Meinasin kirjoittaa että ehkä tässäkin tulee joku päivitys että voi pelata helpommalla mutta jos tässä on kerran on vaikeustasot, niin onhan se kehittäjä sitten ottanut ihmisiä huomioon ainakin sen verran? No, toivotaan sitten niiden sijasta säätöä siihen reaktioiden aikaikkunaan, niin kuin taisi joku jo kirjoitellakin.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Clair Obscur: Expedition 33
- Viestiketjun aloittaja HideoMiyamoto
- Aloituspäivämäärä
Ippenator
Well-Known Member
Kommenttini siitä, että rajoittuneemmilla ominaisuuksilla olevia ei ole otettu huomioon, liittyi lähinnä siihen, kun joku kertoi, että noita jotain spessuvihuja vastaan ei sitten pärjää edes easyllä ilman, että onnistuu parryissa ja dodgeissa täydellisesti. Ymmärtäisin tuollaisen ehkä jopa normaalitasolla, mutta easyllä tuo on jo jossain määrin niiden synnynnäisesti heikommilla ominaisuuksilla olevien pelaajien syrjimistä. Tuo aikaikkunan määrittelyn joustavuus voisi toki tällaiseen kuvioon auttaakin. Sinänsä hyvä, että tässä pelissä on noita valinnaisia vaikeustasoja, ja niiden lisäksi voi vielä grindaamallakin pelaamista tarvittaessa helpottaa.
Alkaa Damaget olemaan kohdillaan, 50k Critti yms, hahmot voimistuu kyllä kokoajan melkoisesti kun saa uusia abilityjä ja vahvempia pictuseja joilla voi sitten luoda melkoisen kovia synergioita, tuossa erään Boss Fightin numberit, kertoo kyllä jotain että on tullut hakattua peli aika paljon pelin parry ikkunat ja dodget ja buttonit alkaa tulla jo uniiin 
, mut kun on aina puhetta että voiko pelejä pelata ilman parryjä niin kyllä voi että jos parryt on hankalia niin sen kun vaan sitten opettelee pelkän dodge buttonin käytön vaan ja jump sillon ku sitä tarvii. mun mielestä siis Parry sekä Dodge on ihan yhtä helppoja, koska mun mielestä niillä molemmilla on ihan sama success ikkuna, tossa vaan sattui niin ettei tullu parryä käytettyä, mutta sellaiselle jolla on vaikeuksia esim sen rytmin kanssa niin ei tarvii opetella ku toinen,
, mut kun on aina puhetta että voiko pelejä pelata ilman parryjä niin kyllä voi että jos parryt on hankalia niin sen kun vaan sitten opettelee pelkän dodge buttonin käytön vaan ja jump sillon ku sitä tarvii. mun mielestä siis Parry sekä Dodge on ihan yhtä helppoja, koska mun mielestä niillä molemmilla on ihan sama success ikkuna, tossa vaan sattui niin ettei tullu parryä käytettyä, mutta sellaiselle jolla on vaikeuksia esim sen rytmin kanssa niin ei tarvii opetella ku toinen,
Renebauman
Well-Known Member
Hyvin tuntuu käyvän kaupaksi:
www.tilt.fi
Torstaina ilmestyneestä roolipelistä muodostui yllätyshitti – puolen miljoonan myynnit vaivaisessa vuorokaudessa
Clair Obscur: Expedition 33 on yltänyt puolen miljoonan myynteihin, kerrotaan pelin X-tilillä. Ranskalaisstudio Sandfallin satumaisen kaunis roolipeli Clair Obscur: Expedition 33 julkaistiin torstaina ja puolen miljoonan myyntirajapyykki saavutettiin siis vaivaisessa vuorokaudessa. Tämä on...
www.tilt.fi
nyt tosiaan kun on saavuttanut yli puolen välin niin tuo minimapin puute tai yleisesti karttojen puute näissä zoneissa on todella alkanut häiritsemään, en tajua että mikä siinä on että sitä minimappia ei voi lisätä se kun ei ole mikään iso homma, monta kertaa menny takaisin samalla waypointille ku tietyt alueet ollu melkosia sokkeloita, sit tosiaan vähentää myös intoa tutkia kunnolla alueita kun ei ole sitä minimappia. ainakaan 100% en ole nuohonnut alueita koska ei jaksa pitää kirjaa maamerkkien avulla missä on jo käyny ja missä ei, tosin overworldissa on onneks tuo mappi että kyllä jokaisella paikassa on tullut käytyä mutta näissä isoissa zoneissa on varmaan jotain jäänyt matkan varrelle.
Mossy
Well-Known Member
Samaa mieltä. Kai se tähänkin lisätään myöhemmin päivityksen kautta, niin kuin kävi Wukongin kanssa.
Eilen tulikin tarinassa taas sellaista juonenkäännettä, että huhhuh.. Jos tarina jatkuu samalla tasolla loppuun asti, niin Geoff Keighley voi kyllä jo lähettää vuoden parhaan tarinan palkinnon Ranskaan. Todella harmillista jos osalta jää tämä kokematta taistelusysteemin vuoksi.
Viimeksi muokattu:
kopolanpoika
Well-Known Member
Olin lukevinani jostain haastiksesta, että tekijät jätti tarkoituksella mapin pois, jotta voisi lisätä löytämisen iloa.
Omissa kirjoissa tuo on suunnittelun puute, sen verran huono suuntavaisto peleissä
Ippenator
Well-Known Member
Ei tuosta saa kyllä mitään löytämisen iloa ainakaan meikäläinen, jos summamutikassa joutuu kulkemaan, ja sitten sen kautta jotenkin tuurilla jotain sattuu löytämään. Samaa mieltä kanssasi siis - suunnitteluvirhe, ja sillä sipuli!
ippanis
Well-Known Member
Vielä seuraillaan taustalla, vaikka peli on hehkutusta saanut ja varmasti ansaitustikin.
Persona-tyylinen taistelu näyttää hyvältä ja se on ainoastaan positiivista, että löytyy muitakin tekijöitä jotka käyttävät Atluksen innovaatiota omaan tarkoitukseen. Se ennenkaikkea jalostaa tuon mekaniikan entistä hiotummaksi myös tuleviin peleihin kun löydetään parhaat tavat muiden näkökulmasta.
Mutta joku tuossa taidetyylissä ja varsinkin vihulaisissa mättää. En tunne tarinaa tai taustoja, mutta viholliset tuntuvat jotenkin geneerisiltä palikoilta, johon on vähän ehostettu kirkkaita värejä. Ehkä jos tuohon uppotuu niin ymmärtää paremmin maailmaa ja taustoja, mutta katsojana tuo ei vaikuta kovin kiinnostavalta.
Onkohan mapeissa koitettu ottaa tarkoituksellista irtiottoa ns. Ubisoft-kaavasta? Jos tekijät ovat Ubin entisiä tekijöitä, niin eivät ole halunneet leimautua liiaksi vanhoihin tapoihin, ja koittavat tällä välttää vertailuja heidän peleihin. Ehkä sen takia mappi puuttuu? Koska sitäkin porukkaa löytyy riittämiin, joka tuomitsee mapin ja ikoni/tehtävälistan, jota suorittaa yksi kerrallaan. Ehkä tämä kuvastaa kuinka vaikeaa openworldin tekeminen oikeasti on.
Persona-tyylinen taistelu näyttää hyvältä ja se on ainoastaan positiivista, että löytyy muitakin tekijöitä jotka käyttävät Atluksen innovaatiota omaan tarkoitukseen. Se ennenkaikkea jalostaa tuon mekaniikan entistä hiotummaksi myös tuleviin peleihin kun löydetään parhaat tavat muiden näkökulmasta.
Mutta joku tuossa taidetyylissä ja varsinkin vihulaisissa mättää. En tunne tarinaa tai taustoja, mutta viholliset tuntuvat jotenkin geneerisiltä palikoilta, johon on vähän ehostettu kirkkaita värejä. Ehkä jos tuohon uppotuu niin ymmärtää paremmin maailmaa ja taustoja, mutta katsojana tuo ei vaikuta kovin kiinnostavalta.
Onkohan mapeissa koitettu ottaa tarkoituksellista irtiottoa ns. Ubisoft-kaavasta? Jos tekijät ovat Ubin entisiä tekijöitä, niin eivät ole halunneet leimautua liiaksi vanhoihin tapoihin, ja koittavat tällä välttää vertailuja heidän peleihin. Ehkä sen takia mappi puuttuu? Koska sitäkin porukkaa löytyy riittämiin, joka tuomitsee mapin ja ikoni/tehtävälistan, jota suorittaa yksi kerrallaan. Ehkä tämä kuvastaa kuinka vaikeaa openworldin tekeminen oikeasti on.
JLunen
Well-Known Member
En ole vielä tätä pelannut, mutta olisi edes sellainen dynaaminen kartta, että se piirtyisi sitä mukaa, kun alueilla liikkuu, eli hahmo tavallaan tekisi itse karttaa itselleen. Tietäisi ainakin, missä on jo käynyt ja löytäisi ne ennen näkemättömät paikat helpommin. Olisi mielestäni "best of both worlds", vaikka varmasti joillekin täydellinen kartta olisi silti mieluisampi.
Ippenator
Well-Known Member
Tuo ehdottamasi voisi kyllä itsellenikin riittää. Toki pelattavuuden kannalta siltikin pitäisin enemmän siitä, että olisi sumuverhon peitossa oleva kartta, joka sitä mukaa avautuisi, kun olet alueilla kulkenut. Mutta siis jotain karttaa ainakin kaipaisi, ettei mene ihan pelkäksi haahuiluksi kulkeminen. Pelissä kun ympäristöt tuntuvat olevan aikamoista copy pastea, niin ainakin itselleni tuottaa vaikeuksia tunnistaa, missä milloinkin ollaan.
Mossy
Well-Known Member
Tässä on kyllä tosi laaja skaala erilaisia ja erinäköisiä vihulaisia.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Noniin pääsihän tätäkin jatkamaan vihdoin ja on kyllä aivan fantastinen peli. Taistelut on ainakin tähän mennessä olleet todella yksinkertaisia ja dodgeemalla selviää todella helposti taisteluista, parry on paljon vaikeampi saada osumaan mutta antaa sitten bonus damagea onnistuessan. Mutta kyllähän tuo systeemi erottaa tämän muista vuoropohjaisista RPG peleistä, en sano että onko se parempi vai huonompi koska en tätä todellakaan joka peliin kaipaa koska välillä haluaa vaan ottaa aikansa ja miettiä eikä kokoajan keskittyä katsomaan mitä vihollinen tekee ja reagoimaan siihen. Mutta tässä pelissä se toimii loistavasti ja kahden bossin aikana en ole kohdannut mitään vaikeaa pelissä.
Pistin myös pari modia peliin joista toinen poistaa 30 fps cutscenet avaamalla lukituksen ja korjaa ultrawide ongelmia, toinen sitten tuo FSR 4 peliin ja kuvanlaatu parani roimasti verrattuna XeSS. Ei se kuva täydellinen ole ja helposti kyllä huomaa että on pienemmän studion tekele pelin teknisestä puolesta mutta nyt paljon parempi. Art tyyli sen sijaan loistaa ja eri alueet on olleet todella erinäköisiä ja äärettömän kauniita.
Edelleen hämmenttää pelin hahmot jotka on niin loistavasti kirjoitettu, näytelty ja animoitu. Voi helposti tulkita hahmon ajatuksia vain niiden ilmeitä katsomalla.
Nyt kun sai tuota teknistä puolta selkeästi paremmaksi niin ei oikeastaan mitään valitettavaa tähän mennessä pelistä, rupesin kyllä miettimään tuossa että ehkä nuo hyökkäys QTE liikkeet on liikaa ja saatan poistaa ne käytöstä mutta muuten todella rautainen teos ja näin hyvää vuoropohjaista RPG:tä en ole pelannut ties milloin viimeksi. Varmaan Persoona 5.
Kartan puutetta noilla pelialueilla en ole vielä edes huomannut ainakaan toistaiseksi, tuo Souls pelien tapaan sellaista todellista löytämisen fiilistä mukaan. Maailmankartallahan on kartta mistä näkee minne mennä ja missä on mitäkin.
Pistin myös pari modia peliin joista toinen poistaa 30 fps cutscenet avaamalla lukituksen ja korjaa ultrawide ongelmia, toinen sitten tuo FSR 4 peliin ja kuvanlaatu parani roimasti verrattuna XeSS. Ei se kuva täydellinen ole ja helposti kyllä huomaa että on pienemmän studion tekele pelin teknisestä puolesta mutta nyt paljon parempi. Art tyyli sen sijaan loistaa ja eri alueet on olleet todella erinäköisiä ja äärettömän kauniita.
Edelleen hämmenttää pelin hahmot jotka on niin loistavasti kirjoitettu, näytelty ja animoitu. Voi helposti tulkita hahmon ajatuksia vain niiden ilmeitä katsomalla.
Nyt kun sai tuota teknistä puolta selkeästi paremmaksi niin ei oikeastaan mitään valitettavaa tähän mennessä pelistä, rupesin kyllä miettimään tuossa että ehkä nuo hyökkäys QTE liikkeet on liikaa ja saatan poistaa ne käytöstä mutta muuten todella rautainen teos ja näin hyvää vuoropohjaista RPG:tä en ole pelannut ties milloin viimeksi. Varmaan Persoona 5.
Kartan puutetta noilla pelialueilla en ole vielä edes huomannut ainakaan toistaiseksi, tuo Souls pelien tapaan sellaista todellista löytämisen fiilistä mukaan. Maailmankartallahan on kartta mistä näkee minne mennä ja missä on mitäkin.
huhhuh nyt on kyllä semmoinen fightti tällä expertillä ettei mitään järkeä, ihan kirkkaasti vaikein fightti tähän mennessä, ei niinku mitään järkeä, jos normisti tähän mennessä vihollisilla on ollu 3-4 eri movea niin tällä kaverilla 8-9 ja jokainen on fataali, no mä kaipasin haastetta ja nyt sitä tosiaan tuli, ehkä jopa liikakin, mutta Expertillä tän tulen tappamaan vaikeusasteen vaihtaminen on huijaamista omasta mielestäni. (siinä tapauksessa siis jos ei pärjää hardilla jollekin bossille ja vaihtaa normaalille bossin ajaksi ja vaihtaa sen jälkeen takas hardille, niin se menee omasta mielestäni huijaamisen puolelle, sen takia henkilökohtaisesti pidän siitä että monessa pelissä on se että jos vaihtaa vaikeimman vaikeusasteen normaalille, ei pääse enää takaisin hardille)
Ai saatana, no se kaatukin sitten heti tuon viestin jälkeen, no ilmankos se olikin haastava koska kyseessä oli ACT 2 viimeinen bossin.
Ai saatana, no se kaatukin sitten heti tuon viestin jälkeen
, no ilmankos se olikin haastava koska kyseessä oli ACT 2 viimeinen bossin.
Viimeksi muokattu:
Piti minunkin hypen mukana hypätä kelkkaan, koska aika monta asiaa osui tässä omaan pelimakuun. Noin kolme tuntia pelanneena, peli on ehdottomasti hyvä, mutta ei mitenkään tajunnanräjäyttävä. Kahden A:n tuotanto tämä selvästi on ja siitä tulee omat rajoitteensa viimeistelyyn.
Taistelu on kuitenkin kuin tismalleen omaan makuun tehtyä ja hahmonkehitys mielekästä. Tarina mielenkiintoinen, vaikka sitä on ollut alussa aika vähänlaisesti. Maailma ehkä vähän geneerinen. Erityismaininta hyvistä tutoriaaleista, jotka keskittyy olennaiseen, eikä jää nysväämään tarpeettoman syvällisesti.
Oli muuten erikoista huomata miten paljon ja häpeämättömästi peliin on otettu vaikutteita julkkisten naamatauluista, vaikka näillä ei ole pelin kanssa ilmeisesti mitään tekemistä: päähahmo ihan ilmiselvä Robert Pattinson. Lisäksi bongattu ainakin Ana de Armas, Anya Chalotra ja Pierce Brosnan. Varmaan enemmänkin on sellaisia, joita en vaan itse tunnista.
Taistelu on kuitenkin kuin tismalleen omaan makuun tehtyä ja hahmonkehitys mielekästä. Tarina mielenkiintoinen, vaikka sitä on ollut alussa aika vähänlaisesti. Maailma ehkä vähän geneerinen. Erityismaininta hyvistä tutoriaaleista, jotka keskittyy olennaiseen, eikä jää nysväämään tarpeettoman syvällisesti.
Oli muuten erikoista huomata miten paljon ja häpeämättömästi peliin on otettu vaikutteita julkkisten naamatauluista, vaikka näillä ei ole pelin kanssa ilmeisesti mitään tekemistä: päähahmo ihan ilmiselvä Robert Pattinson. Lisäksi bongattu ainakin Ana de Armas, Anya Chalotra ja Pierce Brosnan. Varmaan enemmänkin on sellaisia, joita en vaan itse tunnista.
3 tuntia pelattu ja ekassa bossissa menosa.
Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset tästä pelistä. Ensinnäkin, on hiukan rajoilla siinä että onko tyyli liikaa ns. tekotaiteellista diipadaapaa. On hyvin kirjoitettua ja tunteikasta mutta yrittääkö tämä vähän liikaa ja ottaa itsensä liian vakavasti. Musiikit myös sitä melankolista ja eeppistä pianon pimputusta ja naislaulajan hoilaamista mitä on kuultu jo vähän liikaa monissa peleissä. Ekassa Nierissä se oli vielä aika freshiä ja hyvää mutta nyt alkais jo nämä vaikutteet riittävän. Toivottavasti tähän tulee edetessä jotain muutosta ja monipuolisuutta. Muutoin juoni toki on kiehtova ja toivon mukaan lähtee vielä kunnolla liikenteeseen.
Taistelusta alkaa tykkään koko ajan enemmän mutta ymmärrän kyllä ton dodge/parry turhautumisen. Koko ajan sitä oppii lisää mutta kyseisen mekaniikan armottomuus (jos missaat yhden niin pahimmillaan heti game over) tekee sen, varsinki tuon pomo taistelun osalta, että aikaa kuluu hukkuun ärsyttävän paljon. Varsinkin kun taistelu on aika hidastempoista. Vaatii kyllä keskittymistä jokainen taisto.
Kritiikistä huolimatta toivon että paranee mutta sellainen alun koukutus ja ilotulitus on kyllä jäänyt puuttumaan.
Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset tästä pelistä. Ensinnäkin, on hiukan rajoilla siinä että onko tyyli liikaa ns. tekotaiteellista diipadaapaa. On hyvin kirjoitettua ja tunteikasta mutta yrittääkö tämä vähän liikaa ja ottaa itsensä liian vakavasti. Musiikit myös sitä melankolista ja eeppistä pianon pimputusta ja naislaulajan hoilaamista mitä on kuultu jo vähän liikaa monissa peleissä. Ekassa Nierissä se oli vielä aika freshiä ja hyvää mutta nyt alkais jo nämä vaikutteet riittävän. Toivottavasti tähän tulee edetessä jotain muutosta ja monipuolisuutta. Muutoin juoni toki on kiehtova ja toivon mukaan lähtee vielä kunnolla liikenteeseen.
Taistelusta alkaa tykkään koko ajan enemmän mutta ymmärrän kyllä ton dodge/parry turhautumisen. Koko ajan sitä oppii lisää mutta kyseisen mekaniikan armottomuus (jos missaat yhden niin pahimmillaan heti game over) tekee sen, varsinki tuon pomo taistelun osalta, että aikaa kuluu hukkuun ärsyttävän paljon. Varsinkin kun taistelu on aika hidastempoista. Vaatii kyllä keskittymistä jokainen taisto.
Kritiikistä huolimatta toivon että paranee mutta sellainen alun koukutus ja ilotulitus on kyllä jäänyt puuttumaan.