus alaan ja työhön.
PS. Myöhästyneet onnittelut Jarmolle uuden duunipaikan johdosta.