Videopelaaminen on meille hyvästä

[jryi]

sph:n palautteeseen viitaten:

Minusta tuntuu, että suoraviivaista arvostelupalautetta kiinnostavampaa ja vetävämpää voisi olla vaikkapa jonkinlaiset jälkilöylyt, kuuntelijoiden omat kommentit käytyyn keskusteluun. Ainakin minulla on yleensä enemmän sanottavaa itse aiheesta kuin podcastista sinänsä.

Joten jatketaan keskustelua pelaamisen hyödyllisyydestä. Keskustelu alkoi podcastissa.

Tästäkin podcastista minulla on sellainen kommentoitava, että yhdyn täysin loppuyhteenvetoon että tärkeintä pelaamisessa on aina se että se viihdyttää.

Aloitetaan ihan ensiksi tuosta Jane McGonigalista: you found me.

Podcast-keskusteluhan meni sikäli ohi McGonigalin varsinaisen teesin, koska me yritimme löytää ulkoisia hyötyjä vdeopeliharrastuksesta. Jane-tätihän argumentoi, että pelaamisen höyty tulee viihtymisestä. Omasta mielestäni tämä viesti on kovin vapauttava: meidän ei tarvitse keksiä keinotekoisia "hyötyjä" videopelaamisesta, koska pelien viihdyttävyys on hyvä juttu.

Tämä oikeastaan liittyy omaan elämänfilosofiaani, jonka mukaan on asioita, jotka ovat meille välttämättömiä, ja on asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Välttämättömiä asioita ovat sellaiset, jotka pitävät meidät hengissä ja kunnossa: ravinto, uni, lämpö, kohtuullisesti liikuntaa. Tärkeitä asioita ovat ne, joiden vuoksi haluamme elää: kulttuuri, viihde, asioiden syvällinen ymmärtäminen. Jälkimmäisiä tavataan pitää "hyödyttöminä", ainakin, jos ne eivät kuulu omaan kiinnostuspiiriin.

Videopeliharrastus on minulle tärkeää. Tietysti voisin käyttää aikaani enemmän siihen, että huolehtisin työkunnosta ja tekisin ylitöitä kasvattaakseni kansantuotetta. Mutta tekisikö se minun elämästäni parempaa? Jos minulta vietäisiin kirjat, elokuvat, videopelit ja epäterveellinen ruoka, niin voisin kyllä pysyä hengissä, mutta mitä mieltä siinä olisi?

Ei sillä, videopeleille löytyy niitä ykköskategorian hyötyjäkin. Esimerkiksi infarktipotilaiden kuntouttaminen:
Gamasutra - News - Study: Virtual Reality Games Help Stroke Patients Recover Arm Strength

Menemmekö suotta merta edemmäs kalaan videopelien hyötyjä etsiessämme? Miten videopelit ovat hyödyttäneet sinua?

 

[TT-2k]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

Tietysti voisin käyttää aikaani enemmän siihen, että huolehtisin työkunnosta ja tekisin ylitöitä kasvattaakseni kansantuotetta. Mutta tekisikö se minun elämästäni parempaa? Jos minulta vietäisiin kirjat, elokuvat, videopelit ja epäterveellinen ruoka, niin voisin kyllä pysyä hengissä, mutta mitä mieltä siinä olisi?

Tämä sama ajatus on noussut mieleeni tasaisin väliajoin vähintään 10 vuoden ajan jo. Joka kerta ajatusleikki päättyy siihen, etten kertakaikkiaan keksi mitään parempaa vaihtoehtoa.

Varsinkin tuo liikunta on sellainen juttu, että järjen tasollahan sitä olisi ehdottoman tärkeää harrastaa. Käytännön tasolla en ole siitä koskaan erityisemmin nauttinut, saatikka sitten todella innostunut. Toimiakseen se vaatisi säännöllisyyttä ja hyvää seuraa. Peleistä voi nauttia yksin koska vaan, eikä se pelitaito rapistu samalla lailla kuin tällainen valmiiksi huono kunto, vaikka harrastus jostain syystä jäisikin paitsioon viikkokausiksi.

Älkää liikuntaihmiset tästä loukkaantuko, mutta esim. jokin tunnin juoksulenkki on semmoinen juttu, että tunnin verran tuntuu pahalta, ja sit rääkki loppuu, tuntuu hetken hyvältä. Pelatessa todennäköisesti koko tunti on tuntunut hyvältä - tai jos ei ole, ainakin peliä on voinut vaihtaa. Jos kunto loppuu 3 kilsan päässä kotoa, vettä sataa ja v-käyrä nousee, ei siitä tilanteesta pääse eroon kädenkäänteessä.

Ehkä olen vaan tällainen lyhytjänteinen ja itsekeskeinen pasce sitten, kun haluan välitöntä nautintoa, enkä osaa arvostaa vasta pitkien aikojen saatossa (mahdollisesti) tulevaa hyötyä. Tuohon tarpeeseen pelit joka tapauksessa ovat aina vastanneet erinomaisesti.

 

[milesizdead]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

Kyllä se pysyvästi osa elämää tämä pelaaminen, kuten moni muukin asia.

Ja pelkkää hyötyä katson pelaamisesta olevan, jos ei liiallisuuksiin mene, mutta sehän pätee kaikkeen, liikuntaakin.

Kuitenkin jos vertaa muihin nykyajan ajanvietteisiin, zombiena töllön tuijottamiseen tai FB:n refreshaukseen 30 sekunnin välein, niin onhan pelaaminen tuota harmaata massaa aktivoiva harrastus, toisin kuin moni muu ajantappometodi.

Siihen motoriikan ja älynystyröiden aktivoimiseen kun lisää vielä mahdollisen sosiaalisen aspektin pelaamisessa niin aika täydellinen paketti on kyseessä.

Usein vanhat poika-ja tyttöporukat hajoavat maantieteelliseen mahdottomuuteensa, mutta esimerkiksi meidän nuoruuden poijaat lähes kaikki viihtyvät samassa virtuaalisessa lätkäjoukkueessa. Pelien ohella vaihtuu kuulumiset viikottain, muuten tuskin koskaan enää samaan paikkaan kaikki kokoontuisimme.

Ja meillä jotka pelaamme, eläkeikä tuo vain positiivisen muutoksen elämään, vihdoin on aikaa pelata

Nähnyt sukulaisista ja tutuista sen että usein työelämän päättyessä elämän sisältö on aika nolla, siinä sitä kiikkustuolissa odotellaan kuolemaa ja naristaan nuorista.

Me eläkeläispelaajat hidastuneilla reflekseillä mutta vuosikymmenien kokemuksella jaamme oppitunteja verkossa

 

[Rottamopo]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

I did not study to understand english. Same applies to some of you who reads this. Still I am writing this in english and you understand it.

Ne jotka eivät ymmärrä ylläolevaa ovat jääneet paitsi yhdestä pelaajiin liitetystä oletuksesta, eli hyvästä englanninkielen osaamisesta.

Itselleni pelit ovat tapa nauttia fiktiosta. Siinä nautinto itsessään on hyöty. Leffat ajaa aikalailla samaa asiaa, mutta kokemuksen täytyy olla jossain määrin interaktiivinen, jotta se viihdyttäisi enemmän.

Loppuviimein en osaa sanoa, että onko elämässäni ollut tilanteita, joista olen selvinnyt paremmin vain siksi, että olen pelaaja. No, ehkä elämä kokonaisuudessaan voi olla yksi niistä asioista.

Ja lopuksi vielä semmoinen kumma havainto, että on se ihme, jos ei pariin kuukauteen näe yhdenkään pelin lopputekstejä, tulee sellainen paska fiilis. Ihan kuin jotain puuttuisi elämästä. Onko tämä nyt addiktiota, vai elämää tasapainottavaa lisää, jota ilman ei vain yksinkertaisesti kannata olla?

 

[-WaLuigi-]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

I did not study to understand english. Same applies to some of you who reads this. Still I am writing this in english and you understand it.

Enemmän kuin totta. Oikeastaan sama hyöty löytyy nykyajan ware-ilmiössä, jossa tv-sarjat haetaan netistä heti kun vain sinne ilmestyvät (~1h ohjelman päättymisestä), jolloin siitä ei tietenkään mitään suomisubeja löydy. Tällöin oikeastaan ainoa vaihtoehto on katsoa englanniksi --> kielitaito pysyy.

Itse olen opiskellut englantia 9 vuotta, saksaa 5 ja tuota rakasta toista kotimaista 6 vuotta. Silti tuskin on sattumaa, että ainoa kieli näistä, jota osaan puhua oikeasti on englanti, vaikka saksalaisiakin tv-sarjoja on tullut seurattua sekä jonkin verran saksankielistä musiikkiakin kuunneltua. Ruotsia nyt en Finntrollin muutamaa levyä lukuunottamatta ole tainnut edes kuullut lukion päättymisen jälkeen, onneksi. Aika looginen ajatus on, että ainoa todellinen syy minkä takia englannin taito on säilynyt on nimenomaan videopelit, ja myös musiikki, vaikka ilkeästi väittävätkin ettei siitä örinämörinästä mitään selvää saa. TV-sarjoista ainoastaan Lifen kakkoskausi on täynyt katsoa ilman subeja, kun eivät sitä koskaan tainneet täällä päin julkaista levyllä. Pelit sen sijaan menevät kaikki (pl. Unchartedit) pelkällä englannilla, yleensä myös tekstityksellä varustettuna.

 

[Rutabaga]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

Mulla toinen konkreettinen asia joka on tullut huomattua (tuon ylläolevan lisäksi), on toimistotöissä nopeus.
StarCraft2 oli lievä pettymys eikä sitä ole juurikaan tullut pelattua, toisin kuin ykköstä. Tästä johtuen mulla on mun töissä suurempi APM kuin SC2:sta pelatessa.
Tiukkoina deadlineina tuntuu kuin vääristäisi aika-avaruutta, ja siltä se kuulemma myös työtutuistakin näyttää.
Kaikki hotkeyt on muistissa, eikä tarvii aina jokasen painalluksen jälkeen varmistaa ruudulta että se tapahtui oikein.

Bitches don't know 'bout my additional Pylons.

 

[Rottamopo]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

Mulla toinen konkreettinen asia joka on tullut huomattua (tuon ylläolevan lisäksi), on toimistotöissä nopeus.
StarCraft2 oli lievä pettymys eikä sitä ole juurikaan tullut pelattua, toisin kuin ykköstä.

Hehheh! Joo! Minä olen kanssa vanha sotanaksu SC:n suhteen. Tuli pelattua sitä ihan liikaa ja nykyäänkin työkaverit voi vain unelmoida mun cad-nopeudesta ja makrotettujen pikanamiskoiden taivaasta. Parhaimmillaan mennään useamman kuin yhden käskyn sekunttivauhtia. Siinä mielessä pelaamisesta saamani etu on ilmeinen. Pystyisin useaan työkaveriini verratessa vaikkapa rötväämään pallejani puolet päivästä ja silti saisin enemmän aikaan. Kröhöm. Älkää kertoko eteenpäin (varsinkaan pomolleni), mutta sille on syynsä, miksi moderoinnin tehoaikani on ollut keskellä kirkasta päivää. Tosin muutaman viimeviikon ajan en ole pystynyt auttelemaan.

Feanix! How can it be!

 

[Finalisoija]

Vastaus: Videopelaaminen on meille hyvästä

Hyvä fiilis on se isoin höty mitä peleistä saa. Kaikki kun menee niinkuin pitääkin niin olo on hyvä pelin jälkeen. Ihan niin suurta hyvää oloa kuin urheilusta tai työn suorittamisesta en koe pelaamisesta saavani mutta jotain kuitenkin. Ehkä tuo pelaaminen myös avartaa hieman näkökumia reaalielämän asioihin ja "kehittää" mielikuvitusta/luovuutta. Mutta painosanalla ehkä koska kait se kuitenkin on niin paljon henkilöstä kiinni.