Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Yleinen politiikkaketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -WaLuigi-
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Varmaan leikkaisi vähän tasapuolisemmin ja pitäisi huolen siitä, ettei köyhyys ja eriarvoisuus ainakaan lisääntyisi. Tosiaan katsottaisiin varmasti myös sitä tuloluokkien yläpäätä, kuinka hekin voisivat ottaa vähän enemmän osaa Suomen talouden tasapainottamiseen. Siellä on erilaisia veroreikiä, joista voisi hyvin aloittaa. 'Laillistetun veronkierron', verosuunnittelun, vakuutuskuorien ja muiden tarkastelua. Pääomatuloverotuksen tarkastelua, yritystukien tarkastelua, osinkoverotusta ja niin edelleen.

Tämä nykyinen hallitus nylkee käytännössä kaiken sairaiden, eläkeläisten, sosiaaliapua tarvitsevien ja duunarien selkänahasta. Seuraavan hallituksen täytyy löytää säästöjä jostain muualta. Sieltä, mistä nykyinen oikeistohallitus on ideologisista syistä täysin haluton niitä etsimään.

Sehän se oli SDP:n tämän kevään vaalien iskulausekin: "Kaiken voi tehdä reilummin!".
Juu, käsi reilummin nettoveronmaksajan taskuun.

Avaisitko vielä mitä nuo tasapuolisemmat leikkaukset olisivat? Itse kun en ole kuullut yhdenkään demarin ikinä olevan valmis leikkaamaan mistään sosiaalituista (yritystuista kylläkin, jotka pitävät yrityksemme samalla viivalla muiden maiden yritystukien kanssa). Koska ei osata leikata, eikä lisäverotus pelasta, päädytään lopulta vanhaan ratkaisuun, eli kahta kovempaan velanottoon a la Marin.
 
Juu, käsi reilummin nettoveronmaksajan taskuun.

Avaisitko vielä mitä nuo tasapuolisemmat leikkaukset olisivat? Itse kun en ole kuullut yhdenkään demarin ikinä olevan valmis leikkaamaan mistään sosiaalituista (yritystuista kylläkin, jotka pitävät yrityksemme samalla viivalla muiden maiden yritystukien kanssa). Koska ei osata leikata, eikä lisäverotus pelasta, päädytään lopulta vanhaan ratkaisuun, eli kahta kovempaan velanottoon a la Marin.
Orpon hallitus on ottanut enemmän velkaa kuin Marinin hallitus koko kautensa aikana, eikä Orpolla ole korona hoidettavana. Saivat myös ennätys työllisyyden käsiinsä ja mokasivat sen myös kokonaan. Mutta silti joka välissä huudetaan Marinia.
 
YLEN MOT-ohjelma seurannut vuoden ihmisiä, joiden arkeen leikkaukset ovat osuneet kovasti. Opiskelija, osatyökykyinen, mielenterveyshaasteinen. Onhan näitä erilaisia tarinoita. Samassa uutisessa mainitaan viimeisimmät työllisyysluvut: 52 000 työtöntä tullut lisää nykyhallituksen aikana, vaikka piti tulla 100 000 uutta työllistä. Työllisyyspuolen 'vertailuluku' on siis -152 000 tällä hetkellä tavoitteesta.

MOT oli pyytänyt hallituksen ministereitä haastatteluun asioiden pohjalta, mutta kaikki olivat 'yllättäen' kieltäytyneet.


 
Aika usein työttömien kiristämispuheissa unohtuu se, että kiristykset aiheuttavat huono-osaisuutta ja heikentävät hyvinvointia niin, että työttömien työkyky siitä heikkenee. Työttömät sairastuvat useammin pitkäaikaissairauksiin ja pitkän työttömyyden jälkeen on vaikea palata työelämään. Asteittain heikkenevä toimeentulo aiheuttaa peräkkäisiä kriisitilanteita. Ihmisen on hyvä olla vakaassa elämäntilanteessa ilman huolia.

No, ehkä työttömät ovat ansainneet sen kaiken paskan? Tämä on moraalinen kannanotto tilanteeseen, jossa on kyse myös kansantalouteen vaikuttavista asioista. Rankaisun hintana on heikentyvä yhteiskunta, koska yhteiskunta muodostuu yksilöistä ja jos yksilöitä ajetaan huonoon kierteeseen, sillä on vaikutusta myös heidän ympäristöönsä, esimerkiksi läheisiinsä. Siksi olisi laajassa katsannossa taloudellisesti perusteltua tukea myönteistä kehitystä eikä kehittää rangaistuksia. Siitä on näyttöä jo ihan Suomen historiassa. 1800-luvulla oli irtolaislait ja työttömiä kohdeltiin rikollisina. Pikku hiljaa työttömien asemaa parannettiin. Suomen talouskasvu oli sotien jälkeen monta kymmentä vuotta nykyistä suurempi ja sinä aikana parannettiin koko ajan heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja tehtiin tehokasta työvoimapolitiikkaa. Suomessa oli käytännössä täystyöllisyys.

Nykytilanteessa kannattaisi lähteä taas siitä lähtökohdasta, että työttömyys on yhteiskunnallinen ongelma eikä yksilön vika, josta tulee rangaista.
 
Aika usein työttömien kiristämispuheissa unohtuu se, että kiristykset aiheuttavat huono-osaisuutta ja heikentävät hyvinvointia niin, että työttömien työkyky siitä heikkenee. Työttömät sairastuvat useammin pitkäaikaissairauksiin ja pitkän työttömyyden jälkeen on vaikea palata työelämään. Asteittain heikkenevä toimeentulo aiheuttaa peräkkäisiä kriisitilanteita. Ihmisen on hyvä olla vakaassa elämäntilanteessa ilman huolia.

No, ehkä työttömät ovat ansainneet sen kaiken paskan? Tämä on moraalinen kannanotto tilanteeseen, jossa on kyse myös kansantalouteen vaikuttavista asioista. Rankaisun hintana on heikentyvä yhteiskunta, koska yhteiskunta muodostuu yksilöistä ja jos yksilöitä ajetaan huonoon kierteeseen, sillä on vaikutusta myös heidän ympäristöönsä, esimerkiksi läheisiinsä. Siksi olisi laajassa katsannossa taloudellisesti perusteltua tukea myönteistä kehitystä eikä kehittää rangaistuksia. Siitä on näyttöä jo ihan Suomen historiassa. 1800-luvulla oli irtolaislait ja työttömiä kohdeltiin rikollisina. Pikku hiljaa työttömien asemaa parannettiin. Suomen talouskasvu oli sotien jälkeen monta kymmentä vuotta nykyistä suurempi ja sinä aikana parannettiin koko ajan heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja tehtiin tehokasta työvoimapolitiikkaa. Suomessa oli käytännössä täystyöllisyys.

Nykytilanteessa kannattaisi lähteä taas siitä lähtökohdasta, että työttömyys on yhteiskunnallinen ongelma eikä yksilön vika, josta tulee rangaista.
En pysty allekirjoittamaan tällaista lähtökohtaa, koska tunnen lukuisia ”työttömiä” jotka katsovat itsekkäästi olevansa kyllä oikeutettuja notkumaan kotosalla muiden rahoilla, mutta eivät ole kiinnostuneita tekemään töitä jolleivat saa osaamiseensa nähden täysin epärealistista jättipalkkaa.

Ellei sitten ajatella niin että liian hyvät sosiaalietuudet ovat sekin yhteiskunnallinen vika, koska pienipalkkaisesta työstä on varaa kieltäytyä.

Muutenkin tämä puhe yhteiskunnallisesta ongelmasta ottaa täysin vastuun pois yksilöltä. Jos lähdetään siitä että terve yhteiskunta kykenee luomaan työpaikkoja niin samaan tapaan täytyy edellyttää että työkykyinen yksilökin on valmiina kouluttautumaan, jopa uudelleenkin, muuttamaan paikkakuntaa ja ottamaan vastaan pienipalkkaistakin työtä jos muuta ei ole tarjolla.
 
En pysty allekirjoittamaan tällaista lähtökohtaa, koska tunnen lukuisia ”työttömiä” jotka katsovat itsekkäästi olevansa kyllä oikeutettuja notkumaan kotosalla muiden rahoilla, mutta eivät ole kiinnostuneita tekemään töitä jolleivat saa osaamiseensa nähden täysin epärealistista jättipalkkaa.
Itse luotan enemmän tutkittuun tietoon kuin omakohtaisiin kokemuksiin asioista. Kavereiden kertomuksiin luotan vähiten. Työttömyys on monelle vaikea asia ja sitä puolustamaan voidaan kehittää erilaisia narratiiveja, joilla sitä rationalisoidaan omaksi valinnaksi. Oikeasti näille sinun tuttavillesi olisi nykyisen tutkimustiedon perusteella hyödyllisempää olla töissä. Nyt he menettävät asioita elämässään sen sijaan että hyötyisivät siitä, että ovat työttöminä. Ehkä heillä on sellaisia työkykyä heikentäviä sairauksia tai ongelmia, joista et ole tietoinen? Tutkimusten mukaan alentunut työkyky ja jopa työkyvyttömyys on keskeinen syy työttömyydelle. Hyvin harva kulkee kadulla takki auki julistamassa, että on kyvytön tekemään mitään tuottavaa työtä.
 
Jos sosiaalietuudet on niin hyvät että työstä kannattaa kieltäytyä (toisin sanoen käteen jäävän rahan määrä on suurin piirtein sama), niin silloin joko etuuksia maksetaan liikaa tai työstä maksetaan liian pientä palkkaa.

Jos ei ole omassa kutsumusammatissaan tai tee työtä rakkaudesta lajiin, niin työstä pitää saada sellainen palkka että sitä kannattaa tehdä. Jos käytät viitenä päivänä viikossa 8-10 tuntia johonkin, niin se on pois kaikesta muusta elämästä. Pitää siis olla järkevää lähteä töihin.

Työttömiltä leikkaamalla tuskin on tähän se oikea lääke. Ei varsinkaan niin että jengi "pakotetaan" töihin minimipalkalla, jolla tulee yhtä huonosti toimeen kuin työttömänä. Samaan hengenvetoon tosin sanon että tuskin se lääke on myöskään entisestään kiristää progressiivista verotusta. Siinä menee rikkailta motivaatio ja keplottelu ansiotulon, pääomatulon ynnä muiden kanssa sen kun lisääntyy.
 
Kyllä suosittelen kaikille työkykyisille töihin menemistä vaikka saisi vain saman verran rahaa tai jopa vähemmän kuin mitä saisi tuilla. Tuollaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Uskon vahvasti siihen, että kaikki työnteko auttaa. Joissakin asiantuntijatehtävissä on töiden välillä muutaman kuukauden mittaisia työttömyysjaksoja työn harvinaisuuden vuoksi ja silloin voi olla tilanteita, joissa ei kannata tarttua kaikkiin mahdollisiin työtarjouksiin. Yleensä kuitenkin kannattaa, koska työssä on koeaika, jonka aikana voi purkaa työsuhteen, jos löytyy kiinnostavaa oman alan työtä. Työllä on niin paljon positiivisia vaikutuksia, että rahallinen etu ei ole edes nähdäkseni ensisijainen syy työntekoon. Työkuormituksen alla sitä ei tietysti aina jaksa ajatella niin päin.
 
Kyllä suosittelen kaikille työkykyisille töihin menemistä vaikka saisi vain saman verran rahaa tai jopa vähemmän kuin mitä saisi tuilla. Tuollaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Uskon vahvasti siihen, että kaikki työnteko auttaa. Joissakin asiantuntijatehtävissä on töiden välillä muutaman kuukauden mittaisia työttömyysjaksoja työn harvinaisuuden vuoksi ja silloin voi olla tilanteita, joissa ei kannata tarttua kaikkiin mahdollisiin työtarjouksiin. Yleensä kuitenkin kannattaa, koska työssä on koeaika, jonka aikana voi purkaa työsuhteen, jos löytyy kiinnostavaa oman alan työtä. Työllä on niin paljon positiivisia vaikutuksia, että rahallinen etu ei ole edes nähdäkseni ensisijainen syy työntekoon. Työkuormituksen alla sitä ei tietysti aina jaksa ajatella niin päin.
Tavallaan joo, mutta ainakin itse lasken valtavan isoa arvoa omalla vapaa-ajalle, joka käytännössä tarkoittaa yhteistä aikaa perheen kanssa, omat harrastukset ja niin edelleen. Näillä on paljon isompi arvo kuin työssäkäymisellä. Ne on myös omalle henkiselle ja fyysiselle jaksamiselle tärkein asia. Siksi motivaattori mennä töihin on ensisijaisesti raha. Ja kyllä, tykkään omasta työstäni, eikä se tunnu mitenkään pakkopullalta, mutta tuskin sitä silti tekisin, jos saisin saman rahan tekemättä mitään.

Tietysti työssä oppii moninaisia asioita, mikä on rahallisen korvauksen lisäksi hienoa. Se on sitten itsestä ja työn luonteesta kiinni kiinnostaako se. On myös työn luonteesta ja henkilön luonteesta kiinni kuinka paljon työn sosiaalinen puoli joko kuormittaa tai tuo positiivisia vaikutuksia.
 
Itse luotan enemmän tutkittuun tietoon kuin omakohtaisiin kokemuksiin asioista. Kavereiden kertomuksiin luotan vähiten. Työttömyys on monelle vaikea asia ja sitä puolustamaan voidaan kehittää erilaisia narratiiveja, joilla sitä rationalisoidaan omaksi valinnaksi. Oikeasti näille sinun tuttavillesi olisi nykyisen tutkimustiedon perusteella hyödyllisempää olla töissä. Nyt he menettävät asioita elämässään sen sijaan että hyötyisivät siitä, että ovat työttöminä. Ehkä heillä on sellaisia työkykyä heikentäviä sairauksia tai ongelmia, joista et ole tietoinen? Tutkimusten mukaan alentunut työkyky ja jopa työkyvyttömyys on keskeinen syy työttömyydelle. Hyvin harva kulkee kadulla takki auki julistamassa, että on kyvytön tekemään mitään tuottavaa työtä.
Itse taas pidän mikrotasoa hyvänä heijastumana makrotason asioista.

Ja ei heillä ole työkykyä heikentäviä sairauksia, kunhan vaan puoliso esim. on töissä ja itse elellään hieman pienemmällä mukavammin kunhan vähän karsitaan isompia menoja. Osallahan voi olla jopa kaksi asuntoakin, kun virallisesti ei asuta yhdessä ja optimoidaan maksimituet.

Käytännössähän siis tuo Dragonflyn mainitsema vapaa-aika on se motivaattori.
 
Viimeksi muokattu:
Itse taas pidän mikrotasoa hyvänä heijastumana makrotason asioista.

Ja ei heillä ole työkykyä heikentäviä sairauksia, kunhan vaan puoliso esim. on töissä ja itse elellään hieman pienemmällä mukavammin kunhan vähän karsitaan isompia menoja. Osallahan voi olla jopa kaksi asuntoakin, kun virallisesti ei asuta yhdessä ja optimoidaan maksimituet.

Käytännössähän siis tuo Dragonflyn mainitsema vapaa-aika on se motivaattori.
Mitkään tuet eivät toimi näin. Puolison tulot vaikuttavat toisen tukiin ja asumistukea on kiristetty joka vuosi siihen pisteeseen, että se ei kata edes normaalin vuokrakämpän täyttä hintaa. Silti näitä fantasioita tuilla leveästi elävistä aina tuntuu löytyvän tiettyjen poliittisten piirien tarinoinnista.
 
Puolison tulot eivät vaikuta ansiosidonnaiseen ja peruspäivörahaan. En muista, vaikuttaako tällä hetkellä edes työmarkkinatukeen. Kaikkeen muuhun yleiseen taitaa vaikuttaa. Ei tosin muistaakseni joihinkin harvinaisempiin tukiin, kuten vammaistukeen ja lapsiperhe-etuuksiin
 
Puolison tulot eivät vaikuta ansiosidonnaiseen ja peruspäivörahaan. En muista, vaikuttaako tällä hetkellä edes työmarkkinatukeen. Kaikkeen muuhun yleiseen taitaa vaikuttaa. Ei tosin muistaakseni joihinkin harvinaisempiin tukiin, kuten vammaistukeen ja lapsiperhe-etuuksiin
Tässä annetussa esimerkissä annettiin ymmärtää, että kyseessä on pitkäaikainen ja päätetty työttömyys, eli näihin ei ansiopäiväraha tai peruspäiväraha vaikuta, sillä työssäoloehto ei enää täyty. Näin ollen työmarkkinatuesta puhutaan, johon vaikuttavat avio- tai avioliitossa olevan puolison tulot. Muutenkin tuon maksimimäärä on 800e kuukaudessa ja siihen vaikuttaa myös muut saadut tuet, esimerkiksi työkyvyttömyyseläke, joka on yleisesti se mitä haetaan jos ollaan pitkään poissa työelämästä.

Pointtina on kuitenkin se, että koko sepitys leveästi ja tilanteesta nauttivista työttömistä on ihan fantasiaa maassa, jossa tukia kiristetään joka vuosi ja niiden saajia kiusataan ja pompotetaan joka kuukausi virastojen toimesta.
 
Itseasiassa nyt tarkistin tuon työmarkkinatuen ja siitä poistui puolison tulojen vaikutus vuonna 2013. Voi toki olla jotain erikoiskiemuroita ja muutoksia, joita en ole hahmottanut, kun en ole tätä sektoria juuri seurannut viime vuosina.
 
Itseasiassa nyt tarkistin tuon työmarkkinatuen ja siitä poistui puolison tulojen vaikutus vuonna 2013. Voi toki olla jotain erikoiskiemuroita ja muutoksia, joita en ole hahmottanut, kun en ole tätä sektoria juuri seurannut viime vuosina.
Jep, tässä meni itsellä sekaisin kun noita on sen verran monta. Eli ajatuksessa oli toimeentulotuki, joka on tuo viimeinen tuki pitkäaikaiselle työttömälle joka ei ole työkyvyttömyystuella. Tähän sitten vaikuttaa melkein kaikki, mutta on myös se, mihin ihminen ängetään jos ei hae töitä, kuntoutusta tai eläkettä.

Samalla tuli luettua noista uusista muutoksista, missä on taas leikattu näitä tukia ja suojia: https://elamassa.fi/yleinen/nain-kelan-tyottomyystuki-muuttuu-vuonna-2024/

Kävin myös laskurilla tekemässä testin, jossa katsoin mitä tapahtuisi jos omat vaivaiset freelance tulot yllättäen loppuisivat. KELAn mukaan en olisi oikeutettu mihinkään ensin pariin kuukauteen ja sen jälkeen tilannekohtaisesti ehkä hetkelliseen tukeen. Jos tuona aikana tekisin edes hetken mitään osa-aikaista työtä, siitä rangaistaisiin myös. Tilanne on huomattavasti pahempi kuin mitä se oli 2000-luvulla opiskeluaikoina, jolloin se oli jo silloin tiukkaa.
 
Itse äänestin oikeistoa kun olin köyhä opiskelija tai työtön, ja äänestäisin oikeistoa aivan varmasti myös siinä vaiheessa jos/kun olen vanha eläkeläinen, vammainen, taikka mikä tahansa muu "huono-osainen". Puolueen arvot ovat varmasti monelle vähintään yhtä tärkeä asia, kuin se talouspuoli.
Joo. Tasa-arvo, huonommassa tilanteessa olevien tukeminen ja pyrkimys siihen että kaikki olis samalla viivalla, on aivan paskoja arvoja, mitä ei kenenkään huonommassa asemassa olevan kannata tukea. Kyl se vaan jokainen on oman onnensa seppä ja se on ok kun rikkaat rikastuu. Voi rikkaat poloiset miten pärjäätte kun verotus on niin kovaa.
 
Liian pienellä palkalla kun tarpeeksi moni suostuu töihin, niin pian se palkka yleistyy. Vähän sama kuin pelien hinnat: jos kelpaa, niin miksi niitä muutettaisiin mihinkään? Noin muuten kyllä samaa mieltä siitä että työssäkäynnillä on hyviä puolia ilmankin että palkkaa katsotaan. Halpatyövoiman lisääntyminen vain on riskinä tämän suhteen eli painetaan palkkoja alaspäin kun on ihmisiä, jotka saa halvalla töihin.

Ja kyllä sitä niukasti voi halutessaan elää mutta on se rajoitettua elämää keskivertoon verrattuna. Eli voi varmasti valitakin olla vain työttömänä mutta ei se kummoista elämää ole. En tiedä mitä siihen sitten pitäisi tai voisi tehdä? Jos joku/osa pärjää vähemmällä, niin pitäisikö sen takia yleisesti leikata tuista pois ettei tuollainen ole mahdollista? Annetaanko tuet jatkossa ruoka-annoksina tms?

Varmasti aina löytyy X määrä ihmisiä, jotka elelee valinnaisesti työttömän niukkuudessa mutta epäilen että paljon enemmän on ihmisiä, jotka elävät niukkuudessa vaikka käyvät töissäkin. Plus ne monet töissäkäyvät, jotka tarvitsevat silti tukea koska palkka on niin huono. Minä en voi tajuta että miksi Suomessa edes voi olla töitä, joilla ei tule toimeen? Miksi kenenkään kannattaa ottaa sellaista vastaan? Onko siinä mitään tulevaisuutta tai kestävyttä kuin korkeintaan sillä palkkaavalla taholla?
 
Hirveästi aina sakki tuntuu olevan kateellisiä ihmisille jotka joutuvat (huom. joutuvat) elämään tuilla. Kovin paljoa ei Suomessa ole sitä sakkia ketkä huvikseen makaavat kotona (nykyään varsinkin ollaan todella tarkkoja; jos olet pitkäaikaistyötön, sinut pistetään kuntouttavaan työtoimintaan). Yleensä taustalla on jotain ongelmia ja sairauksia. Nämä ihmiset tarvitsisivat apua, jotkut pitäisi päästää sairaseläkkeelle eikä roikottaa löysässä hirressä.

Ja kun aina puhutaan kuinka Suomessa elellään herroiksi tuilla; täyttä sontaa. Tuilla pysytään hengissä, ei eletä. Miettikää kuinka monta kertaa EU on antanut Suomelle huomautuksen liian alhaisesta perusturvasta.
 
Varmasti aina löytyy X määrä ihmisiä, jotka elelee valinnaisesti työttömän niukkuudessa mutta epäilen että paljon enemmän on ihmisiä, jotka elävät niukkuudessa vaikka käyvät töissäkin. Plus ne monet töissäkäyvät, jotka tarvitsevat silti tukea koska palkka on niin huono. Minä en voi tajuta että miksi Suomessa edes voi olla töitä, joilla ei tule toimeen? Miksi kenenkään kannattaa ottaa sellaista vastaan? Onko siinä mitään tulevaisuutta tai kestävyttä kuin korkeintaan sillä palkkaavalla taholla?
Huonopalkkaisuus on tietysti usein tapauskohtaista, vaikka toki onkin paljon alipalkattuja aloja, joita usein kutsutaankin ryppäässä "matalapalkkaaloiksi". Väitän kuitenkin, että pääosa työssäkäyvien sosiaalituista johtuu hirveästi kasvaneista asumismenoista. Vuokrat ovat nousseet varsin lyhyen ajan sisällä paljon enemmän kuin palkat keskimäärin. Asumisesta varsinkin isoissa kaupunkikeskuksissa ja kasvukeskuksissa on tullut niin kallista, ettei enää vähänkään pienemmällä palkalla elä kunnolla.

Työpaikat keskittyvät yhä enemmän isompiin keskuksiin, jolloin muuttovoittoa tulee kaupunkeihin. Asunnoista on pulaa ja kysyntä määrää hinnan. Kun tulijoita on, niin vuokraisännät ja -emännät, tai firmat, voivat pyytää aina vaan vähän enemmän ja enemmän. Siinä se noidankehä sitten on valmis. Tästä samasta syystä sitten liitot hakevat jokaisella neuvottelukierroksella aina vaan isompia ja isompia palkankorotuksia, koska elinkustannukset ovat nousseet. Sitten lakkoillaan, kun ei niihin korotushaluihin suostuta kumminkaan. Ja nykyinen hallitushan nosti kaiken lisäksi vielä yleistä ALV:täkin 24 % => 25,5 %, joka nostaa/nosti monen perustavaran hintaa entisestään. Kun 'kaikki' kallistuu 'vähän lisää', niin lopulta se tuntuu loppulaskussa ihan tuntuvasti.

Pitäisi lähteä lainsäädännöllisesti liikkeelle noista vuokrista. Pitäisi määrätä jokin järkevä maksimihinta euroa/asuinneliö, jotta tuo järkyttävä hintakehitys saataisiin pysähtymään ja jopa vähän alenemaan. Kun asumisesta tulisi halvempaa, olisi monella helpompaa ja motivoivampaa lähteä vaikka vähän pienemmälläkin palkalla töihin, jos tulee paikka tarjolle.

Toinen ihan älytön teko nykyhallitukselta oli työttömän tai muuten sosiaaliturvalla elävän suojaosan poisto. Ennenhän sai tuilla elävä tienata kuukaudessa 300 € vaikka keikkatöillä, eikä se vaikuttanut tukiin. Vasta tuon summan yli tienaaminen leikkasi sitten tukia. Ennemminkin olisi pitänyt nostaa tuota ylärajaa satasella tai kahdella. Kulutukseen ja talouden rattaiden pyörittämiseenhän nuokin tukiensaajien rahat kuitenkin olisivat menneet, ruokaan ja muuhun. Nyt sitten syrjäytyvät entistä pahemmin, kun ei voi keikkaduuniakaan ottaa vastaan, jos sattuu tarjolle tulemaan, kun työkeikan jälkeen joutuu tekemään kaameat määrät paperitöitä ja odottamaan, ennen kuin tuet alkavat taas juosta.
 
Hirveästi aina sakki tuntuu olevan kateellisiä ihmisille jotka joutuvat (huom. joutuvat) elämään tuilla. Kovin paljoa ei Suomessa ole sitä sakkia ketkä huvikseen makaavat kotona (nykyään varsinkin ollaan todella tarkkoja; jos olet pitkäaikaistyötön, sinut pistetään kuntouttavaan työtoimintaan). Yleensä taustalla on jotain ongelmia ja sairauksia. Nämä ihmiset tarvitsisivat apua, jotkut pitäisi päästää sairaseläkkeelle eikä roikottaa löysässä hirressä.

Ja kun aina puhutaan kuinka Suomessa elellään herroiksi tuilla; täyttä sontaa. Tuilla pysytään hengissä, ei eletä. Miettikää kuinka monta kertaa EU on antanut Suomelle huomautuksen liian alhaisesta perusturvasta.
Vaikka siteeraankin viestiäsi, en tätä sinulle suoraan osoita. Mutta, joo, olen samaa mieltä, ihmiset jotka ei ole työkykyisiä - heille pitää pystyä tarjoamaan hyvälaatuinen elämä.

Ihmiset jotka ei vaan 'jaksa' / 'ei kannata koska palkka ei miellytä' / 'työajat ei miellytä' niin.. En oikein voi sietää tuollaista loisimista. Jokaisen pitäisi muistaa että ne tuet maksetaan veromarkoista. Jos kukaan ei 'jaksa' mennä töihin niin milläs sitten työttömät (oli kykeneväinen tai ei) tulee toimeen? Hurstin apukin varmaan menee nurin.

Anteeksi avautumiseni mutta tunnen muutaman ihmisen jotka ei nyt vaan halua mennä töihin kun ei ole ihan oikea paikka mitä unelmissaan on etsinyt. Ei noi hommat toimi niin että joko kaikki unelmat pitää tulla toteen tai sitten maataan sohvalla ja piereskellään. Harmaan on kelvattava.
 
Ylös Bottom