Vielä kerran, tunteella

[Oliver]

Tutkimus: Pelaajat ovat tunteellista väkeä 22.09.2005

Bowen Reasearch -tutkimuslaitoksen mukaan yli kaksi kolmasosaa pelaajista on sitä mieltä, että pelien tunnevaikutus on suurempi tai pian samalla tasolla kirjojen, elokuvien ja musiikin kanssa.

Erityisesti yksinpelattavien roolipelien kerrottiin herättävän usein voimakkaita tunteita. Pelisarjoista pinnalle nousi Final Fantasy ja monet pelaajat mainitsivat, että Aeriksen kuolema Final Fantasy VII:ssä nosti kyyneleet silmiin.

Tutkija Hugh Bowen kertoi, että puolet pelaajista piti tunteiden välittämistä melko tai erittäin tärkeänä, mikä antaisi olettaa siinä onnistuvien pelien muodostuvan suuriksi hiteiksi.

Mitäs mieltä? Ainakin itselleni esim. seikkailupelin tarinan liikuttavuus on mukavaa bonusta, mutta kyllä nuo ajopelitkin nostavat monesti tunteet pintaan.

 

[Tonppa]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Kyllä pelit vievät mukanaan. Ei nyt välttämättä ihan yhtä lailla kuin tunteelliset ja hyvin rakennetut leffat, mutta lähelle päästään.

 

[XShava]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

mutta kyllä nuo ajopelitkin nostavat monesti tunteet pintaan.

Aivan. Everybody`s Golffista puhumattakaan

 

[Oliver]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Everybody`s Golffista puhumattakaan

Heh, seuraavaan pitää kyllä saada mikkituki.

 

[nallet]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Kyllähän nuo mukaansa tempaavat, varsinkin roolipelien tarinat monesti raastavat sielusta paloja, melkein saman tasoista huvia kirjaan verrattuna. Tosin onhan noi roolipelit melko kliseisiä, mutta eipäs se ole hidastanut.

Tietty jos nyt ajattelee, niin kyllähän toi Burnout 3 repi aina välistä hermot semmosiin tiloihin, että alta pois

 

[Hex]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Olen kylmä kuin kivi.

Miten voisi tunteilla, kun juoni, kerronta ja hahmot ovat niin kökköjä elokuviin ja kirjoihin verrattuna? Varmaan se nuoremmilta onnistuu.

V-mäinen tai poikkeuksellisen hyvä peli tietysti omat reaktionsa saavat aikaan.

 

[WeePee]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Turhauttavat kohdat vievät hermot. Tänään Metroid Prime2, jossa tietohirviöt (lentävät pikselipallot, jotka voivat tilttauttaa samuksen puvun) veivat kaiken energian ja kiristivät pinnaa. Peli pois päältä ja ohjain nurkkaan. Noh huomenna uudestaan.

Tähän cliche vastaus: Eli Ocarina of Time ja Wind Waker. Olen tunteelinen pelaaja ja samaistun hahmoihin. Ja pelihän on hyvä jos pelaaja reagoi tapahtumiin, eikä vaan liukuhihna pelaa sitä loppuun.

 

[makedin]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Kyllä peleissä liikutusta tunnen. Ja muitakin tunteita. Esimerkiksi pelihahmon kuolema (siis juonenkäänne, ei oma moka) voi hyvinkin nostaa tipan linssiin. Ja jos SMB3:n ekassa maailmassa käy kämmi, niin poistuu NESsistä virta alta aikayksikön.

 

[arttq]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

FFIX liikutti minua aikanaan. Olihana se sentään ensimmäinen pelaamani "rope"/FF.
Sen jälkeen muut final fantasyt eivät ole iskeneet aivan samalla tavalla. MGS pelit ovat aina liikuttaneet minua vaikka kyseessä olisi toinen tai kolmas läpipeluukerta.

 

[Merri]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Maailmanherruus. Se on vielä kaukana. Pohjois-Eurooppa. Keski-Eurooppa. Kreikka ja Konstantinapoli. Itä-Euroopan pohjoispuoli. Olette minun. Espanja rikkoo liiton ja hyökkää Konstantinapolin lähellä. Se ei vielä haittaa, se oli odotettavissa. Mutta seuraavalla vuorolla... pitkään liitossa kanssani ollut Puola hyökkää mailleni. Kirottua. Siitähän et selviä! Viisi vuotta myöhemmin koko Puola on vallattu ja se viha tyydytetty. Ei tarvitse varmaankaan arvata, että seuraavaksi Unkari koettelee hermoja samalla tavalla.

- Medieval: Total War


Konsoliroolipeleistä FF6 ja FF9 ovat olleet oikein tunteita liikuttavia ja muutenkin hyviä pelejä. Chrono Triggeriä ei pidä unohtaa. Eri pelit kuitenkin liikuttavat eri tavalla. Jopa vanha Transport Tycoon aiheuttaa tunnekuohuja kun jokin tärkeä tehdas vähentää tuotantoa tai jos kilpailija ehtii rakentaa linjan ja voittaa tarjouskilpailun ensin...

 

[makedin]

Vastaus: Vielä kerran, tunteella

Maailmanherruus. Se on vielä kaukana. Pohjois-Eurooppa. Keski-Eurooppa. Kreikka ja Konstantinapoli. Itä-Euroopan pohjoispuoli. Olette minun. Espanja rikkoo liiton ja hyökkää Konstantinapolin lähellä. Se ei vielä haittaa, se oli odotettavissa. Mutta seuraavalla vuorolla... pitkään liitossa kanssani ollut Puola hyökkää mailleni. Kirottua. Siitähän et selviä! Viisi vuotta myöhemmin koko Puola on vallattu ja se viha tyydytetty. Ei tarvitse varmaankaan arvata, että seuraavaksi Unkari koettelee hermoja samalla tavalla.

- Medieval: Total War

ja Rome: Total War aiheuttaa saman typpisiä tuntemuksia; vaikka kamppania onkin jo läpäisty, pidän peliä keinotekoiseti päällä (vapautin Rooman), ja aion vallata maailman. Egypti tuhottiin. Otin siitä screenshotin. Haluaako joku nähdä. Julii vielä sinnittelee. Ulkopolitiikka=kylmä teräs. Kaverin kanssa koulussa aina puhutaan kuinka suurta nautintoa "Exterminate"-napin panaminen tuottaa.