Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

GOTY: Vuoden peli 2017 - kerro omat valintasi

Oliko pelivuosi 2017 poikkeavan hyvä?

  • Oli, ja rahat meni

    Äänet: 43 55,8%
  • Ei, ja rahat säästyi

    Äänet: 13 16,9%
  • En osaa sanoa. Keskiverto?

    Äänet: 21 27,3%

  • Äänestäjiä yhteensä
    77

Nisupulla

Jäsen / [FL]
Vuodenvaihde lähestyy väistämättä ja pelivuosi 2017 alkaa olla tapultetu. Pelejä on tullut valtavasti, yksi uusi alusta sekä myös muut alleen jyrännyt peligenre. Mitkä ovat olleet suosikkisi, jotka haluat jättää pelihyllyyn muistoksi?

Omat valintani:

1. Resident Evil 7: Biohazard
Kauhupeligenre nousi uudelle tasolle PSVR-lasien myötä. Tapahtumat tulivat iholle asti, kananlihalle veti. On ollut myös paras puheenvuoro AAA-pelien onnistumisesta lasien kautta.

2. Super Mario Odyssey
Tasoloikan kuningas on palannut. Löytämisen ja oivaltamisen riemua. Toimivaa liikeohjausta.

3. Mario Kart 8 Deluxe

Hauskaa kilvanajoa yksin, yhdessä ja verkossa. Kerrankin saat nojailla ja lyödä kapulaa rattaisiin luvan kanssa.

4. Splatoon 2
Räiskinnän ystävänä tässä oli uutta ideaa hauskalla tavalla toteutettuna, unohtamatta taktisia peliliikkeitä. Saa yhä lähes viikottain ilmaisia lisäsisältöjä.

5. PlayerUnknown´s Battlegrounds PUBG
Tärkein syy päivittää PC-kalusto kokonaan uusiksi. Messuilla koetut pelihetket siivittivät ostopäätökseen. Ei kuitenkaan ole onnistunut viemään peliaikaa alun innostuksen jälkeen. Pelivuosi on ollut niin kova, että on ollut varaa valita näistä viiden tähden peleistä. Tulee saamaan todennäköisesti monenlaisia seuraajia tulevissa peleissä. Nosti uuden peligenren tuntemattomuudesta kaikkien huulille, Battle Royale.
 
Tämä pelivuosi oli itselleni "keskiverto", mutta jos Red Dead Redemption 2 olisi tullut syksyllä, niin silloin ehkä tilanne olisi toinen.

1. Resident Evil 7: Biohazard
Tämä peli ansaitsee ykköseksi pääsyn, sillä mielestäni tämä on parasta Resident Eviliä aikoihin. Todellinen kauhupeli, jota ei tee mieli pelata kauhun takia, mutta silti tätä tulee pelattua - ja hyvä niin sillä tämä oli kyllä paras aloitus vuodelle 2017. Hyvä juoni ja hienot grafiikat - sekä tunnelmaltan peli on kympin luokkaa.

2. Forza Motorsport 7
Itselleni ehdottomasti vuoden paras ajopeli. Peli on hauskaa pelattavaa, autoja on enemmän kuin laki sallii ja muutenkin peli on graafisesti erittäin hieno. Myös peliä pelatessaan huomaa kuinka hyvin peli on optimoitu Xbox Onelle. Peliä on hauska pelata pädillä ja samalla istuen sohvalla.
Myös loistavan yksinpelin takia peli ansaitsee tämän sijan.

3. The Legend of Zelda: Breath Of The Wild
Pidin todella paljon myös Skyward Swordista, mutta niin pidin myös tästä. Mahtava open world -peli, josta löytyy paljon tekemistä. Lisäksi pelin pääjuoni oli ihan hyvä. Valitettavasti loppua kohden pelin pääjuoni ei ollut yhtä mielenkiintoinen kuin alussa, mutta onneksi tekemistä silti riitti Zelda-maailmassa.
Vielä ennen kesää olin varma, että tämä peli olisi GOTY, mutta loppuen lopuksi pelistä ei jäänyt oikein mitään mieleen, eikä tämän pelin rakia tee mieli enää käynnistää Switchiä.

4. Call Of Duty: WWII
Mitä ihmettä? Call Of Duty top-5 listalla? Kyllä vain, mielestäni tämä on parasta COD:ia aikoihin ellei jopa paras. Vielä kun serverit ja optimointia saataisiin paranneltua, niin sit tiedän mitä peliä pelaan pitkälle ensi vuoteen. Erityisesti war-pelimmuoto jäi hyvin mieleen.

5. Cuphead
Peli, jota olen odottanut pitkään on nyt viimein täällä - erinomaiset grafiikat ja vaikeus tekee tästä pelistä kaikkien aikojen parhaimman tasohyppelyn. Peli ansaitsee ehdottomasti jatko-osan ja toivottavasti seuraava osa saadaan myös muille alustoille, sillä kaikkien on koettava tämän pelin grafiikat ja vaikeuden.
 
1. Horizon zero dawn
- Iski omaan makuun täydellisesti.Eka peli vuosikausiin, minkä pelannut toiseen kertaan läpi..

2. Uncharted : Lost legacy

- Ei niin hyvä kuin nelonen, mutta todella laadukas ja näpsä seikkailupaketti

3. Resident evil 7 biohazard
- Todella piinaava ja jännittävä kokemus

4. Wolfenstein 2
- Tuttua edellisestä osasta, mutta todella hauskaa räiskintää ihan ok tarinalla

5. Cuphead

- Nätti kuin mikä, haastava ja verenpainetta nostava, mutta silti niin hyvä.

Call of duty- WW2 ja AC origins + pian ilmestyvä Star wars battlefront 2 saattavat mielipidettä vielä muuttaa, mutta mennään ainakin nyt näillä..
 
Pelivuosi on tähän mennessä ollut aika keskiverto ja tuskin tuo parin viikon päästä tuleva Battlefront 2 enää omalla kohdalla sitä miksikään muuttaa. Ihan laadukkaita pelejä on tullut tänäkin vuonna ulos, eli ei vuosi mikään huono ole, mutta sieltä erottuu omalla kohdalla vain yksi sellainen nimi, jonka voin nostaa vuoden peliksi. Esimerkiksi Project CARS 2, PES, Assassin's Creed Origins ja Mass Effect Andromeda ovat kaikki olleet sellaisia nimiä, joiden kanssa on kulunut paljon aikaa nautiskellen, mutta ei noista voi mitään nostaa vuoden peli-alustalle.

Se nimike, joka on yksinkertaisesti pakko nostaa esille on maaliskuussa julkaistu täysin uusi nimike. Soittaako Horizon: Zero Dawn kelloja kenellekään? Sen nimittäin pitäisi soittaa ja vahvasti! Guerilla Games lähti täysin uusille vesille kolmannen persoonan avoimeen maailmaan, kun aikaisemmin pelitalo keskittyi ensimmäisen persoonan lineaariseen räiskintään ja teki tuon siirtymisen erittäin hyvin! Mielenkiintoinen ja uniikki tarina, joka sijoittuu sellaiseen aikakauteen ja ideaan, jota ei olla ennen nähty. Graafisesti parasta, mitä konsoleilla ollaan nähty ja taidokkaasti käytetty PS4:n mahdollisuudet ja tehot hyödyksi. Pelattavuus timanttia. Paljon nähtävää ja koettavaa ja kirsikkana kakun päällä päähahmo Aloy! Kovin usein emme nykypäivänä näe tämän kaliiberin peleissä päähahmona naista, vaan hyvin usein sen geneerisen lihaksikkaan mieshahmon. Aloy ja Lara Croft erottuvat todella iloisesti edukseen tässä suhteessa ja tuovat erilaisen fiiliksen open worldien maailmaan!

Eli siis vuoden peli on Horizon: Zero Dawn! Muita vaihtoehtoja ei vain PS4-X1-akselilta ole. Nintendon puolelta kelpuutan keskusteluun vain Zeldan ja varauksin Mario Odysseyn.
 
Vähän aikaisessa vaiheessa tulee tämä kysely kun kuluvaa vuotta on vielä 2kk jäljellä, mutta voin vastata kun varmaan koluan vaan backlogia.
  1. The Legend of Zelda: Breath of the Wild - Peli, jossa on seikkailun makua ja keksimisen riemua. Peli, jossa näkymättömät seinät eivät rajoita kulkua.
  2. Night in the Woods - Draamaseikkailu, jossa on aiheena maanläheiset asiat kuten työttömyys, syrjäytyminen, yksinäisyys. Lopussa tosin menee vähän ufoksi.
  3. Ever Oasis - Kaupunginrakennus toimintaseikkailu, jossa on rento meininki ja paljon mukavaa puuhasteltavaa.
  4. Yooka-Laylee - Humoristinen tasoloikka, jossa on paljon puuhasteltavaa kirjan sivujen keräilyn merkeissä.
  5. Snake Pass - Uniikki ja kinkkinen toimintapeli.
Jos olisin ostanut Switchin tänä vuonna niin lista olisi varmaan erinäköinen.
 
Ollut kyllä todella kova vuosi, listakin on aikalailla selkeä:

1: Zelda: BotW,
En ole aikaisemmin Zeldoja pahemmin pelannut, mutta tämä iski kovaa. Ja kuvainnollisesti voisi sanoa, että tätä ok pelattu yhtä paljon kuin muita pelejä tänävuonna yhteensä. En ole ikinä varmaan mitään urheilu/ajopelien ulkopuolelta pelannut näin paljoa.

2: Forza Motorsport 7,
Siis huh huh miten timanttia voi ajopeli olla. Tiesin hyväksi, mutta monin verroin parempi!

3: Mario Odyssey
En ole koskaan tykännyt 3D Marioista, mutta tämä oli pelkkää iloista tykitystä alusta loppuun. Zeldan jälkeen seuraava peli mitä tuli pelattua kolme päivää käytännössä tauotta.


Monta muutakin loistavaa peliä tänävuonna tuli, mutta top 3 oli niin ylivoimainen, että olisi turha jatkaa varsinaista listaa noiden jälkeen.
Mutta muutamalle pelille haluan antaa erityismaininnat sen vuoksi, että tuovat konsolipuolelle jotain valtavirrasta poikkeavaa, joka kuitenkin iskee minun pelihermoon omine ongelmineenkin. Vihdoin on alkanut konsoleille tulemaan PC:n ”pienen piirin” teoksia:
-Cities: Skylines
-MudRunner
-Stardew Valley (Switchille 2017)
-Golf Story
-TheHunter: Call of the Wild
-Snake Pass
 
1: Horizon:Zero Dawn. Ei sitä ymmärrä ellei itse sukella pelin maailmaan. Luulin pelin alottaessani että tämä on vain hyvä open world peli. Kuinka väärässä olinkaan.

2: Nioh. Tunnelma kohdallaan. Viihdyttävä tapaus.

3: Uusin Zelda. Ihan OK vaikka kymmenien tuntien jälkeen peli into hieman alkanutkin jo laskemaan.

4: Gran Turismo Sport. Nettitaistelut muita ihmisiä vastaan täyttä kultaa!

5: Useita pelejä. Pelivuosi ollut erinomainen ja suuria kuin pienempiäkin nimikkeitä tullut joita kaikkia ei ole edes ehtinyt kuin nopeasti testaamaan.
 
Jos pitäisi nostaa yksi peli yli muiden, olisi kyseessä Persona 5. Näin jälkikäteen ajateltuna kyseessä on ehkä puuttellisin peli, joka kuitenkin nousi omaan all-time-top 5 listalle. Muutamat juonenkäänteet olivat kirjoitettu ja toteutettu sen verran kehnosti, että nämä aiheutti myötähäpeää. Yhtä lailla peli sisältää arviolta 3-4 suvantovaihetta, jolloin pelaaminen oli hetkellisesti tylsää. Pahimpana esimerkkinä toimii pelin ensimmäiset ~5 tuntia, sillä päivät etenivät turhan ohjatusti ja vuoropohjaiset taistelut tarjosivat hyvin vähän valinnanvapautta. Vioista huolimatta on tämä meikäläiselle vuoden 2017 paras peli ja melkeinpä nostaisin tämän sukupolven parhaimmaksi peliksi (jos TLoU: Remasteredia ei oteta huomioon).
 
Minun on varmaan turha nimetä vuoden peliä, koska ostan pelini yleensä vasta vuoden tai puolen kuluttua julkaisusta. Tältä vuodelta on tarttunut mukaan seuraavat kahdeksan peliä:
  • Brawlout
  • Disc Jam (ilmainen Plus-jäsenille)
  • Portal Knights
  • Redeemer
  • The Mummy Demastered
  • WipEout Omega Collection
  • Vikings: Wolves of Midgard
  • X-Morph: Defense
Kaikki paitsi Wipeout ovat siis indiepelejä, jotka ovat lähteneet alennuksesta poikkeuksellisen halvalla. Jos noista pitäisi valita vuoden peli, niin ehdottomasti Wipeout Omega Collection. En ole pelannut alkuperäisiä Wipeouteja ollenkaan, joten Omega Collection osasi ylittää kaikki odotukseni. Parasta siinä on mielestäni hienot grafiikat, vauhdikas taitoon perustuva ohjaustuntuma, haastava tekoäly ilman kuminauhaefektiä ja ennen kaikkea sisällön määrä. Kun samaan pakettiin on koottu kolmen pelin radat, pelimuodot ja yksinpelikampanjat, riitti pelissä itselleni hupia ainakin 20 tunniksi.

Kunniamaininta pitää antaa viimeksi läpipelaamalleni kummajaiselle X-Morph: Defense. Kyseessä on tornipuolustusta ja twin stick -räiskintää yhdistelevä strategiapeli, jossa pitää puolustaa maapallolle hyökänneiden avaruusmonstereiden tukikohtaa armeijan vastahyökkäykseltä. Todellinen hidden gem, joka kustantaa tällä hetkellä Storessa vain 13 euroa! Portal Knights sen sijaan on turhauttavin PS4:llä kokeilemani peli ja surkein peliostokseni ikinä. Vältä kuin ruttoa!

En vielä osaa sanoa, oliko tämä itselleni tavallista huonompi pelivuosi, mutta rahaa ei ainakaan kulunut uusiin peleihin kohtuuttomasti. Tämän vuoden tarjonnasta tulee vielä ostettua ainakin MXGP3, Road Redemption, Tekken 7 ja Uncharted: The Lost Legacy. Katsotaan sitten, kun lähtee PS Storesta tai Steamista sopivaan hintaan.
 
Retail:

Zelda:BOTW - Kesäreissu katkaisi tän pelaamisen. Sitä ennen tuli pelattua WiiU:lla julkaisusta saakka oikeastaan päivittäin.
Yakuza Zero - Ensikosketus sarjaan. Onhan tää välillä vähän kömpelö, mutta pirun hauska samalla.
F1 2017 - Erinomaisesti toteutettu formula kehityspisteineen ja harjoituksineen.

Indie:

Undertale (PS4, 2017) - Ihana ja uniikki seikkailu. Melko lyhyt, mutta rohkaisee vain aloittamaan uudelleen.
 
Oli kyllä hyvä vuosi ja siitä kertoo jo mielestäni se, että PS4 on käynnistynyt lähes vuoden jokaisena päivänä, se piti päivittää PRO-malliin ja hommata uusi telkkukin, jotta pelinautinto maksimoituu. Iso tekijä tässä on tietenkin laadukkaat pelit joita jaksaa tahkota. Mielestäni vuoteen on mahtunut paljon hyviä pelejä jopa niin paljon, ettei välttämättä kaikki hyvät tule mieleenkään, mutta parhaat kyllä muistaa ja siitä ne on helppo tunnistaa.

1) Resident Evil 7: Kuten muillakin täällä. On mielestäni todella sääli, kuinka harva lopulta pääsee "nauttimaan" RE:7 PSVR:llä tästä tekeleestä. Tämä seikkailu jopa kasvattaa henkisesti jollain tasolla.

2) Nioh. Erittäin raikas tuulahdus DS-sarjan hengessä.

3) Ajopelit, PCARS2, DirtVR, (+itselleni Assetto) sekä CSL elite ratin julkaisu on ollut ehdottomasti se pitkäaikaisin kohokohta ja tulee vain jatkumaan.

4) FFXII remake jotenkin koukutti kesällä mukaansa ja tuli tuhlattua aika tuhottomasti tunteja tämän parissa
 
Tämän vuoden GOTYt on oikeastaan aika pitkälle flashbäckejä nuoruusvuosiin, jonka vuoksi Nintendon tuotokset on vahvasti kärkikastissa

1. Super Mario Odyssey, SW
- Vuonna 1993 ostin synttärirahoilla Super Nintendon Super Mario Allstars- bundlella ja kyseinen kasetti pyöri taukoamatta aina vuoteen 1996 saakka. Sen jälkeen en ole pelikonsoleita omistanut joille Marion olisi saanut, kunnes kesällä hommasin Switchin. Olin asettanut Odysseylle ihan naurettavan kovat odotukset ja uusi mario oli 50% Switchin ostopäätöksestä ja "Oh boy"- peli ei pettänyt Mount Everestin kokoisia odotuksiani. Aivan jäätävän hyvä peli, joka vei tasohyppelyn aivan uudelle tasolle unohtamatta alkuperäisiä N64 juuriaan.

2. Zelda BOTWN, SW
- Parin vuotta Super Nintendon hankkimisen jälkeen äiti käski pistämään Ninskan kiinni ja käymään ulkona. Kilttinä poikana tottelin ja palasin The Legend of Zelda: A Link to the Past pelin kanssa. Peli oli silloin niin saakelin vaikea, että en koskaan päässyt peliä lävitse, joten Switchin hommattua ensimmäinen tehtävä oli revanssi Zeldan kanssa. Kerrassaan täydellinen toimintaseikkailupeli, ainoa huonopuoli oli, että peli loppui.

3. Crash Bandicoot N.sane trilogy, PS4
- V. 1996 jouluna elämä mullistui toistamiseen. Joulukääreen kätköistä löytyi PS1 ja Crash Bandicoot ykkönen. Faija oli joutunut käymään hakemassa 4h ajomatkan päästä pleikan koska kaikkialta lähempää konsoli oli myyty loppuun. Crash Bandicoot N.sane Trilogy oli erinomainen päivitys tähän päivään, peli ei tuonut mitään muuta uutta kuin grafiikan, mutta kyseessä on niin legendaarinen tuotos, että se riitti jo sellaisenaan tarjoamaan täydellisen nostalgiatripin ilman uusia vippaskonsteja. Uusvanhoja versioita lisää odotellessa.
Ai saatana se ykkösosa onkin tehty vaikeaksi kys. versiossa.

4. Mario Kart 8 Deluxe, SW
- Pitemmän aikaan olen etsinyt hyvää peliä jota pelailla porukalla ja etenkin sillon kun molemmat veljet saadaan saman ruudun ääreen. Tähän saakka miehuus on mitattu CTR:llä tai sport championsilla (PS3), mutta Mario Kart 8 Deluxe toi meidät 2017 luvulle. Naapurit kiittelee aamuyön pikkutunneilla kun huuto kuuluu seinän takaa.

5. Horizon Zero Dawn, PS4
- Jottei lista mene täysin tasohyppelyksi niin HZD oli kyllä ehdottomasti vuoden kohokohtia. Lara Croft tuotuna tulevaisuuteen, jossa koneet ottaneet vallan. Siis niitä hyviä ei-pelkkä-seksipommi-Tomb-Raidereita. Mitä muuta voi toivoa?
 
Super Mario Odyssey on kesken (ja pirun hyvä, muttei ole loksauttanut vielä leukoja kuten Galaxy joitakin vuosia sitten), Horizon: Zero Dawn ja esim. Undertale vielä pelaamatta, mutta jos joku niistä muuttaa tämän viestin sisältöä niin yllätyn:

1. Legend of Zelda: Breath of the Wild. Sarjan fanillekin aivan huikea yllätys, miten Nintendo tuntui ottavan melkein kaiken mikä pelisarjassa on toiminut ja jotenkin muuttavan sen täyteen open world -muotoon. Tämänhän ei pitäisi olla mitenkään mahdollista, koska osa sarjan viehätystä on ollut nähdä jääpala, joka tukkii pääsyn seuraavaan paikkaan, mutta annas olla kun saat tulinuolet jne. jne.
Pelattavuus on ehkä tietyllä tavalla ällistyttävintä, mitä omassa 25v+ pelihistoriassa on tullut vastaan. Ei voi mitenkään ylikorostaa sitä, miten kiehtovan helposti päädyt loputtomien kiehtovien mutkien kautta juuri eri suuntaan kuin olit aiemmin aikonutkin.
Onko se kaikkien aikojen paras Zelda ja siten luultavasti kaikkien aikojen paras peli? En tiedä. Vastaan kompromissina, että monilta osin kyllä. Vapaa tutkimusjärjestys tuo aina mukanaan sen ongelman, ettei tarina voi olla 100% tiukasti kirjoitettu. Sielua ja sydäntä on kyllä enemmän kuin kymmenessä Skyrimissä ja Witcher 3:ssa yhteensä, mutta kun Wind Wakerissa oli sitä vieläkin enemmän. Eli you win some, you lose some. Kun tähän ymppää sen, että se paljon puhuttu Ocarina of Time pääsi aikanaan yllättämään niin monella tapaa, niin voiko sitä nyt mitenkään tässä aikuistuneen miehen mielessä realistisesti ajateltuna voittaakaan? Joka tapauksessa kyseessä on todellinen saavutus Nintendolta ja aivan upea tulokas niiden aivan kirkkaimpien Zelda-klassikkojen joukkoon.
 
Melko moni tämän vuoden kiinnostavimmista tapauksista tuli 2DS:lle. Joitakin isoja julkaisuja on myös jäänyt välistä, kuten Horizon: Zero Dawn, josta on nyt tarkoitus hankkia Frozen Wildsin sisältävä "complete"-julkaisu jahka ilmestyy.

Team Kirby Clash Deluxe: yllättävän hauska Kirby-mättö.

Miitopia:
mainio ja vahvasti kaavoista poikkeava RPG-seikkailu.

Metroid: Samus Returns: siinähän se lukee: Samus palasi!

Fire Emblem Echoes: todella korkean laadun julkaisu jopa FE-sarjan sisällä.
 
1. Horizon zero dawn
- Liki täydellinen peli. Vaikeus sopiva, AI laumat älykkäitä, tarinakin kelpo kamaa.

2. Resident evil 7
- VR kokemuksena erityisesti ennennäkemätön, etenemistahti juuri sopiva

3. Super Mario Odyssey
- Upea kunnianosoitus Mario sarjalle, ”tasohyppely”pelien aatelia.

Kärjen tuntumassa: Legend of Zelda Breath of Fire, Mario Kart 8 Deluxe, call of duty: ww2,
 
Horizon Zero Dawn

Uskomattoman hieno ja hyvin tehty peli. Lisäosakin vaikuttaa lupaavalta.
Omalla kohdalla aivan selvä GOTY ja asiasta ei tarvi edes keskustella. ;)
 
Olipa paha valita, muutama todellinen helmi tullut tänä vuonna (ja vielä useampi helmi vielä toki pelaamatta, uskomaton vuosi, kun katsoo mitä kaikkea onkaan tänä vuonna julkaistu).

En välttämättä osaa näitä laittaa järjestykseen, joten mainitsen vain ilman tarkkaa järjestystä.

- Horizon Zero Dawn
Aivan mieletön imu pelissä. Lähes täydellinen teos. Ainoa kritiikki, mitä voisin heittää, on se, että pelin vaikein vaikeusaste olisi saanut olla vielä jonkun verran haastavampi. Muuten timanttia alusta loppuun.

3on3 Freestyle
Ehkä kaikkein eniten puun takaa tullut peli koskaan. Latasin, kun huomasin tämän ilmaisen katukorispelin storessa, ihan pikatestiin. Ekan matsin jälkeen oli fiilis, että onpa vähän kömpelö, mutta on tässä jotain hienoa. Kolmen matsin jälkeen olin jo sitä mieltä, että melko varmasti yksi parhaita urheilupelejä koskaan.

Siis jos on pelannut itse koripalloa ja etenkin katukorista ja tykkää pelata koripalloa videopelin muodossa, niin ei voi olla arvostamatta tätä ja pitämättä tästä. Siis aivan käsittämättömän hyvin kapturoitu koriksen ja katukoriksen pelaamisen fiilis.

Omaperäinen visuaalinen ilme ja todella hyvät äänet myös.

Varmaankin kovin yllätys peleissä koskaan. Toki sitten, kun otti kehittäjän taustoista selvää, ymmärsi, ettei tämä nyt mistään tuurilla tullut. Ovat kehittäneet pelisarjaa PC:llä jo kymmenen vuotta.

Nex Machina
Taattua täydellistä Housemarque-laatua. Aivan täydellinen toteutus. Ehkä ihan pienen pieni kritiikki siitä, että secondary-asetta ei saa lukittua niin, ettei vahingossa nosta jotain muuta asetta tilalle ja samalla pilaa runia, kun rytmi katoaa. Toisaalta en tiedä voiko tätäkään sanoa pelin viaksi, vai meneekö tämäkin taidon tai sen puutteen piikkiin. Pitää vaan osata välttää ne dropit.

Muutama kymmenen tuntia pelattu ja tunnen oppineeni vasta pintaraapaisun pelistä. Nyt on tosin ollut pitkä tauko pelistä, joten vähän hirvittää, ovatko vähäisetkin opitut taidot hävinneet täysin, kun pelin pariin jossain vaiheessa palaan.

Voisi sanoa, että peli toteuttaa täydellisesti kaiken sen, mitä se yrittää.

 
Ylös Bottom