Jäsenen Misaki uusimmat tuotokset

Hyvä juoni, hyvä tunnelma, hyvä toteutus, hyvät hahmot. Uskon että pidät visual novelien ystävänä.

Directin paras anti oli uusi PARANORMASIGHT. Ihanaa, että sitä pääsee pelamaan jo hyvinkin pian. Ykkösessä oli upea mysteeritunnelma. Näitä pelaamalla saa myös hyvin ylläpidettyä japanintaitoa.

Minä taas ajattelin pelatessani, että onpa tässä Pokémon-pelissä persoonalliset hahmot. Monessa Pokémon-pelissä ollut paljon tylsempiä. Parhaiten jäi mieleen Osakan murretta puhuva "yakuza-pomo" Karasuba. Hämmentävää, että Konsolifin antoi pelille heikoimman arvosanan, mikä tälle pelille...

Alkuperäisessä viestissäni sitä ei ollut. Muokkasin sen mukaan vasta luettuani ketjun muut viestit, joissa se toistui ja toistui :rolleyes: Ajattelin, että pitäähän omakin kanta ilmoittaa, kun porukkaa tuntuu kiinnostavan kyseinen nimike, vaikka minulla ei käynyt mielessäkään listaa tehdessä.

Odotan vuodelta näitä! Suuret odotukset: - Pokémonin 10. sukupolven peli (tulee varmuudella loppuvuodesta, Pokémonin 30. juhlavuosi) - Slay the Spire II (Switch 2 / PS5) - uusi Rizumu Tengoku (eli Rhythm Paradise) Pienemmät odotukset: - Darwin's Paradox - The Eternal Life of Goldman (olisi...

Tänä vuonna saadut joululahjat, toivottavasti en unohtanut mitään: - 50 eurolla PS Storen lahjakortteja (toivottu lahja) - 30 eurolla Nintendo eShopin lahkakortteja (toivottu lahja) - 3 Mega Kangaskhan ex -Pokémon-korttia (itse tilattu mutta maksatettu Pukin pussiin lahjaksi) - Gamegenic Zip-up...

En ymmärrä viestisi pointtia. Enpä ole yksin tämän mielipiteen kanssa. Googlen AI-yhteenvetokin toteaa: "If you're tired of the ubiquitous over-the-shoulder (OTS) perspective in third-person games, you're not alone; the industry feels saturated with it, leading to similar gameplay". Näköjään...

Ja objektiivisesti katsottuna "over the shoulder" -pelejä julkaistaan silti nykyään huomattavasti enemmän kuin tuolloin, eikö? Ha, nyt päästiin ytimeen! "Vähemmän pelimäinen". Päinvastaista etsin omilta peleiltäni - "enemmän pelimäistä". Pelaan pelejä, koska ne ovat pelimäisiä. Katson elokuvia...

Ei se minultakaan ole pois, laadukasta pelattavaa riittää silti mielin määrin. En myöskään sanonut, että se olisi ainoa syy. Ehkä suurin miinus on pelin pitkähkö kesto. Katsoin vähän gameplaytä, ja ei vaan kokonaisuutena jotenkin innostanut, ääninäyttely ja hahmot mukaan lukien. On vasemmassa...

Nykyvillityksenä se kyllä näyttäytyy minulle. Minulla ei ole tämän lajityypin peleistä vallan suurta kokemusta, kun enemmän ovat kiinnostaneet metroidvaniat, tasohyppelyt, JRPG:t ja pakanrakennuspelit. Olen aiemmin kuitenkin pelannut esim. toimintapelejä Batman Arkham Asylum, Uncharted 3 ja Dark...

Minäkin mietin samaa hetken, mutta ei vaan jaksa tuota nykyvillitystä, jossa liikutettava ukkeli on ruudun vasemmassa reunassa eikä keskellä ruutua. Myös kesto on liian pitkä, eivätkä pelin päähahmot oikein houkuttele, lähinnä ärsyttävät jostain syystä.

Tätä on vaan kivampi lukea, kun sisältö ei puuroudu. Minä ainakin käytän kaikkia vuoden paras peli -listauksia siihen, että bongaan niistä uusia hyviä pelejä, joita vuoden aikana on ilmestynyt ja jotka ehkä ovat minulla jääneet pimentoon tai vähemmälle huomiolle. Jos kaikki vanhatkin pelit ovat...

Huomaattehan, että aloittajan viestin mukaisesti ketjun ideana on ränkätä vain tänä vuonna ilmestyneitä pelejä.

Tämä on tuntunut olleen paras pelivuosi sitten vuoden 2017, etenkin vuoden loppupuoliskon ansiosta. Ihanaa aikaa olla pelaaja! 1. Hades II (Switch 2) - Tuskin kaipaa paljoa perusteluja. Konsepti on vaan niin toimiva ja hauska... ja taide, mytologia! Haaste juuri sopiva. 2. Monster Train 2 (PS5)...

Ei ole osa pääpeliä. Lopputekstit tulevat 2. näytöksen jälkeen, jolloin minäkin lopetin pelaamisen. Sanon ylpeästi vetäneeni Silksongin läpi (pelikin näytti "Game Completion" -ruudun tuntimäärän kera), en edes täyttänyt 3. näytökseen pääsyn vaatimuksia.