Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Mihin opiskelemaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Joghey
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Joghey

Member
En tälläistä ketjua täältä löytänyt, joten päätin sellaisen perustaa. Täällä siis olisi tarkoitus keskustella ihmisten opiskelusuunnitelmista. Eli jos on kysyttävää tai kerrottavaa esimerkiksi hyppäyksestä yläasteelta lukioon, niin tämä ketju on tarkoitettu sinulle.

Itse aloitin nyt syksyllä viimeisen lukiovuoteni ja vasta nyt sitä on oikeasti tajunnut, että seuraavaa opiskelupaikkaa olisi oikeasti pakko alkaa tosissaan miettimään. Olen kolunnut koulusta saadun korkeakouluoppaan läpi muutamaan kertaan, kirjoitellut tuolta mahdollisesti kiinnostavia aloja ylös (en tosiaan vieläkään tiedä mitä sitä aikuisena työkseen haluaisi tehdä), tutkinut korkeakoulujen nettisivuja ja yrittänyt keskustelupalstoiltakin niistä lukea. Keskustelu tuntuu menevän ainakin monessa paikassa aina ammattikorkeakoulut vastaan yliopistot -taisteluksi, jossa ei montaakaan objektiivista kirjoitusta löydä. Olisikin kiva saada tietää enemmän näistä kahdesta mahdollisesta jatko-opiskelupaikasta. Minä kun luulin ennen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen olevan loppupeleissä samanlaisia, toisiinsa verrattavia opinahjoja, joissa vain opiskellaan eri aloille. Pelkästään nettiä lukemalla törmääkin hyvinkin nopeasti "faktaan", että ammattikorkeakoulut ovat amiksille ja niille, jotka eivät yliopistoon päässeet. Samaan aikaan amk:n puolelta on kuitenkin alkanut löytymään mahdollisesti minua enemmän kiinnostavia aloja. Pää alkaa olla muutenkin aika sekaisin näistä kaikista, mutta eiköhän tämä kaikki tässä hiljalleen ratkea :) Oponkin kanssa on henkilökohtaiset keskustelut vielä käymättä ja onhan tuo lukiokin omasta mielestäni varsin hyvin mennyt, joten tuskin tässä näppejä jäädään aikanaan nuolemaan. Ja onhan tuo armeijakin opiskelua sitten vuodella siirtämässä jos ei vieläkään tiedä mitä sitä tekisi :D

Tässä jonkinnäköistä keskustelunavausta, jos jotain kiinnostaa. Katsellaan nyt josko tälläiselle ketjulle olisi täällä tarvetta.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Ylioppilaaksi v.2009 keväällä, sluibasin puoli vuotta, 11.1.2010 Rovaniemelle leikkimään sotaa, 6+2kk myöhemmin viime keskiviikkona alkoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutus. Ite aina mieltänyt amiksen ns. kakkosvaihtoehdoksi, mutten tee samaa eroa yliopiston ja ammattikorkean välillä. Parin viikon päästä se nähdään, miten lukiolaispoika pärjää pelottavassa käytännön tekemisen maailmassa. Toisaalta miellän itteni ennemminkin nykyään sotilaaksi kuin ylioppilaaksi :)
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Pelkästään nettiä lukemalla törmääkin hyvinkin nopeasti "faktaan", että ammattikorkeakoulut ovat amiksille ja niille, jotka eivät yliopistoon päässeet.


Toi ei taida kyllä ihan pitää paikkaansa. Ite alotin metropoliassa pari viikkoa sitten autosähköinsinöörin opinnot ja mun ryhmästä kevyesti yli puolet on lukion käyneitä ja vielä pitkän matikan suorittaneita. En sitte tiedä muista linjoista mut opintosuunnitelman mukaan toi mun ala soveltuis ylioppilaille paremmin ku amiksille.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Lukion jälkeinen opiskelu ei ole jatko-opiskelua.

Ammattikorkeiden suurin ongelma on että koulutuksen taso vaihtelee tosi paljon. On työnantajien arvostamia linjoja ja suoraan kortistoon valmistavia. Yliopistotutkintoja arvostetaan tasaisemmin, mutta toisaalta monet niistä eivät valmista suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin.

Kannattaa pyrkiä itseä kiinnostavalle alalla, jotta valmistuukin joskus. Tämän lisäksi kannattaa jo etukäteen tutkailla alalta valmistuneiden työllistymistä, tehtäviä ja palkkaa välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä myöhemmin. Ja varasuunnitelma on hyvä olla olemassa, jos ei satu pääsemään juuri haluamaansa paikkaan. Yhtä useammista välivuosista on harvoin suurta henkistä hyötyä ja opiskelujen aloittaminen vaikeutuu.

Harva ylioppilas tuntuu tajuavan että etenkin yliopistoissa opintoja voi suorittaa melko vapaasti myös oman koulutusohjelmansa ulkopuolelta ja esimerkiksi teknillisellä puolella perusopinnot ovat kaikille lähes samat. Vaikkei siis suoraan pääsisi lukemaan tuotantotaloutta, voi samat kurssit lukea suhteellisen kätevästi myös muissa aineohjelmissa ja vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeiden kautta ekan vuoden jälkeen. Tai vaikka vasta vähän ennen valmistumista.

Ja tärkeimpänä; opiskeluajan tarjoamat sosiaaliset mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, vaikka opinnot siitä vähän kärsisivätkin. Myöhemmässä elämässä harvoin tulee vastaavaa tilaisuutta tutustua helposti suureen joukkoon uusia ihmisiä.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat sinällään ihan samanlaisia, mutta erojakin toki löytyy. Molemmissa tapauksissa opiskellaan samoja aloja, mutta esim. tekniikan alalla varsinainen ero on nimityksissä-> insinööri(AMK) - diplomi-insinööri(Yliopisto). Yliopistoissa on tietenkin kovempi taso, mutta ei se silti ole "elitistien" opiskelupaikka. Ja mitä tulee tuohon mainitsemaasi "ammattikorkeakoulut ovat amiksille ja niille, jotka eivät yliopistoon päässeet" juttuun on osittain totta. Amiksilla on todella vaikeaa päästä yliopistoon(tietenkin riippuu alasta), mutta edes kaikki lukiolaiset eivät halua yliopistoon.

Otan nyt esimerkiksi tähän tekniikan alan kun sitä kerran opiskelen. Kuten jo mainitsin niin Insinöörin ja DI-insinöörin ero on lähinnä nimityksellinen. Toki DI-insinööreillä on enemmän tietoa + korkeampi koulutus-> parempi palkka, mutta työtehtävien kirjo on suurinpiirtein samanlainen kuin tavallisilla insinööreilläkin.

Oman näkemykseni(ja kokemukseni) mukaan yliopistossa opiskelevat ovat liian teoreettisia(ei kaikki) ts. heillä voi olla käytännön taito aivan hukassa ja esim. lääkäreillä voi olla sosiaaliset taidot hukassa.

@pilvi-teemu, itse aloitin myös Metropoliassa opiskelun, sähköinsinööriksi.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Omat opiskelut on aina menneet päin peetä. Aikoinaan yläasteelta menin 'pakosta' amikseen jonka toki lopetin kahden viikon jälkehen jo, mut pääsin sitten suhteilla 'pimeänä' pyöriin raksoilla apumiehenä pari vuotta ennenkuin sit erehdyin käymään logistiikanperuskoulutuksen. Näitäkään hommia en paria kuukautta enenpää ole sit tehny :D..

Mut nyt ois sitten suunnitelmana lähteä uudestaan koulutielle joko vuoden vaihteen jälkeen tai ensi syksynä ja alana ois merenkulku :).. Sieltäpä sitten vajaan 3 vuoden hutiloinnilla ois tarkoitus lähteä katselemaan isoa maailmaa..

Onko foorumilla ketään jolta löytyis kokemuksia alalta ?
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Mut nyt ois sitten suunnitelmana lähteä uudestaan koulutielle joko vuoden vaihteen jälkeen tai ensi syksynä ja alana ois merenkulku :)

Onko foorumilla ketään jolta löytyis kokemuksia alalta ?

Ei ole kokemusta, mutta ala kiinnostaa meikäläistäkin. En oikein tiedä miksi. Olen tässä vuoden päivät mietiskellyt intin jälkeen mikä musta tulee isona ja yksi päivä mieleeni juolahti merenkulun opiskelu. Intti tuli käytyä laivastossa ja todella moni sukulainen on merillä duunissa, kai se kiinnostus tulee sitten sieltä. Nimenomaan ulkomaille kiinnostaisi mennä hommiin, ainakin nyt vielä kun on nuori ja vapaa. Vanhempana ja mahdollisesti perheellisenä voi sitten vaihtaa kotimaisille purkeille. Pitää vielä kysellä ja selvittää mitkä ovat työllistysmismahdollisuudet alalla. Käsittääkseni ihan hyvät. Nyt ja jatkossakin suurin osa rahdista kulkee meriteitse. Suomessa taitaa olla merenkulun oppilaitokset Raumalla ja Kotkassa. Turussakin kai on, mutta opiskelu on ymmärtääkseni på svenska?
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?


Jep, Raumalla ja Kotkalla on ainakin tuota 'peruskoulutusta' esim. konemieheks, kansivahdiks ja laivan sähkäriks. Turussa taisi sitten olla herroiksi merille haluaville koulutusta? Itse olen tuonne Raumalle näillä näkymin suuntaamassa.

Tullut tuossa muutamaan otteeseen juteltua just Rauman oppilaitoksen opon kanssa alasta ja kyselly työllistymismahdollisuuksista, niin kuulemma nimenomaan Skandinaviassa oppinsa saaneet merenkulkijat ovat kovassa arvostuksessa maailmalla.
Että varmasti saisi helpostikin Suomesta hommatuilla papereilla pestiä oikeille aluksille noille isoimmille lammikoille..
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Joghey sanoi:
Pelkästään nettiä lukemalla törmääkin hyvinkin nopeasti "faktaan", että ammattikorkeakoulut ovat amiksille ja niille, jotka eivät yliopistoon päässeet

Ei pidä paikkaansa. Ensimmäisenä vuonna omassa ryhmässäni (JAMK, logistiikkainsinöörin tutkinto) taisi olla 1/30 ammattikoulutaustainen. Hänkin taisi luovuttaa syyslukukauden jälkeen, kun ei päässyt ensimmäisestä matikankurssista läpi.

undermate sanoi:
Toki DI-insinööreillä on enemmän tietoa + korkeampi koulutus-> parempi palkka, mutta työtehtävien kirjo on suurinpiirtein samanlainen kuin tavallisilla insinööreilläkin.

Palkka-asia on yleensä noin, muttei kyseessä ole mikään sääntö. Tiedän itseasiassa aika montakin AMK-taustaista, jotka painelevat työelämässä samoissa tehtävissä ja samoilla palkoilla DI-insinöörien kanssa. Kouluprojektien takia tuli oltua paikallisten yritysten kanssa jonkin verran tekemisissä ja aika monta AMK-insinööriä tuntui löytyvän esim. logistiikkapäälliköiden ja varastopääliköiden paikalta.

Itse saatan pitää valmistumisen jälkeen pari vuotta taukoa ja sitten laittaa paperit sisään yliopistoon DI-tutkintoa varten. Katsoo nyt millaisen duunipaikan onnistuu hankkimaan ja miten elämäntilanne sen sallii. Kun on AMK:ssa suoritettu tutkinto alla, niin tuossa ei kovin kauaa edes menisi. Kannattaa siis muistaa, että tuokin on nykyään mahdollista.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Tuo vastakkainasettelu yliopisto vs. ammattikorkea on melko hupaisaa oikeastaan, koska molemmista paikoista valmistuu melko erityyppisiä ihmisiä. Itse keväällä 2009 inssin paperit ammattikorkeasta saaneena voin sanoa, että varsin kivoja olivat ne 4 vuotta. Kävi varmaan tuuri, kun sattui niin mukava "luokka" ja mukava kaveriporukka, jonka kanssa oli mukava vääntää ryhmäprojekteja ja tehdä tehtäviä, puhumattakaan opiskelijariennoista.

Moni ajattelee varmaan juuri noin, että AMK-opiskelijat ovat "jotenkin yksinkertaisia" ja sellaisia, jotka eivät pääse yliopistoon, mutta ei se näin ainakaan oman "luokan" kohdalla ollut. Todella fiksuja ja kekseliäitä ihmisiä, jotka nyt vaan sattuivat olemaan kiinnostuneita alasta. Jonkun verran olen kuullut entisiltä lukiokavereilta yliopisto-opiskelusta ja se KUULEMMA on melko luentopainotteista, joissa opettava professori vetää kalvoja seinälle ja lyijykynää kuluu, kun kirjoittaa muistiinpanoja. Meillä oli ainakin Metropolia Ammattikorkeakoulussa ihan mielenkiintoiset luennot, kun materiaali jaettiin tietokonemuodossa ja sitä laajennettiin pienillä muistiinpanoilla ja laskentatehtävillä. Luentojen lisäksi varsinkin laskentaan tai suunnitteluun keskittyvissä kursseissa täytyi tehdä "kotilaskuja", jotka olivat muotoa yksi iso laskuprobleema tietyillä alkuarvoilla(jokainen opiskelija ratkaisi saman ongelman eri alkuarvoilla), joka liittyi hyvin läheisesti käsiteltävään kurssiin. Samaten suuret ryhmäprojektit kuuluivat moniin kursseihin, 4-6 hengen ryhmissä tehtiin 2-3 kuukauden ajan luentojen ulkopuolella projektitöitä, joiden lopputulokset sitten esitettiin koko luokalle.

Tietenkin kannattaa valita se opinahjo, josta löytyy se kaikkein kiinnostavin ala ja pyrkiä sinne, mutta ei kannata kuitenkaan väheksyä ammattikorkeaa, koska siellä on monipuolista opiskelua: teoriaa luennoilla, jota pääsee sitten projekteissa soveltamaan. On kuitenkin kiva valmistua alalta, jonka koulutus mahdollistaa myös käsillä tekemistä, eikä pelkkää paperin pyörittämistä :)
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Tuohon "amk:t ovat amiksille" kohtaan tartuttiin näköjään aika voimakkaasti. Kyseessä oli tietynlainen kärjistys ja onhan tuo näköjään muissakin paikoissa aika hyvin tyrmätty. Kovalchukin ja undermaten viesteissä tuli oikeastaan vastaus siihen, miksi juuri amk kuulostaa tällä hetkellä kiinnostavammalta. Tuo käytännönläheisempi opiskelu vaikuttaisi olevan enemmän minua varten. Rakennustekniikan puolta olen tällä hetkellä eniten tutkinut, ja tuo olisikin tällä hetkellä se ykkösvaihtoehto. Yksi miinus tuossakin olisi kemian opiskelu, joka ei ole lukiossa tai yläasteella napannut oikeastaan ollenkaan. Kemiasta kävinkin lopulta kaksi kurssia ja jätin leikin siihen.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Kirjoitin keväällä 2008 ylioppilaaksi, jonka jälkeen odottelin tyynesti heinäkuussa alkanutta inttiä. Hain Sosiaalipsykologiaan ja Psykologiaan, mutta en yllättäen päässyt kumpaankaan. Armeijaan into jakso riittää noin viikon verran, kunnes takaisin kodin ääreen, jossa laiskottelin vielä kuukauden, kunnes töihin vähän alle puoleksi vuodeksi ennen sivarin alkua marraskuussa 2008. Töiden ohessa kävin sosiaalipsykologian johdatuskurssin.

Sivarin aikana hain uudestaan sosiaalipsykologia, ja tuulesta temmattuna B-vaihtoehtona Helsingin yliopistoon tietojenkäsittelytieteen laitokselle, kun kokeeseen ei tarvittu kirjaa. Jälkimmäiseen pääsinkin aika heittämällä sisään.

Sivari loppu marraskuussa vuonna 2009, ja opiskelut aloitin tietojenkäsittelytieteen laitoksella keväällä 2010. Nyt on 28 opintopistettä takana, ja ihan tyytyväinen olen ollut. Sivarista myös jäi tutuksi V2.fi:n päätoimittaja, jolle nykyään teen silloin tällöin harrastepohjalta ennakoita ja jokus arvioitakin. Luonne siis vetää tietotekniikan ja videopelien maailmaan väkisin. :D Opiskelut jatkuvat taas ensi tiistaista lähtien. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun eroihin en ota kantaa, molemmat veljet ja kavereita on ammattikorkeakouluissa ja itse yliopistolla. Samanlaista se meno tuntuu olevan, ja tietojenkäsittelytieteen laitoksellakin verrattuna TKK:n tietotekniikkaan on vähintään 80% samat kurssit.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Itse opiskelin lukiossa puolitoista vuotta, kunnes yksinkertaisesti jatkuvat rajoitteet ainevalinnoissa ja ylitsevuotava elitismi vei hermot totaalisesti. Siirtyminen ammattikouluun media-assistentin tutkintoon, valmistuminen sieltä erinomaisin arvosanoin, hyvillä kontakteilla, usean vuoden kokemuksella erilaisista työtehtävistä telkkarin, elokuvan ja omien projektien parissa. En kadu hetkeäkään päätöstä vaihtaa paikkaa. Sen jälkeen on tehty töitä oman alan parissa, opiskeltu ulkomailla elokuvaohjausta ja nyt valmistellaan pysyvää muuttoa ulkomaille työtarjouksen perään.

Joten voin omasta kokemuksesta sanoa ettei sillä ole mitään väliä menetkö amikseen taikka lukioon, se on kiinni siitä mitä itse olet valmis tekemään ja paljonko panostat siihen. On yksinkertaista ja typerryttävän Suomalaista ahdasmielisyyttä jaotella vieläkin oppilaitokset noin erilleen, varsinkin kun katsoo minkälaisia perseilijöitä niistä ns. "hyvistä" kouluista saadaan vuosittain firmoihin ja eduskuntaan.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Omassa lukiossa eli jatkuva ilmapiiri "me vastaan he" mielentilassa, jossa opettajat aina kuraattoreja myöten jaksoivat ilmoittaa oppilaille ammattikoulujen huonoudesta ja siitä, miten sieltä valmistuu vaan Larry the cable guy tasoisia kyläjuntteja. Tämä levisi varsin onnistuneesti toisen vuoden alussa opiskelijoihin, jolloin porukka alkoi olla juuri sopivassa iässä että syrjinnän itäminen nupissa otti vallan.

Jopa näiden luovien alojen opettajat katsoivat vaan pahalla, jos heille erehtyi sanomaan että on harkinnut siirtymistä ammattikoulun puolelle - yleensä jopa niin, että vastaukset olivat tasolla; "aha, sä et sitten halua tehdä mitään elämälläsi."

Melkeinpä samanlaista asennetta löytää ainoastaan armeija vs. sivari argumenteista.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Aah, tarkoitat tuonkaltaista elitismiä, koulun ylläpidon taholta. Mielipiteiden muokkailu ja vastakkainasettelu on tosiaan melkoisen alhaista touhua, sen vielä tosiaan tehotessa useimpiin nuoriin.

Itse kävin pakolliset koulut jumalan selän takana Perniössä, ja tuolla paikallisiin isänmaantoivoihin iskostettiin ehdottoman tiukasti mielipide, että kaikki muut opinnahjot paitsi kotikunnan lukio ovat helvetin esikartanoita. Eipä ollutkaan kuin joka toinen kuukausi, kun joku kunnan instituution edustaja kirjoitti paikallislehteen siitä, miten mm. "Salon lukiossa sorretaan nuorta ja pakotetaan tämä kantamaan kaikki taakkansa aivan yksin, opettajien harrastaessa tarkoituksella karsivaa opetusta." Luonnollisesti ilkeän kapitalistiblokin vastapainona oli oman kunnan lukio, jossa yhteisöhenki on huipussaan ja kaikki pitävät toisistaan huolta.

Sosialistilippujen liehuessa vaihdoin minä maisemaa, mutta useimpiinhan tuo tehosi.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Omassa lukiossa eli jatkuva ilmapiiri "me vastaan he" mielentilassa, jossa opettajat aina kuraattoreja myöten jaksoivat ilmoittaa oppilaille ammattikoulujen huonoudesta ja siitä, miten sieltä valmistuu vaan Larry the cable guy tasoisia kyläjuntteja. Tämä levisi varsin onnistuneesti toisen vuoden alussa opiskelijoihin, jolloin porukka alkoi olla juuri sopivassa iässä että syrjinnän itäminen nupissa otti vallan.

Jopa näiden luovien alojen opettajat katsoivat vaan pahalla, jos heille erehtyi sanomaan että on harkinnut siirtymistä ammattikoulun puolelle - yleensä jopa niin, että vastaukset olivat tasolla; "aha, sä et sitten halua tehdä mitään elämälläsi."

Meillä oil aivan samanlainen opettaja ja opo yläasteella, että kun käytiin läpi tunnilla, että minne porukka lähtee opiskelemaan, niin opo teki taululle AMIS vs LUKIO systeemin ja kumpaakin keräsi molempien parhaat ja huonot puolet...
Ja kuinka ollakkaan Amiksen puolella ei ollut muuta kuin miinusta. Ja siinä kun mäkin sanoin, ettei pätkääkä kiinnosta lähteä minnekkä lukioon istuskelemaan ja pelkästään lukemaan, niin johan se alkoi päin naamaa nauramaan, ja sai jopa muut luokkalaisetkin mukaan... (tämä siis tapahtui vuonna 93)
No ei se kivalta tuntunut, kun aletaan naurmaan jossei halua lukioon lähteä, vaan ammattikouluun hankkimaan koulutusta :(
Mutta en kadu päätöstäni olla lähtemättä lukioon, ammattikoulun jälkeenkin on mahdollisuuksia vaikka mihin.
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

No ei se kivalta tuntunut, kun aletaan naurmaan jossei halua lukioon lähteä, vaan ammattikouluun hankkimaan koulutusta :(
Mutta en kadu päätöstäni olla lähtemättä lukioon, ammattikoulun jälkeenkin on mahdollisuuksia vaikka mihin.


Mitäs puuhailet nykyään?
 
Vastaus: Mihin opiskelemaan?

Ainakin AMK:hon on helpompi päästä kuin yliopistoon. Riippuu toki varmasti alasta paljonkin, mutta oma kokemukseni on melko yksiselitteinen. Yliopistoon pääsy (oikeustieteellinen tiedekunta) vaati kaksi yritystä, yhteensä n. 5 kuukautta sellaisia 8-tunnin työpäiviä (=lukemista) ja satoja euroja valmennuskurssien ja kirjojen muodossa. Toisella kertaa hain sitten varasuunnitelmana tradenomiksi AMK:hon, johon pääsy vaati muutaman monisteen tulostamista ja niihin tutustumista kevyesti pari päivää ennen pääsykoetta. Molempiin koulutuksiin oli pohjana keskitasoiset (E:tä, M:ää) ylioppilaspaperit.
 
Ylös Bottom