Unet

[Karri]

Kertokaapa tänne unista, joita olette nähneet.

Muutama yö takaperin näin taas unen, jossa ei ollut mitään järkeä. Olin jonkin studiofirman pitkällä käytävällä, jonka varrella oli useita studioita. Avasin yhden studiohuoneen oven ja niskaani hyppäsi katonrajasta tarantelloja. Huomasin ne vasta seuraavassa huoneessa, jossa kalkkarokäärme hyppäsi niskaani. Ravistelin järkyttyneenä otukset päältäni. Tämän jälkeen koirani ilmestyy pääkäytävälle, jolla on hinku päästä sisään yhteen käytävän studiohuoneista. Raotan ovea ja kurkistan, mitä huoneessa tapahtuu. Siellä kuvataan Haluatko Miljonääriksi? -ohjelmaa, jossa Lasse Lehtinen istuu bussissa sininen lakki päässä ja esittää kysymykset mikrofonilla kilpailijalle, joka istuu sata metriä kauempana penkillä. Studio on valtava, pimeä, eikä katsojia ole missään. Perjantain ja lauantain jaksot kuvataan niin, että Lasse Lehtinen esittää kysymykset bussista, ja sunnuntaina istutaan tutuilla penkeillä vastapäätä kilpailijan kanssa.

Huhhuh kun mielikuvitus taas laukkaa...

Edit: Otsikko muutettu osuvammaksi.

 

[Zanis Dust]

Itse en nyt muista juurikaan mitään hulluja unia, mutta minulla on viimeisen yhdentoista vuoden aikana ollut unissani toistuvana teemana zombiet. Nämä alkoivat siis jo paljon ennen kuin esim. Resident Evil-pelisarja alkoi. Ilmeisesti nuo unet laukaisi Romeron Night of the Living Dead, jonka taisin nähdä ensi kertaa ollessani 12-vuotias. Ei siinä mitään, mutta kun nykyään näen noita unia 1-2 kertaa kuukaudessa ja tätä on jatkunut jo pari vuotta. Eikä nuo ihmislihan perässä olevien elävien kuolleiden kansoittamat unet ole mitenkään miellyttäviä - varsinkin kun yleinen teema on se, että olen yksin niiden täyttämässä maailmassa.

Zombie-pakkomielteeni on nyt mennyt kuitenkin jo sille asteelle, että minun on kohdattava unieni kauhut, jotta voin niistä päästä eroon. Siispä olen alkanut suunnittelemaan Romero-henkistä elokuvaa, joka olisi tarkoitus filmata tulevan kesän aikana. En aio tehdä siitä mitään tökeröä kotivideota, vaan mm. ulkoasun pitää olla loppuun asti viimeistelty. Jos muuten jotakin Oulun lähellä asuvaa sattuu homma kiinnostamaan, niin voi tsekkailla sähköpostiosoitteeni profiilistani ja ottaa yhteyttä. Uutta verta kaivataan aina.

 

[Fetched]

Näin niin ihmeellisen unen, että sitä on lähes mahdoton selittää, mutta yritetään nyt kuitenkin.

Oli tavallinen aamu. Tai lähes tavallinen sillä ulkona oli tiheä lumisade. Niin tiheä, että paria metriä kauemmas oli vaikea nähdä. Lähdin sitten pyöräilemään kouluun, mutta näkyvyys oli niin huono, että jouduin suunnistamaan kouluun ulkomuistista. Jotenkin siinä onnistuin sitten polkemaan keskustaan (joka on aivan toisessa suunnassa) kääntymällä jostain risteyksestä väärään suuntaan. Matkan varrella olevassa liikuntapuiston päärakennuksen pikku tornissa oli jotain ihme jouluvaloja tms. , jotka näkyivät räikeinä kauas. Poljin sitten keskustaan jotain ihme pikkupolkuja pitkin. Jossain vaiheessa minulta oli pyöräkin hävinnyt. Kun tulin keskustaan olin hämilläni, oli pimeää ja sade oli lakannut. Mietin miten olin sinne eksynyt ja aloin miettimään minne edes olin matkalla. Lähdin suunnistamaan koulua päin, mutta autotien (joka piti ylittää päästäkseni kouluun) vieressä oleva rautatie oli nyt koko tien levyinen. Helpompi ymmärtää, jos joku tietää minkälainen Jyväskylän keskusta on. Olin tulossa siis sieltä jostain Mattilan pellolta päin käyttämättä Kuokkalan siltaa (asun kuokkalassa). Aoin ylittää rautatien, mutta jostain syystä sen yli menevä putkisilta oli poissa. Käytin jotain avohissiä päästäkseni keskustaan tulevalle autorampille (tiedä sitten miten se hissi liukui sivulle päin, vaikka se unessani kulki alaspäin). Aloin kävelemään autoramppia pitkin koululle päin. Tulin jollekkin toisen koulun hiekkakentälle (nyt oli muuten asteet jo reilusti plussan puolella ja kenttä oli kuiva) ja huomasin siellä koulumme tyttöjen liikuntatunnin. Kävelin hiekkakentän läpi ja aloin etsimään poikien liikuntatuntia. Eli siis olin koulusta noin neljä tunta myöhässä.

Muuta en muista, mutta herättyäni aloin nauramaan hillittömästi.

 

[TelpeFion]

Näin ehkä noin kuukausi sitten "tavallisen" unen.

Menin kouluun. Kouluni alakerta olikin yllättäen täynnä ammattityöntekijöitä, jotka pitivät mielenosoitusta. He vaativat, ettei öljyn hintaa saa korottaa.
Menin yläkertaan historian tunnille. Historianopettajamme sijaan luokan etuosassa istuikin tummaihoinen amerikkalainen poliisi. Tämän lisäksi kouluni yläkerta ja kaikki luokat olivat musliminaisten (sellaisten kaapuun pukeutuneiden) kansoittamia.
Kun tämä jenkkipoliisi sitten alkoi opettaa, kävi jotenkin ilmi että hän oli Suomen poliisin etsintäkuuluttama, parituksesta epäiltynä. Tämän kuultuamme päätimme ilmiantaa hänet poliisille, mutta hänpä lähtikin karkuun.
Yritin luokkatoverini kanssa juosta hänen peräänsä, mutta musliminaiset tukkivat tiemme melko perusteellisesti. Tummaihoinen poliisi oli jo portaissa.
Tällöin sain neronleimauksen: Käskin kaveriani soittamaan poliisit paikalle, juoksin portaikon yläpäähän (poliisi oli alapäässä) ja huusin ammattityöntekijöille: "Ottakaa hänet kiinni! Hän haluaa nostaa öljyn hintaa!".
Nämä sanat kuultuaan ammattityöntekijöiden kaikki huomio kiinnittyi tummaihoiseen poliisiin, ja he ryntäsivät hänen päälleen kuin hyökyaalto.
Tähän uneni loppuikin (herätyskellon ääneen). Viimeinen muistikuvani unesta on jedimestari Yoda, joka kävelee pitkin koluun käytäviä keppi kädessä.

En meinannut uskaltaa mennä kouluun sinä aamuna.

 

[Leipuri Hiiva]

Viime öinen uneni oli aikamoista hardcorea, ehkä on parempi etten kuvaile sitä enempää.

 

[Misteri]

Pitääpä ihan ikuistaa tämä uni kun kerrankin muistan jotain. Näin unta edesmenneestä ukistani. Mielikuvat ovat jo hataria, mutta välillä käytiin laivalla ostamassa viinaa tai ainakin seikkailtiin jossain terminaalissa. Jossain välissä käytiin isäni kanssa eräässä läheisessä isohkossa huvilassa. Sieltä löytyi ukin salapaikka mullan alla tyyliin. Isä tiesi paikasta, minä en. On näköjään tullut tuota sarjaa seurattua liikaakin Mitähän muuta? No oli siinä mukana kaikenlaista ihme porukkaa, mutta muisti tekee tepposet. Sorry...