Elokuvasuosittelut ja muu leffakeskustelu

[HideoMiyamoto]

Nyt on Star Trekkiä katsottu n.20 jaksoa alkuperäistä sarjaa ja ensimmäinen elokuva.

Sarjasta en ala juurikaan puhumaan, se on aikansa tuote ja kärsii paljon tekniikan rajoitteista ja naurettavista asuista ja kömpelöstä näyttelemisestä. Silti siinä oli jotain imua jonka takia noiden Best of jaksojen katsominen ei tuottanut suuria tuskia. Toki sen katsominen antoi tunnesitteen elokuvan alkuun ja teki siitä hemmetisti paremman, mutta muuten sarja ei tarjonut itselle juuri mitään ikimuistoista.

Star Trek The Motion Picture 1979

Aivan huikea scifi spekataakkeli jonka visuaalinen anti oli huikea ja soundtrack jotain niin upeaa että harvoin tällaista kuulee. Elokuva alkaa hyvin samanlailla kuin Mass Effect 2, vanha jengi on siirtynyt muihin hommiin ja pitää kasata uusiksi ja se uuden Enterprisen esittely...huhuh mitkä kylmät väreet siitä tuli. Voin vain kuvitella miltä se tuntui silloin 79 vuonna 10 vuoden odotuksen jälkeen.

Tämän jälkeen joukko kohtaa tuntemattoman eliön "yllätyyys" joka lähestyy maata uhkaavasti. Aivan huikean tunnelmallinen seikkailu kohti tuntematonta ja lopulta kun kaikki paljastetaan niin ei se nyt täysin palkitsevaa ollut mutta täytyy sanoa että hyvin kiehtovaa silti. Elokuva on toiseksi huonoiten arvioitu kaikista 6 originaalista elokuvasta ja vaikea käsittää miksi koska itse nautin tästä aivan hemmetin paljon enemmän kuin og sarjasta. Ehkä se on se toiminnan puute ? elokuvassa ei meinaan tapahdu juuri mitään vaan on 2h tunnelmallinen jännitysnäytelmä tuntemattomasta. Itselle tämä kuitenkin toimi ja en malta odottaa että pääsee katsomaan muita (paitsi 5).

Harvoin tulee jäätyä katselemaan lopputekstejä ja kuuntelemaan musiikkia mutta nyt oli pakko, Star Trek tunnusteema on huikea korvia hivelevä mestariteos.

 

[HideoMiyamoto]

Star Trek II: Wrath of Khan 1982

Elokuva jota pidetään yhtenä parhaista koko saagassa ja ymmärrän kyllä miksi. Siinä on näyttävää toimintaa, hyvä pahis ja elokuvan loppu varmasti aikoinaan oli aika tunteikas.

Itselle tämä ei ollut niin hyvä kuin ensimmäinen elokuva. Alku tuntui liian samalata edelliseen nähden ilman sitä wau efektiä, kuinka monta kertaa Kirk voi palata Enterprisen kapteeniksi jo siirryttyään uralla eteenpäin, vaikkakin tällä kertaa se ei tullut hänen omana päätöksenä. Tämän alun jälkeen elokuva alkaa löytää omaa ilmettään ja kun Khan esitellään mukaan niin se saa ihan uusia synkkiä ulottuvuuksia, loistavasti näytelty hahmo tuntuu uhkaavalta ja samalla on sellainen "paluu" fiilis kun on katsonut og sarjan tietyn jakson, tulee sellainen oh shit fiilis. Muutenkin koko hahmokaarti teki taas todella loistavaa työtä.

Vaikka tästä alkaakin toiminnan täyteinen seikkailu ja taistelu pahaa vastaan ei itselle koskaan tullut sellaista fiilistä kuin ekaa osaa katsoessa, jotain jäi uupumaan mitä ensimmäinen elokuva tarjosi. Silti 2h meni kuin siivillä ja lopputekstien rullatessa oli fiilis että oli nähnyt jotain jotain mikä jää elämään ikuisiksi ajoiksi muistoihin ja kuten ensimmäinen elokuva niin tämäkin täytyy hommata omaan kokoelmaan. Mielenkiinnolla lähdetään kolmanteen elokuvaan jonka suomalainen nimi tyhmästi spoilaa paljon.

 

[HideoMiyamoto]

Star Trek 3 1984 & Star Trek 4 1986

Olen niin pahasti jäänyt koukkuun tähän että tuli nämä kaksi elokuvaa tsekattua tänään mutta eivät tarjoa enään samaa laatua kuin kaksi ensimmäistä. Varsinkaan jälkimmäinen pätkä.

Kolmas elokuva jatkaa suoraan siitä mihin Khanin kanssa käydyt mähinät loppuivat ja Kirk saa tietää että hänellä on mahdollisuus pelastaa ystävänsä. Paljon pienemmän luokan elokuva kuin edelliset ja tuntuu enemmän laajennetulta sarjan jaksolta kuin massiiviselta mega pätkältä.

Elokuva piti otteessaan kyllä alusta loppuun mutta lopulta mieleen nousi samat asiat kuin elokuvassakin mietittiin. Oliko kaikki nämä menetykset sen arvoisia että yritetään pelastaa yksi henkilö.

----------------------------------------------------------------------

Neljäs elokuva taas kerran jatketaan siitä mihin edellinen elokuva loppui ja Kirk miehistöinen päättää palata takaisin ottamaan vastuun teoistaan. Kuitenkin matkalla kotiin valtava lakritsapötkö uhkaa tuhota koko ihmiskunnan ja Kirk miehistöinen joutuu tekemään matkan ajassa taakseppäin.

En pidä missään scifissä siitä että matkataan nykyaikaan tai vähän taakseppäin, se vaan ei tarjoa itselle mitään mielenkiintoista ja aiheuttaa vaan typeriä kohtauksia kun ei tulevaisuuden persoonat ymmärrä menneisyyden tapoja.

Hyvää huumoria ajoittain ja ensimmäiset ja viimeiset 20-30 min on hyvät, mutta kaikki muu siinä välissä aiheutti vaan huokauksia ja puhelimen käpälöintiä.

Nämä olivat Leonard Nemoyn kaksi ensimmäistä kokopitkää ohjausta ja Trek 4 pidetään yleisesti hänen parhaana työnään mutta itselle ei uponnut yhtään tämän edellämainitun seikan takia.

Vielä on kaksi matkaa edessä originaali ryhmän kanssa ja sitten on aika siirtyä uuteen sukupolveen.

 

[HideoMiyamoto]

Star Trek 5 1989 & Star Trek 6 1991
Tulipa tänään katsottu sitten kaksi viimeistä alkuperäisen ryhmän elokuvaa ja molemmat olivat katsomisen arvoisia.

VIides elokuva on parjattu sarjan musta lammas, mutta itse en tätä pysty allekirjoittamaan. Vaikka arvioisin elokuvan toiseksi huonoimmaksi kaikista kuudesta, ei se missään nimessä ole lähellekkään niin huono kuin 4 ja sanoisin että tämä kuuluu niihin hyviin Trek elokuviin. Parasta huumoria koko saagassa.

Rauhan planeetalle saapuu ryhmä joka asettaa Enterpriselle ansan kutsumalla sen paikalle ja kaappaamalla aluksen. Tämän jälkeen mysteeri jengin johtohahmo asettaa kurssin paikkaan missä ihminen ei ole koskaan käynyt. elokuvassa on yksi aika typerä kohtaus mutta muuten pidin siitä aika paljon. Elokuvan loppu muistuttaa paljon ensimmäistä Trek elokuvaa mutta erilaisella twistillä.

Mainettaan paljon parempi elokuva.

----------------------------------------------------------------

Kuudes elokuva alkaa kun Klingonit ovat sopimassa rauhaa Federaation kanssa kun Enterprise yhtäkkiä ampuu kohti Klingon alusta ja murhaa Kanslerin.

Pidin tästä elokuvasta todella paljon ja sen teema sekä ympäristöt oli itselle todella mieluisia. Katsoja pdietään otteessa kokoajan jatkuvalla jännityksellä ja mysteerillä mitä oikein tapahtui. Tämä on erinomainen päätös og ryhmälle ja oli todella ilo katsella kuinka William Shatner ja muut kasvoivat sarjan ja elokuvien edetessä.

Jos elokuvat pitäisi arvostella ja laittaa järjestykseen niin se näyttäisi jotenkin tältä.

1. Star Trek 5/5
2. Star Trek 2 4.5/5
3. Star Trek 6 4.5/5
4. Star Trek 3 3.5/5
5. Star Trek 5 3.5/5
6. Star Trek 4 2.5/5

Suuntaan katseeni ilomielin nyt Uuteen Sukupolveen jota pidetään yleisesti Star Trekin yhtenä kohokohtana.

 

[DestiZ]

noniin Oscar gaala alkaa ja siihen onkin valmistauduttu katselin eilen loistavan Poor Thingsin, tänään katselin Killers of the flowers moonin joka oli myös loistava, aiemmin katselin tosiaan Oppenheimerin ja Barbien, uskon että näiden 4 leffan ympärille oscarit jaetaan, Cillian Murphylle Paras miespääosa, Paras Naispääosa Emma Stonelle, Uskon myös että Ryan Gosling voi viedä parhaan mies sivuosan Ken:n roolista Barbie leffassa, paras naissivuosa sitten Emily Blunt:lle, toivon myös että The Boy and the Heron voittaa parhaan animaatioleffan palkinnon, mustina hevosina sitten skabaan lähtee leffat jotka on vielä näkemättä Zone of Interest ja Maestro. mutta uskon että paras leffa on joko Oppenheimer, tai Killers of the flowers moon, musta hevonen tuohon paras elokuva osioon on sitten tuo Poor Things

 

[DestiZ]

olipas todella hyvät oscarit, ja oscarit meni tosiaan juuri niin kun pitikin mennä, vihdoin pari tyyppiä sai myös ensimmäisen oscarinsa, ja varsinkin eräs ohjaaja todellakin ansaitsi oscarinsa, eli aikalailla kaikki oscarit meni juuri niin kun itse halusin ja täysin oikeeseen osoitteeseen

siinä on vielä lista voittajista.

https://edition.cnn.com/2024/03/10/entertainment/award-winners-list-oscars-nominees/index.html

 

[HideoMiyamoto]

Hienoa että Japanin Godzilla sai kanssa palkinnon, saisi vaan tulla johonkin tilauspalveluun. Täytyy tuo Oppenheimer yrittää vilkasta kans jossain välissä.

 

[HideoMiyamoto]

Ei nämä mitään mestariteoksia ole, mutta kun 60€ irtosi 6 elokuvaa niin kyllähän nämä Resident Evil fanin kokoelmiin kuuluu. Tällaiset toimintapätkät kun hyötyy paljon laadukkaasta 4K lätystä paljon.

 

[Hulikopteri]

Ei nämä mitään mestariteoksia ole, mutta kun 60€ irtosi 6 elokuvaa niin kyllähän nämä Resident Evil fanin kokoelmiin kuuluu. Tällaiset toimintapätkät kun hyötyy paljon laadukkaasta 4K lätystä paljon.

Näytä liitetiedosto 15722

Tuon itsekkin haluaisin kokoelmiin, koska onhan nuo hemmetti viihdyttäviä elokuvia Tuo hinta on ehkä vain vähän liikaa kuitenkin itselle.

Ressuihin liittyen tuli katsottua: Resident Evil: Welcome to Raccoon City toisen kerran. Täytyy sanoa että tuo kolahti nyt paremmin. Elokuva on uskollinen peleille ja se tuntuu ajoittain jopa kauhuelokuvalta. Odotan innolla jatkoa. 4/5

 

[HideoMiyamoto]

Tuon itsekkin haluaisin kokoelmiin, koska onhan nuo hemmetti viihdyttäviä elokuvia Tuo hinta on ehkä vain vähän liikaa kuitenkin itselle.

Ressuihin liittyen tuli katsottua: Resident Evil: Welcome to Raccoon City toisen kerran. Täytyy sanoa että tuo kolahti nyt paremmin. Elokuva on uskollinen peleille ja se tuntuu ajoittain jopa kauhuelokuvalta. Odotan innolla jatkoa. 4/5

Omasta mielestä tuo Raccoon City oli ihan järkyttävää kuraa vaikka vertaisi näihin Paul Andersonin pätkiin.

10€ kappale 4K pätkistä on mielestäni kohtuullinen hinta.

 

[Hulikopteri]

Omasta mielestä tuo Raccoon City oli ihan järkyttävää kuraa vaikka vertaisi näihin Paul Andersonin pätkiin.

10€ kappale 4K pätkistä on mielestäni kohtuullinen hinta.

Niin no mielipiteitä on monia, ja tiedän olevani harvoista jotka pitävät elokuvasta. Eihän se nyt tietenkään ole elokuvallisesti mikään erityisen hyvä, ja onhan tuossa paljon kummallisia asioita. Kuitenkin itse nautin jotenkin elokuvasta vähän samalla tavalla, kuin noista Andersonin pätkistä. Lisäksi tuo synkempi tunnelma toi paljon lisää itselleni ja oli hyvää kontrastia koomisuudelle.

 

[Dragonfly]

Damsel

Tuli katsottua tämä uuttakin uudempi Netflix tuotanto.

Ruudulla näkyvä fantasiamaisema tuo vahvasti mieleen Taru Sormusten Herrasta ja Hobbit -elokuvat, mutta jokin puuttuu. Ei ole samaa tunnetta, eikä samaa viimeistelyn tasoa. Ei ole myöskään samaa kemiaa näyttelijöiden kesken, eikä niin vahvaa tarinaa taustalla. Silti tällaisena aikuisten satuna tarina on ihan onnistunut ja Millie Bobby Brown neitona hädässä hyvä roolitus - kuin myös raspikurkku Shohreh Aghdashloo lohikäärmeenä.

Tarina siis lähtee siitä, kun ruoka ja resurssipulasta kärsivän linnan lordi naittaa tyttärensä palkkiota vastaan kukoistavalle kuningaskunnalle. Niin ihana kuin prinssi onkin, karu totuus paljastuu neidolle turhankin nopeasti, kun

Spoileri: älä lue jos et halua spoilaantua yhtään

tämä onkin vain uhrilahja läheisen vuoren siimeksessä asustavalle lohikäärmeelle.

Sen enempää paljastamatta, tarina kulkee lajityypilleen hyvin perinteisesti eteenpäin. Ei juurikaan yllätä mitä tuleman pitää, mutta samalla ei myöskään jää paha mieli. Laskelmoitua vähän isomman budjetin Netflix-tavaraa siis.

Elokuva oli synkempi kuin alun perusteella odotin. Se on positiivinen seikka. Välillä lavastus, puvustus ja CGI tehosteet onnistuvat vakuuttavasti ja välillä toivoo, että tämä projekti olisi annettu jollekin sellaiselle ohjaajalle, jolla on enemmän visiota tällaisiin hommiin. En silti keksi suurta nipotettavaa, vaikka omaan makuun liikaa tietokoneella tehtyjä erikoistehosteita tässä onkin.

Ihan jees 3/5.

Jopa elokuvaa isompi suositus täytyy antaa sen teaser trailerille, joka näyttää paljon mutta kertoo vähän. Trailerin musiikkivalinnasta myös peukku.

 

[DestiZ]

tulipas eilen katsottua vihdoin kauan odottamani Zac Efronin uutuus leffa Iron Claw, tykkäsin leffasta todella paljon vaikka leffa olikin paljon synkempi mitä olin alunperin ajatellut, Zac Efron vetää kyllä kautta linjan loistavan roolin ja kaveri on aivan tajuttoman kovassa kunnossa, muutenkin leffassa nähtiin aika paljon hienoja roolisuorituksia ja leffa olisi ehdottomasti ansainnut myös oscar ehdokkuuksia. koska ainakin itselläni leffa top 5 kamaa viime vuoden parhaiden leffojen osalta, muut sillä listalla on tosiaan sitten Oppenheimer, Poor Things, Killers in the flower moon ja nyt tämä Iron Claw todennäköisesti viimeisen paikan tuolla top 5:lla menee Boy and the Heronille, tuohon järjestykseen todennäköisesti leffan laittaisinkin

palataas vielä tuohon Poor Thingsiin, en tiennyt siitä hirveästi mitään, tiesin vain että pääosassa Emma Stone ja että se sisältää paljon seksikohtauksia, no leffa osoittautuikin tajuttoman hyväksi leffaksi, Emma Stone tosiaan vetää siinä aivan hemmetin huikean roolin josta hän ansaitusti myös sai oscarin, isoin yllätys itselleni oli leffan Steam punk tyylinen maailma joka oli visuaalisesti ihan älyttömän hieno itselle poor things on ihan samanlainen mestariteos mitä oli aikoinaan Eternal Sushine and spotless mind ja Sweeney Toddin: The demon barber of fleet Street, molemmat teki aikoinaan todella ison vaikutuksen ja niin teki nyt tämä Poor Thingsikin,

olipas meillä ihan hemmetin kova leffa vuosi viime vuonna, toivon mukaan tästä vuodesta on tulossa samanlainen.

 

[Murdoc]

tulipas eilen katsottua vihdoin kauan odottamani Zac Efronin uutuus leffa Iron Claw, tykkäsin leffasta todella paljon vaikka leffa olikin paljon synkempi mitä olin alunperin ajatellut, Zac Efron vetää kyllä kautta linjan loistavan roolin ja kaveri on aivan tajuttoman kovassa kunnossa, muutenkin leffassa nähtiin aika paljon hienoja roolisuorituksia ja leffa olisi ehdottomasti ansainnut myös oscar ehdokkuuksia. koska ainakin itselläni leffa top 5 kamaa viime vuoden parhaiden leffojen osalta, muut sillä listalla on tosiaan sitten Oppenheimer, Poor Things, Killers in the flower moon ja nyt tämä Iron Claw todennäköisesti viimeisen paikan tuolla top 5:lla menee Boys of the Heronille, tuohon järjestykseen todennäköisesti leffan laittaisinkin

palataas vielä tuohon Poor Thingsiin, en tiennyt siitä hirveästi mitään, tiesin vain että pääosassa Emma Stone ja että se sisältää paljon seksikohtauksia, no leffa osoittautuikin tajuttoman hyväksi leffaksi, Emma Stone tosiaan vetää siinä aivan hemmetin huikean roolin josta hän ansaitusti myös sai oscarin, isoin yllätys itselleni oli leffan Steam punk tyylinen maailma joka oli visuaalisesti ihan älyttömän hieno itselle poor things on ihan samanlainen mestariteos mitä oli aikoinaan Eternal Sushine and spotless mind ja Sweeney Toddin: The demon barber of fleet Street, molemmat teki aikoinaan todella ison vaikutuksen ja niin teki nyt tämä Poor Thingsikin,

olipas meillä ihan hemmetin kova leffa vuosi viime vuonna, toivon mukaan tästä vuodesta on tulossa samanlainen.

Mistä tuon Iron Clawn näkee?

 

[DestiZ]

Mistä tuon Iron Clawn näkee?

ostin itse leffan UHD jenkki version digitaalisena VPN:n avulla hintaa tuli 19,99$, koska tiesin että tulen leffasta tykkäämään, HBO maxille elokuva on kumminkin tulossa ilmeisesti joko huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa, ja todennäköisesti tulee myös suomeen vuokrattavaksi jo ennen sitä jos ei halua tuota jenkki versiota hommata, luonnollisesti jenkki versio ei myöskään sisällä suomenkielisiä tekstejä

 

[FleeingNevada]

Nyt kun on viimeinenkin ison ryhmän Oscar-ehdokas katsottu (Coleman Domingon suoritus Rustonissa jäi täysin jalkoihin), niin voikin todeta, että hyvä oli leffavuosi. Vaikka monta erinomaista pätkää jäi täysin ilman ehdokkuuksia (Ferrari, SHTTL) ja Past Lives jäi rikollisen vähälle huomiolle.

Parhaan elokuvan ehdokkaat pistäisin järjestykseen:

Oppenheimer 5/5
Past Lives 5/5
Killers of the Flower Moon 5/5
The Holdovers 5/5
American Fiction 4/5
Anatomy of a Fall 4/5
The Zone of Interest 4/5
Barbie 4/5
Maestro 2/5
Poor Things 1/5

Kahden vikan tilalle olisin heittänyt ihan suosiolla All of us Strangers, Showing Up, tai Raven Jacksonin mielettömän All Dirt Roads Taste of Saltin. Tästä huolimatta harvoin on vuotta, jolloin on läheskään näin monta erinomaista pätkää ehdolla. Saati sitten, että aidosti hyvät näyttelijät ja tekijät saavat palkinnot. Ei tulut Green Bookin kaltaista kauhistusta.

 

[tomine11]

Silent Night (2023)
Pitkästä aikaa John Woota olis tarjolla mikäpäs sen mukavampaa, siitäkin huolimatta että miehen alamäki onkin Hollywoodissa ollut melkoisen surullista seurattavaa. Sen verran mitäänsanomattomaksi keskiverto hömpötysten pariin mies on kahlittu ja kaitsittu.. upeiden mestariteostensa jälkeen joita muutaman Hong Kongin puolella tekas.

Joel Kinnaman on mies joka ei puhu eikä pukahda, eikä syynä ole täkäläinen jörököllimäisyys kun naapurimaastamme taitaa kotoisin olla.. mitään erikoisempia tekosyitä ei miehen puhumattomuudelle tarvitse esitellä saatika todistella. Mie on nimittäin saanut luodista kaulaansa.

Koko elokuvassa ei juuri puhuta, äärimmäisen vähän oikeastaan yhtikäs kukaan ! Elokuvan puhuttu dialogia on aivan olematonta määrällisesti.

Ainoastaan väkivalta on se joka puhuu tässä kuvituksen muodossa kun sinne asti päästään (toki sitä saa venat aikamoisia toveja).. äänetkin ovat taustalle laitettu todella hiljaisen ”utuisena” kuulumaan keskimäärin. Makoisan Fordin ärjyntä sentään jotenkuten kantautuu kuuluville asti, vallankin kun mies siinä vinguttaa kumia oikein urakalla ajaen ympyrää training montegessa, ei sentään pillurallia silmällä pitäen kuitenkaan..

..elokuva ajoittuu jouluun joten silent sanalle on parikin erinäistä merkitystä tässä elokuvassa. Tai homma pärähtää jo huhtikuussa liikkeelle kun mies merkkaa tulevan jouluaaton kalenteriin, että silloin alkaa tapahtumaan joten miehellä on aika hioa, opiskella ja treenailla juttuja siihen asti. Kun on aika ryhtyä toimesta toteen saavuttaakseen sen kliimaksin, toki sitä ennen on pienemmät jehut laitettu ojennukseen.

Mies riutuu vaimonsa kera kun on menettänyt lapsensa. Alkupuolella parista kohtauksesta tulee äärimmäisen vahvasti visuaalisuuden puolesta mieleen Heavy Rain peli ja sekin peli siltä alustaan kun se/ne lapsi/lapset siinä vielä olennaisena osana mukana ovat. Lapsi on menehtynyt harhaluotiin jengiväkivallan seurauksena.

Todella mollivoittoisella sävyllä miehen elämä tuntuu raahustavan eteenpäin vailla mitään päämäärää tai elämänpaloa.. surussa tunnutaan vellovan tunnetasolla tässä ei valitettavasti kovin kummoisiin sfääreihin nousta ja vaikka parkua ja itkua vähän alussa on niin ei se oikein kosketa katsojaa oikeastaan ollenkaan..

..minkään sortin liikutuksen tunteita ei synny ei oikein millään kun päähenkilömme välillä kuvittelee ja uneksii sen lapsensa siihen vierelle edelleen.. mutta sieltä se kipinä vielä nousee, minkä takia aamuun seuraavaan kannattaa vielä nousta tarmoa puhkue .. tässä homman nimeksi nousee kostaminen, josta tulee miehelle pakkomielle ja se nousee ankeuden keskellä siksi kirkkaaksi valoksi jota kohti suunnata.

Elokuvalla on pituutta vain 1h38min ja siitä tosiaan alussa melkoinen tovi mennään melkoisen mollivoittoisen sävyttämissä tunnelmissa.. kun setvitään mitä hetki sitten on tapahtunut.. kun elokuvan alussa näytetään tilanne ja heitetään keskelle menoa ja meininkiä mutta sitten palataan vähän taaksepäin.. toimintaa tässä todellakin panttaillaan melkoisesti.

Ohjaaja John Woo tuntuu ajelehtivan aikamoisen päämääräämättömästi Hollywoodin puolella.. on tässä umpitasapaksun Hölywyydi jööterin (Broken Arrow) jälkeen nyt edes jotain Woo’maista vaikka edelleen todella kauksi jostain Killeristä jäädään tarinallisesti/hahmot tai Harboiledistä räiskyttelyn osalta.. toki ne nyt ovat oikeasti mestariteoksia, että niiden tasolle yltääkseen on ihan kenellä tahansa melkoinen vuori kiivettävänä..

..toimintaa tässä loppua kohti nyt edes jonkisen verran on mutta sitäkin on höystetty turhan paljon CGI:llä valitettavasti, paljon huikeamman näköisempiä miehen vanhemmat leffat ovat jäjrestäen, joista CGI ei todellaan paistatellut räikeästi esiin kun alettiin tositoimiin. Muutoin toiminta on aika paljon mies vastaan mies sellaista todella pienimuotoista ähkymistä ja nujuamista (joten ihmettelenkin että mihinkä tuota tietsikka tuotetta on edes tarvittu).. tuntuu että vauhdikkuus&lennokkuus jää piippuun aika pahasti sellainen visuaalisuuden kannalta upea koreografia uupuu ... asioita joista John Woo uransa alkuaikoina erityisesti tuli tunnetuksi ja ne tekivät vaikutuksen ja tekevät edelleen aivan toisella tavalla kuin tälläinen näennäisesti päälleliimattu tummasävyisyys vailla oikeastaan mitään tunnepohjaa ja hivenen tunkkaisen oloinen toiminta sit vielä lisukkeeksi..

..sitä niin sanottua aitoja ja ehtaa John Woon hurmeellista toimintaa tässä ei sitten ole ei nimeksikään. Liekö sieltä nyky Hollywoodista saneltu että millaista tämän pitää olla, jotain John Wick suuntaista lienee käsky käynyt. Olisivat antaneet Woolle vapaat kädet toteuttaa toimintaa juuri sillä tavalla jonka se parhaiten taitaa ! ja sen tyylistä toimintaa kun ei moni taida valitettavasti ja nyt miestä ei edes päästetä käyttämään niitä vahvuuksiaan.

Suurin ongelma on ehkä se, jos verrataan vaikkapas Savage Streets elokuvaan.. noh siinä on kielmättä upea soundtrack, jota tässä ei tietyllä tavalla edes voi olla. Mutta se suurin kompastuskivi on tässä noi jengiläiset joille kostetaan.. ei ne oikein tunnut miltään, niillä on muutama tatska ja se siitä pitkälti.. Savage Streets elokuvan pääpahis syöpyy nimenomaan pahiksena lähtemättömästi mieleen, sen verran kusipäinen mulkero siinä kyseessä ja sitä ei todellakaan jätetä millään tavoin katsojalle epäselväksi.. katsoja oikein toivoo että se saa ansionsa mukaan. Tässä nämä jengiläiset sitä pää”pirulaista” myöden niin jää oikeastaan täysin mitäänsanomattomiksi tapauksiksi, eikä niitä oikein missään vaiheessa elokuvaa mitenkään tuoda esille, jotta katsoja saataisiin tämän pääjepen taakse täysin ehdoitta asettumaan..

..toki häviää tämä elokuvallisesti muutoinkin aikamoisen monessa asiassa tuolle kyseiselle elokuvalle. Kumpikin kun ovat varsin suoraviivaisia kostoelokuvia.

Pakko siltä osin jo luovuttaa että ei sinne honkkareiden huikeuksiin enää taida valitettavasti olla paluuta ja asiaa tässä tapauksessa tai no en tiiä jos mies palais sinne kotiseudulleen tekemään elokuvia, vieläkö se tatsi sieltä löytyis mutta ei sitä löydy enää Amerikan mantereella miehen majaillessa.. niin se vaan on.

Trailer antoi vähän lupauksia että seisoisko se sittenkin oikein tanakkaasti mutta meh… ei tämä nyt täysin paska ollut mutta valitettavan mitäänsanomaton tekele, erityisesti siihen verrattuna mitä mies on oikeasti tehnyt elokuvien saralla ! hepen parhaista tuotoksista jäädään häkellyttävän kauas jälkeen…

 

[tomine11]

Rocky on aivan huikea leffasarja kokonaisuudessaan

Harvoin neljäs elokuva on näinkin mainio kuin mitä Rocky elokuvissa on siis se ns. alkuperäinen Rocky IV .. mutta onkohan tuo Rocky IV : Rocky vs. Drago – The Ultimate Director’s Cut (2021) sitten oikeasti millainen tapaus, verrattuna siihen alkuperäiseen versioon siis !?
“A director's cut of Rocky IV, released for the film's 35th anniversary. Removes much of the film's original scenes and replaces them with 38 minutes of previously unseen footage.”

Taitaa ehkä yleisesti enempi porukkasta tuota alkuperäistä pitää kuitenkin sinä ”parempana” versiona mutta on niitä tämän uusinta vision nimeenkin vannovia ja ei kait sitä ole sillain juurikaan täysin lytätty kuin aniharvojen toimesta korkeintaan..

..ilmeisesti aika erityylinen elokuva kuitenkin tuosta muotoutuu ? ja lähetysmistapa mistä vinkkelistä juttuja siinä kerrotaan.. onkohan Ivan Drago (Dolph Lundgren) tuossa silti yhtä olennainen osa leffaa ?

Olis erittäin mielenkiintoista tuosta kuulla mielipidettä/arvostelua ja nimenomaan sillain että peilais siihen kasarilla ilmestyneeseen versioon.

“After more than 35 years, director, writer and star Sylvester Stallone masterfully reshapes Rocky IV, delivering 40 minutes of never-before-seen footage.
The fight scenes are more intense, the music is more powerful and the drama is heightened as world heavyweight champion Rocky Balboa (Stallone) must defend his title once again, this time against his most formidable opponent: Ivan Drago (Dolph Lundgren).
From writer, director and star Sylvester Stallone, Rocky IV also features Brigitte Nielsen, Burt Young, Carl Weathers, Dolph Lundgren, Michael Pataki, Robert Doornick, Stu Nahan, Talia Shire and Tony Burton. Irwin Winkler and Robert Chartoff produced the original film, with Arthur Chobanian and James D. Brubaker serving as executive producers.”

 

[tomine11]

Rocky (1976)
Alkaa karun koruttomasti.. ROCKY teksti vierii ruudulle, kiva ”fanfaarin” tyylisellä taustatoitotuksella.. sitten hypätään suoraan kehään.. ja jatkuukin varsin "koruttomissa" merkeissä, se valaa niin tälle elokuvalla kuin tulevillekin erittäin tukevan pohjan mistä ponnistaa.

Siellähän se itse Rocky Balboa (Sylvester Stallone) on ”työn touhussa” kehässä ottelemassa. Vallaan kehnolla menestyksellähän mies on uraansa eteenpäin tahkonnut.. eikä homma ole todellakaan kovin hohdokasta ruusuilla tanssimista ollut.. taas kerran mies on vähemmän hohdokaasti turpiinsa ottamassa matsissa, joten siltä osin ei mitään uutta alla kehävalojen..

..yht’äkkisesti mies saakin jonkin sorttisen sisupussilatauksen ja ”raivonpuuskan” päälle ja onnistuu kuin onnistuukin pieksemään vastustajansa, joka onkin hivenen uusi juttu miehen uralla.

Voitto tosiaan tuli mutta tilipussi ei siitä hirveästi kuitenkaan lihonnut, kun taso millä matsataan on sen verran alhainen että kroisokseksi niillä tulolla ei elellä.. kultakalat kotosalla sentään ruokittua saa.

Miehen elämässä ei hirveästi muuta aktiviteettia ole kuin lähinnä odotella milloinka sistä seuraavan kerran taas matsata sais. Toki lisärahan perässä, että elämässä säilyisi hengissä, mies keskittyy tekemään vähän velanperintää.. josta muutama lantti lisää elantoa tulee. Toki mies ei ”nössöydeltään” siihen duuniin ihan paras veikko ole.. Rocky kun ei ole täysin kylmäkiskoinen ja tunteeton mulkero, miestä ei ole siis luotu kyseiseen ”ammattiin” alkuunkaan.. tuntuu että ajoittain naapurin pikku nulikatkin hyppivät miehen silmille.

Adrian (Talia Shire) on mimmi lähi(eläin)kaupassa myyjänä. Erittäin ujon oloinen nuori nainen on ehkä hivenen ihastunut astetta suupaltimpaan Rockyyn mutta ei sitä uskalla näyttää.. kun Rocky koettaa mimmiä kovasti vikitellä.

Mickey (Burgess Meredith) on nyrkkeilysalin suuri boss ja pitäjä/vetäjä. Miehellä ei kuitenkaan tunnu kovin lämmin ja suopea suhtautuminen Rockyyn olevan.

Paulie (Burt Young) on RBalboan ikään kuin ”hyvän päivän tuttu”, kamu ja jonkin sortin manageri ja henkinen tuki muttei välttämättä turva kuitenkaan.. mieleen hieman livahtaa oikeasti elämästä Mike Sierran suhde Matti Nykäseen. Ai niin tämän jätkän sisko on muuten tuo kaupan likka Adrian. Joten Rvokyllä on hollilla ”kaksi kärpästä yhdellä iskulla”.

Teeveestä tuttu Apollo Creed (Carl Weathers) on siis uusi mestari, mitä nyrkkeilykehien hallitsemiseen tulee.

Uutta mestaria vastaan ei tunnu löytyvän seuraavaa vastustajaa ammattilaisten kehistä, koska pelkäävät tulevansa tyrmätykiksi. Siispä mestari itse, keksii anta jollekin tuntemattomalle suuruudelle mahdollisuuden kohdata hänet.. ainoastaan pitää olla valkoihoinen joka hänet kohtaa..

..Rocky onkin tarpeeksi järjetön tarttuakseen mahdottoman oloiseen haasteeseen kun sellainen hänen naaman eteensä kiikutetaan. Apollo on mieleisensä vastustajansa bongannut pelkän nimen perusteella noista tuntemattomista tapauksista, italialainen ori on se jonka hän haluaa nyt kohdata.

Henkilöistä on saatu tässä, oikeastaan jokaisesta aika kivasti irti. Jokaisella heillä on mielenkiintoinen menneisyys kerrottavana, tarinat kantavat itse kunkin kohdalla tähän päivään ja pitkälle vielä tulevaankin

Heidän seuraansa on helppoa ja mutkatonta hypätä mukaan ja he imaisevat hetki hetkeltä katsojaansa entistä paremmin messiin, kun näihin hahmoihin aikamoisenkin rauhassa tutustutaan vailla hirmuista kiirehtimistä ja samalla juosten kuseminen jää muiden elokuvien osaksi. Hyvä niin toki osalle katsojista tämä saattaa olla jopa liian rauhallista menoa aikamoisen tovin ajan, ennen kuin sitten nyrkeillä aletaan lisää tahtia lyömään ja tahtia kiihdyttämään..

..näihin tulee sellaista tunnesidettä ja heistä alkaa jopa välittämään.. mikä aika olennaista että elokuvallisesti tästä pidemikin sarja saatiin aikaiskeksi, eikä homma vain jää tähän yhteen leffaan. Kuiteskin jopa yllättävänkin draamallisissa merkeissä tätä hommaa tässä rakennetaan, tekijöiden kutienkin tietäessä tasan tarkkaan mitä ollaan tekemässä..

..vaikkapas Rockyn ja Adrianin suhteen etenemiseen (johon myös käytetään aikaa ihan reippaasti) on varmastikin suhteellisen monen helppo samaistua ja niin sanotusti homma itsellensä myydä & ostaa.

Nyrkkeilykohtauksia ei tässä lopulta kovinkaan hirmuisesti ole.. lähinnä lopussa mutta aikaa siis käytetään todella paljon kyseisten tyyppien esittelemiseen ja heidän henkilökemioiden kehittymiseen. Rocky on lopulta vallan mukava ja symppis tyyppi joka on vain itsensä eikä mitään muuta.. sellainen ”sankari” miehestä hiljalleen kehkeytyy, kenen puolesta on melkeinpä kenen vain varsin helppo peukuttaa, sinne ylöspäin siis suuntautuen..

..elokuva ei siis todellakaan ole mitään järjetöntä mättämistä vailla päätä ja häntää. Oikeastaan melkeinpä juurikin "sitä muuta" tässä tarjoillaan oikein urakalla.

Tasapainoinen hyvä elokuva ! toki vieläkin tietyllä tavalla parempaa (tai sanotaanko että Viihdyttävämpää viihdettä) tulossa mutta sillain tämä elokuva ottaa homman tosissaan, ylimääräiset hurvittelut ovat tästä täysin karsittu ja mistään juustoisuudesta ei ole tietoakaan..

..elämän makuista draamaa nyrkkeilyn ehdoilla. Toki se loppuasetelma tuntemattomuudesta & totaalisesta altavastaajasta suureksi sankariksi on ehkä se ”fantasia”juttu tähän tuotuna, joka tähän muuten enempikin yllättävänkin realistisen hakuiseen juttuun on sitten tuotu.

Bill Conti tehnyt musat ja ajaa asiansa kyllä.. niitä legendaarisia säveliä jo tässä ihan ripauksen hippusellisen verran ilmoille herautellaan mutta huomattavasti legendaarisempaa matskua siellä vielä luvassa tulevaisuudessa musiikin osalta. Musat ovat kuitenkin tässä suht koht, oikeastaan yllättävänkin pienessä roolissa vielä vetämässä, oikeastaan jäävät aikamoisen sivuun jopa.. ne kyllä pärähtävät sitten tulevaisuudessa toden teolla estradia valtaamaan omalla panoksellaan.. tässä ei sillä puolella vielä tykitellä.

Tosiaan vaikka tulikin melkoisesti kehuttua, niin ei tämä nyt sentään sillain mikään unohtumaton mestariteos kuitenkaan meikäläiselle ole.

 

[tomine11]

Rocky II (1979)
Erittäin pelkistetysti alkaa tämäkin, Rocky teksti vain liukuu siinä.. sitten palataan hetkeksi ekan elokuvan aivan loppuhetkiin kertauksena, kun Rockyn ja Apollon, tuo titaanien mittelö tulee päätökseensä.

Ekan leffan loppu oli meikäläisen makuun, elikkäs tosiaan Rocky hävisi pienimmällä mahdollisella erolla sen mestaruustaiston Apollelle, mutta ei tosiaan tullut tyrmätyksi vaan pysyi pystyssä täydet erät.. joka oli ikään kuin jo moraalinen voitto hänelle ja mies nousi yleisön suureksi lemmikiksi sitä myöden ! Adrian oli sillä suurimmallakin hetkellä hänelle se kaikki kaikessa, hieno ele..

..matsin päättyessä mies myös hoki että uusintamatsia ei tule olemaan. Kun yleisö jo heti sellaista mylvi että se olis nyt sitten vähän must juttu.. ottelun kommentaattoreiden myöskin lyöden lisää löylyä kiukaaseen asian suhteen, jotta sitä parasta ja laadukkainta sirkushuvia kansalle saataisiin.

Tunnariakin saatiin odottaa kunnolla käyntiin pärähtäväksi melkeinpä ekan leffan lopputeksteihin asti, mutta onhan se sen väärti ! joten urut ovat siellä suunnalla nyt täysin auki.. toki yllättäen niillä ei sitten kuitenkaan revitellä.

Tosiaan sitten Rocky käypi sairaalan kautta tutkituttamassa tilannetta, naama melkoisen murjottuna tuon megamatsin jäljiltä.. toki niin on Apolollakin.

Sairaalassa vieräikkäin naama turvoksissa ollessa.. kun media saapuu paikalle todistamaan.. Apollon vallan öykkärimäistä käytöstä ja huutelua Rockylle, joka tulee todella yllätyksenä siihen mitä miehen käytös oli heti ottelun päättyessä..

.. Apollo suorstaan vaatii hanakkaasti uusinta ottelua ja on pyrötänyt mielipiteensä aivan totaalisesti. Rocky ottaa asian huomattavasti rauhallisemmin ja on vähän sitä mieltä että hänen nyrkkeiyurans oli siinä. Apolloa ilmeisesti riivaa se että Rockyn taakse meni suurin osa yleisöstä ja hän ei sitä kestänyt että vaikka mestaruuden piti itsellään niin koki moraalisesti tulleensa jopa tyrmätyksi.

Kivasti leffassa on myös tovin ajan lumisadetta ja maa valkoisenaan, kiva sellainen pikku lisäjuttu, jolla ei sinänsä nyt merkitystä ole mutta kuitenkin.

Rockyllä tuntuu kerrankin elämä lähtevän parempaan suuntaan menevän.. rakkaus roihuaa entistä syvemmin Adrianiin ja he menevät naimisiin..

..edelleen mies kuitenkin empii että jatkaako nyrkkeilyuraansa ja takoo nyt kun rauta on kuumaa ja siihen elämän tilaisuus on.. vai menikö se kovin polte jo ohitse ?

Rahnoo nyt kuitenkin jotain jo tuli mestaruusmatsista että vaikkapa upea uusi auto on mahdollista hankkia alle menopeliksi, sellaiseksi sitten valkkautuu Pontiac Firebird 2nd Edition, joka on omalla tavallaan vinkeän näköinen auto ajotaidot vähän ruosteessa ja melkoisella kengurubensalla matkaa taitetaan Todellakin tuohon aikaan vielä erimerkit erottuivat todella selkeästi toisistaan ja niissä oli omaa karismaa itse kussakin.. nykyään ne vedetään käytännössä samasta muotista ja kauempaa katsottuna niistä ei juuri erota että mikä on mikäkin..

..muutoinkin nyt tuntuu rahaa sillain olevan jopa poltettavaksi asti ja sellainen vähän ”makoisampi” sekä huomattavasti pröystäilevän kalliimpi elämäntyyli hiipii kuin itsestään heidän elämään aivan uutena asiana kummallekin aiempaan elämään verrattuna.

Homma kuitenkin sokaisee pahasti Rockä ja tietty suhteellisuuden taju miheltä siltä osin jos ei katoa niin hämärtyy hetkellisesti aika pahasti ja ei yhden matsin tuloilla herroiksi elellä aivan loputtomiin. Joten siintävä rahapula on siellä taas kulman takana odottamassa.

Kaiken maailman kissanristiäisiä tulee kans mukaan, kuten monenmoiset aivan älyttömät tv-mainokset. Rocky ei pääosumien jälkeen mikään aivan kaikista välkyin tyyppi ole ja lukivaikeuttakin tuntuu olevan, asia joka iskee melkoisesti eräissä telkkkumainoksen kuvauksissa, ikään kuin iskuna vasten miehen naamaa.. tehden jopa pahempaa jälkeä kuin vastustajan hanska kehässä naamaa murjoessa..

..Rocky koettaa myös kovasti hakea töitä erinäisiä (aivan normitöitä) eikä ole edelleenkään halukas enää kehään palaamaan. Koska iskut päähän todellakin vaativat veronsa ja ne sattuvat. Miehen koulutustaso sitä luokkaa että oikeastaan oikein mihinkään on todella haastavaa päästä duuniin.

Käytännössä kaikki vanhat ja tutut naamat ovat tässäkin mukana, kööri kasassa jotka olivat jo ekassa. Se on mainiota. Tämän toisen se vielä kestää että käytännössä aivan samoilla naamoilla mennään.. toki sitten kolmannessa myös vanhat naamat pitkälti jatkavat mutta siinä tuodaan myös tuoretta verta sitten oikein kunnolla mukaan !

Musapuolella mennään edelleen hivenen käsijarru päällä ja todella säästeliäällä linjalla.. jopa yllättävän hillityllä ja ne minimit tarjoillaan katsojan korvakanaviin jotta yltäkylläisyydellä niitä ei viel tässäkään täytetä.

Kansa saa sitä mitä tilaa lopulta kun tarpeeksi ruinaavat, toki median siinä kovasti rumputulta kans auttaessa asiaa.. siis mitä uusinta matsiin mestaruudesta tulee. Toki Apollon armoton itsensä ruoskinta ja tietynlainen ajojahtaus Rockyä kohtaan, koska hän haluaa olla myös suuren yleisön silmissä se kiistaton valtias nyrkkeilykehässä. Miehen sisällä tuntuu syttyneen jonkinlainen vihsasuhde jopa Rockyä kohtaan, vaikka Rockyllä ei siihen osaa eikä arpaa ole..

..silti nuo eivät olleet ne lopullisen niitin ainekset. Vaan ne lähtivät Rockystä itsestään viime kädessä.. hänestä ei ole kuin ja vain ainoastaan nyrkkeilemään, vaikka sitten sen uhalla että hän mahtaa sokeutua kokonaan tulevaisuudessa tulevien iskujen takia… mutta sen elämä hänelle opetti viimeistään nyt, muun elämän häntä hylkiessä, nyrkkeily on se juttu joka ottaa hänet avosylin vastaan tilanteessa kuin tilanteessa !

Kauttaaltaan vallan kiehtovia asioita tässä nousee sitten pinnalle mitä esitetään ja käsitellään.. juuri tuo puoli tekee tästä jatkosta hyvän elokuvan jota on todella mielenkiintoista seurata. Siihen kun lisätään vielä tuttujen henkilöiden entisestään etenevän syvenevät tarinat & kohtalot niin kyllä kelpaa todellakin tämän parissa aikaa viettää..

..kelpoa draamaa taas tarjolla ja sellainen kivan realistinen ote säilyy hyvin pitkälti tässä, mihinkään päämäärättömään kohkaamiseen tässäkään ei sorruta vaan vakaasti homma puksuttaa raiteillaan.

Hyvä elokuva ja suorastaan erinomainen jatko-osa ! Huikea kakkoselokuva, vetelee monista oikeista naruista jotta katsoja on kuin sulaa vahaa tämän käsittelyssä.