Vastaus: Peliväkivalta
pziuz sanoi:
Täysin samaa mieltä. Hauskaa tässä hommassa on kuitenkin se, että tuohon malliin, jossa vanhempien ei tarvitse ottaa vastuuta kasvatuksesta, ollaan menossa muillakin osa-alueilla. Vanhemmat luottavat yhä enemmän muihin instituutioihin, kuin kotiin. Monet kerrat kuulee, kuin esim. seksuaalikasvatus on jätetty täysin koulun vastuulle. Asiasta ei keskustella kotona, koska se koetaan liian vaikeaksi tai kiusalliseksi. Ja voin kertoa, että Suomen koulujen seksuaalikasvatus on todella vanhanaikaista ja täynnä aukkoja. Poikkeuksiakin on, mutta suurin osa kouluista tuntuu elävän pimeää keskiaikaa. Muutokset koulumaailmaan tapahtuvat todella hitaasti. Se taitaa olla kasvatus aloista se, joka reagoi hitaimmin.
Itse kannatan sitä, että vanhempia vastuutettaisiin omista lapsistaan enemmän. Vastuu on toki medialla ja kauppiaillakin (peliasiassa siis), mutta sanonta "Suomi on vapaa maa" saa pian uuden merkityksen, jos sensuuria lisätään.
Voi voi, ei kai se ollut kuin kymmenen vuotta sitten, kun itse ainakin hihkuin siitä, että videolaki muuttui ja Suomessa sai taas julkaista K-18 elokuvia, eikä niitä tarvinnut mutiloida aivan typeräksi mössöksi. Mennäänkö nyt taakse päin?
Toivottavasti ei.
Muistan omalta kouluajalta huume- ja seksuaalivalistuksen. Kävin pienessä pitäjässä pientä koulua.. nauratti kovasti silloin kun jokaisesta huumeesta kerrottiin kuinka jo ensimmäinen kerta miedoistakin huumeista vie kuolemaan ja rikollisuuden polulle ja seksistäkin jäi sellainen käsitys, että jo suutelusta saa AIDS:in. En mitenkään halua huumausaineita puolustaa, mutta en vain ymmärrä, miksi asioista ei voitu kertoa rehellisesti ja avoimesti ilman mitään pelottelua. Muistan opettajankin joka oli normaalisti iloinen, mutta näillä valistustunneilla ilme/äänenpaino oli aina vakava kun hautajaisissa.
Tiesi noista asioista muita kautta jo kuitenkin enemmän, mutta mitenkähän traumaattisena jokin herkempi suhtautui tuollaiseen pelottelukasvatukseen. Viinaan suhtauduttiin jostain syystä paljon suopeammin.. vaikka alkoholi lienee yksi yleisimpiä syitä itsemurhiin, liikennekuolemiin, ennenaikaisiin kuolemiin ja terveysongelmiin jne. Jossain vaiheessa oli myös joku "pelottelukampanja" roolipeleistä (live- ja lautaversioista, ei tietkonepeleistä), en muista kyllä syytä miksi, mutta näin oli.
Koulumaailmassa on varmasti monia ongelmia. Oma avovaimo on aineenopettajaksi valmistuva ja hänen moni ystävänsä on jo työelämässä. Samoin parhaimpiin ystäviini kuuluvan vaimo on luokanopettaja. Siellä ei ole tarpeeksi rahaa, siellä ei ole tarpeeksi resursseja. Luokat on liian isoja, kaikesta pitää säästää. Oppilaalle ei ole aikaa, etenkin kun erot nopeimpien ja hitaampien välillä on valtavia. Opettajalla ei ole juuri mitään valtaa esim häiriköihin puuttumiseen. Ei ollut silloin kun minä kävin koulua ja nykyään vielä vähemmän. Jos otat sinua huorittelevaa oppilasta kädestä kiinni poistaaksesi hänet luokasta, voit saada syytteen. Muistan omasta koulusta tapauksen, jossa piti eräälle häirikölle kutsua poliisi, koska opettajat eivät voineet tehdä mitään.
Näistä avovaimoni kavereista moni (valitettavasti) on sellaisia, että jos he kohtaavat häirikön, he eivät kykene siitä selviytymään. He osaavat asiansa ja ehkä opettaa, mutta he eivät ole ihmisasiantuntijoita, tai tule ylipäänsä hyvin toimeen lasten(nuorten) kanssa mitä olen seurannut. Osa heistä, en yleistä kaikkiin. Näin oli kun mietin omiakin opettajiani. Toiset osasivat käsitellä vaikeatkin tapaukset todella hyvin, mutta toiset menivät ihan lukkoon, osa alkoi suurin piirtein itkeä saman tien. Oma(t) kouluni ei ollut edes mitenkään pahaa sorttia. Yleensä huutokilpailulla ratkaistiin pahimmatkin tapaukset, mutta nykyään meno on koko ajan pahempaa ja puhun vieläpä pienen koulun kokemuksella. Isoissa kouluissa ongelmat on vielä isompia.
Ja vanhemmilla on tosiaan suurin vastuu. Tiedän monia vanhempia, jotka antavat ala-asteella olevan lapsensa valvoa 11-12 yöllä, katsoa teeveestä mitä haluavat, eikä heillä ole mitään tietoa mitä lapsena tekee esim netissä. Tässäkään en yleistä, vaikka tiedän monia, tiedän silti enemmän "normaaleja" tapauksia. Mutta liian monella tuntuu olevan rajojen asettamisen suhteen pallo ihan hukassa. Lapset tulevat ja tekevät mitä haluavat; onko syynä kiireinen elämäntapa vai vastuu siirtämisen helppous, kun ei tarvitse itse omaa aikaansa uhrata lapselle ja lapsen kasvatukselle, kun teevee ja netti ja koulut ja muut instituutiot voivat tehdä sen saman? Moni ei varmasti edes ajattele näin, vaan tekevät asiat huomaamattaan. En tosiaan tiedä kun en ole asiantuntija, mutta minusta esim 9-vuotiaan ei ole soveliasta katsoa teeveestä Lostia tai pelata Counter Strikeä kolme tuntia päivässä. Tai edes kiroilla ilman jonkin sortin rangaistusta. Varsinkin jos ko. 9-vuotias näkee vielä monista asioista painajaisia, joiden takia ei esim. uskalla nukkua yksin omassa huoneessa tai mennä pimeällä ulos hakemaan ulkovarastosta polttopuita. "No se nyt on vilkasta mielikuvitusta vain" - "Näkeehän niitä painajaisia aikuisetkin". Joops. Vastaavasti taas tiedän tapauksia, jotka ovat hyvin kypsiä ja fiksuja ja kykenevät käsittelemään vaikeitakin asioita, eli en mitään mustavalkoista kuvaa halua tässä antaa. Kaikki on kiinni yksilöstä, mutta lapsen pitäisi saada olla lapsi turvallisessa ympäristössä niin kauan kun hän todellakin on lapsi.
Vaikka kiellot ja rajoitukset voivat tuntua vaikeilta, ne ovat lapsen parhaaksi vaikka hän ei aina olisi samaa mieltä, ja se on vanhemman vastuu arvioida ja päättää, mitkä asiat ja kuinka kauan säännöt ja rajoitukset ovat voimassa. Ei koulu, tai valtio tai mikään muukaan taho.
Edit: voi hele- taas vaihteeksi vastasin ihan helvetin vanhaan viestiin. Sorry. Mutta tuota mieltä silti olen.