Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Resonance: A Plague Tale Legacy

Ohessa sivuston arvio:

Erittäin kiinnostavaa! Näyttävä, toimiva ja kompakti toimintapeli kelpaa aina, mutta kauhuosiot kuulostavat mielenkiintoiselta vaihtelulta. Sen mitä olen materiaalia katsonut, niin juuri tuollainen särmä ei liene pahitteeksi; nimittäin hieman vaisulta on paikoin näyttänyt. Ehdottomasti tämä lähtee kyllä peluuseen, sillä edelliset osat ovat suorastaan loistavia, joten luotto studioon on suunnan muutoksesta huolimatta kova.
 
Tämä näytti olevan myös Xbox PlayAnywhereä tukeva peli. Laitoin PC-versionkin valumaan. Voipa sitten pelata toisessa huoneessa, jos vaikka vaimo omii telkkarin. :)
 
Tänään piti kai olla jo pelattavissa, mutta mihinkähän kellonaikaan? Vielä ei ainakaan pääse boxilla pelaamaan.
 
Näyttää kyllä hyvältä ja pyörii 150 fps asetukset maksimilla, 5120x1440 resoluutiolla ja FSR quality 9070 XT näyttiksellä!
 
Ehti eilen ensimmäiset kolme chapteria pelata. Tällaisella reilun parin tunnin otannalla, jos pelin nimessä ei lukisi Plague Tale, niin ei tietäisi että ollaan saman pelisarjan parissa. Hiippailu on vaihtunut suoraviivaiseen toimintaa ja tarinalliset yhtymäkohdatkin ovat vähäisiä päähahmo Sophiaa lukuunottamatta. Enkä siis sano, että nämä muutokset ovat välttämättä huono asia. Peli imaisi heti mukaansa tarinan lähtiessä vauhdikkaasti käyntiin. Sophian menneisyyteen pureudutaan oikein koko rahan edestä ja sen jälkeen seikkailu ja toiminta on kuin Tomb Raiderin ja Assassins Creedin sekoitusta mysteereineen ja historiallisine miljöineen.

Olen sen verran alussa, etten halua sanoa suuntaan tai toiseen onko tämä pelisarjan muutos nyt hyväksi, mutta jos Resonancea tarkastelee itsenäisenä pelinä, niin hyvältä on tuntunut. Seikkailun tunne on läsnä, taistelu on toimivaa ja juoni vie mennessään. Niin ja visuaalisesti peli on studiolle tuttuun tyyliin äärimmäisen näyttävä.
 
Ehti eilen ensimmäiset kolme chapteria pelata. Tällaisella reilun parin tunnin otannalla, jos pelin nimessä ei lukisi Plague Tale, niin ei tietäisi että ollaan saman pelisarjan parissa. Hiippailu on vaihtunut suoraviivaiseen toimintaa ja tarinalliset yhtymäkohdatkin ovat vähäisiä päähahmo Sophiaa lukuunottamatta. Enkä siis sano, että nämä muutokset ovat välttämättä huono asia. Peli imaisi heti mukaansa tarinan lähtiessä vauhdikkaasti käyntiin. Sophian menneisyyteen pureudutaan oikein koko rahan edestä ja sen jälkeen seikkailu ja toiminta on kuin Tomb Raiderin ja Assassins Creedin sekoitusta mysteereineen ja historiallisine miljöineen.

Olen sen verran alussa, etten halua sanoa suuntaan tai toiseen onko tämä pelisarjan muutos nyt hyväksi, mutta jos Resonancea tarkastelee itsenäisenä pelinä, niin hyvältä on tuntunut. Seikkailun tunne on läsnä, taistelu on toimivaa ja juoni vie mennessään. Niin ja visuaalisesti peli on studiolle tuttuun tyyliin äärimmäisen näyttävä.
Itse en ole hiippailupainotteisten pelien ystävä oikeastaan ollenkaan, joten loppujen lopuksi ilolla tervehdin tätä taistelupainotteisempaa lähestymistapaa. Toki Plague Tale ykkönen ja kakkonen olivat molemmat tietynlaisia poikkeuksia, joissa hiippailupainotteinen toteutus toimi yllättävän hyvin itsellenikin. Pelimaailma, hahmot ja tarina olivat toki itselleni myös tärkeitä ja ne toimivat molemmissa erittäin hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Omalla kohdalla taitaa jäädä tässä kohtaa kauppaan. Syynä lähinnä se, ettei Valhallan jälkeen jaksa liian samanlaista teosta heti perään. Eikä nyt maistu myöskään tomb raiderointi, joten vähän huonoon saumaan tulee.

Hiippailu taas olisi voinut maistua, sillä Valhalla herätti halut pelata jotain peliä, jossa hiippailu olisi isommassa roolissa.

Tosin valitsin kuitenkin sitten Resident Evil 3:n, joka on toki vaihtelua vaikka ei hiippailua kuitenkaan.

Ostoslistalle tämä silti pitää laittaa vaikka genre onkin aiemmista peleistä poikkeava.
 
Omalla kohdalla taitaa jäädä tässä kohtaa kauppaan. Syynä lähinnä se, ettei Valhallan jälkeen jaksa liian samanlaista teosta heti perään. Eikä nyt maistu myöskään tomb raiderointi, joten vähän huonoon saumaan tulee.
Selvennetään nyt vielä sen verran että vertailu Assassins Creediin käy lähinnä historiallisten miljöiden ja osittain toiminnan osalta. Tämä ei siis ole mikään avoimen maailman seikkailu, vaan pikemminkin rajatussa putkessa vauhdikkaasti etenevä peli. Siinä mielessä siis enemmän Tomb Raider kuin Assassins Creed.
Ostoslistalle tämä silti pitää laittaa vaikka genre onkin aiemmista peleistä poikkeava.
Kyllä tämä tosiaan hyvältä peliltä kaikin puolin vaikuttaa. Korvan taakse vaan ja alennuksista ostoskoriin. Tai Game Passista pelaukseen.
 
Ylös Bottom