Jouko Luhtala
New Member
Ei sisällä pahempia spoilereita.
Aleksi Mäkelän uutuuselokuvat ovat ainakin suomalaisen kansan mieliin kovasti (mm. Pahat pojat ja Häjyt) joten eiköhän tämä miehen uusinkin menesty varsin hyvin. Läheskään niin kovaa kampanjaa ei kuitenkaan olla ainakaan vielä nähty kuin Pahat pojat-elokuvan tiimoilta joilla mukana oli parikin musiikkivideota, expert ja paljon tavallisiakin mainoksia. Ja tulihan sitä menestystäkin.
Mäkelän Vares yllätti kyllä meikäläisen kovalla otteella. Teatteriin tuli lähdettyä lähinnä piruuttaan tarkistamaan tämä "ensimmäinen suomalainen toimintaelokuva". Määritelmä on lainauksissa lähinnä sen takia että ei tuota oikein voi allekirjoittaa, toimintaa on loppupeleissä varsin vähän jos vertaa perinteiseen amerikkalaiseen toiminta-elokuvaan.
Henkilöt ja näyttely toimivat ja tukevat hyvin toisiaan. Edes Jasper Pääkkönen tai Laura Malmivaara eivät pääse ärsyttämään joten jotain on tehty oikein. Tappaja-kaverukset ovat loistavia niin huumorin kuin muunkin näyttelemisen osalta. Pääpahiksena häärivä Jari Halonen on myös varsin hyvä joskin pikkuisen kliseinen pukuun pukeutuva mutta silti kova jätkä-ukkeli. Itse Vares (Juha Veijonen) ei todellakaan ole läheskään niin selkeä päähenkilö kuin ennakkohehkutuksesta voisi päätellä vaan ruutu-aika jakaantuu tasaisesti monen muunkin ukkelin kanssa. Erikoismaininta Edelmanille hienosta roolisuorituksesta.
Elokuvan ehkäpä tärkein osa on kuitenkin varsin hyvä huumori joka tarjoillaan varsin mustasävytteisenä. Alussa sitä on paljon mutta pikku hiljaa tahti hiipuu mutta silti letkautuksia tulee tasaiseen tahtiin läpi elokuvan. Ainoastaan aivan viimeiseen kohtaukseen tuo huumori ei oikein sovi, muuten se kyllä toimii erittäin hyvin. Kuten niin usein suomalaisissa elokuvissa, tälläkin kertaa mukana on pari henkilöä joiden tarkoitus elokuvassa on vain heitellä one-linereita.
Juoni? Ai niin, oli siinä toki semmoinenki ja se sisältää ne peruskliseet; on rahaa, pakoa, petosta ja rakkautta. Kaikki jenkki-taituroinnit on siis saatu hyvin mukaan. Vares kuljettaa juonta kuitenkin varsin sujuvasti eikä elokuvassa ainakaan pitkästymään pääse vaikka juoni ei todellakaan tarjoa mitään tajunnanräjäyttäviä käänteitä.
Ja niin uskommattomalta kuin se kuulostaakaan niin tässä suomi-elokuvassa ei naiminen olekkaan se tärkein pointti.
Parasta on elokuvan huumori ja sen ja henkilöidensä varassa Vares hyvin pitkälti elääkin joten jos juonen armoton kliseisyys ei häiritse kannattaa ihan piruuttaan käydä katsomassa - kyllä tämä paras Selin-elokuva on.
4 / 5 joista vähintäänkin yksi tähti huumorille.
Aleksi Mäkelän uutuuselokuvat ovat ainakin suomalaisen kansan mieliin kovasti (mm. Pahat pojat ja Häjyt) joten eiköhän tämä miehen uusinkin menesty varsin hyvin. Läheskään niin kovaa kampanjaa ei kuitenkaan olla ainakaan vielä nähty kuin Pahat pojat-elokuvan tiimoilta joilla mukana oli parikin musiikkivideota, expert ja paljon tavallisiakin mainoksia. Ja tulihan sitä menestystäkin.
Mäkelän Vares yllätti kyllä meikäläisen kovalla otteella. Teatteriin tuli lähdettyä lähinnä piruuttaan tarkistamaan tämä "ensimmäinen suomalainen toimintaelokuva". Määritelmä on lainauksissa lähinnä sen takia että ei tuota oikein voi allekirjoittaa, toimintaa on loppupeleissä varsin vähän jos vertaa perinteiseen amerikkalaiseen toiminta-elokuvaan.
Henkilöt ja näyttely toimivat ja tukevat hyvin toisiaan. Edes Jasper Pääkkönen tai Laura Malmivaara eivät pääse ärsyttämään joten jotain on tehty oikein. Tappaja-kaverukset ovat loistavia niin huumorin kuin muunkin näyttelemisen osalta. Pääpahiksena häärivä Jari Halonen on myös varsin hyvä joskin pikkuisen kliseinen pukuun pukeutuva mutta silti kova jätkä-ukkeli. Itse Vares (Juha Veijonen) ei todellakaan ole läheskään niin selkeä päähenkilö kuin ennakkohehkutuksesta voisi päätellä vaan ruutu-aika jakaantuu tasaisesti monen muunkin ukkelin kanssa. Erikoismaininta Edelmanille hienosta roolisuorituksesta.
Elokuvan ehkäpä tärkein osa on kuitenkin varsin hyvä huumori joka tarjoillaan varsin mustasävytteisenä. Alussa sitä on paljon mutta pikku hiljaa tahti hiipuu mutta silti letkautuksia tulee tasaiseen tahtiin läpi elokuvan. Ainoastaan aivan viimeiseen kohtaukseen tuo huumori ei oikein sovi, muuten se kyllä toimii erittäin hyvin. Kuten niin usein suomalaisissa elokuvissa, tälläkin kertaa mukana on pari henkilöä joiden tarkoitus elokuvassa on vain heitellä one-linereita.
Juoni? Ai niin, oli siinä toki semmoinenki ja se sisältää ne peruskliseet; on rahaa, pakoa, petosta ja rakkautta. Kaikki jenkki-taituroinnit on siis saatu hyvin mukaan. Vares kuljettaa juonta kuitenkin varsin sujuvasti eikä elokuvassa ainakaan pitkästymään pääse vaikka juoni ei todellakaan tarjoa mitään tajunnanräjäyttäviä käänteitä.
Ja niin uskommattomalta kuin se kuulostaakaan niin tässä suomi-elokuvassa ei naiminen olekkaan se tärkein pointti.
Parasta on elokuvan huumori ja sen ja henkilöidensä varassa Vares hyvin pitkälti elääkin joten jos juonen armoton kliseisyys ei häiritse kannattaa ihan piruuttaan käydä katsomassa - kyllä tämä paras Selin-elokuva on.
4 / 5 joista vähintäänkin yksi tähti huumorille.
