Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

The Outer Worlds 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HideoMiyamoto
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tämä on kyllä lähes kaikkien tämänkaltaisten pelien ongelma jollain tavalla. Vaikea toki toteuttaa mutta onhan noissa Fallouteissakin, esim. New Vegasissa, jota pelaan tällä hetkellä uusiksi (joka on loistava peli) suurin osa mestoista sellaisia pieniä kasoja identtisiä taloja/telttoja, joissa on 4 eri NPC:tä. Ei anneta ajan kullata muistoja. Harvassa avoimen maailman pelissä mikään ympäristö tuntuu mitenkään realistiselta/todelliselta jos sitä lähtee yhtään syvemmin loogisesti ajattelemaan
Falloutissa se jotenkin vielä menee kun maailma on tuhon jäljiltä niin pienetkin kokoelmat tuntuu enemmän järjellisiltä..
Itse ainakin otan mieluummin niin, että porukalla on vähän "liikaa" sanottavaa kuin sen, että niillä on liian vähän tylsästi kirjoitettua settiä (Fallout 4). Eikä sitä kaikkea ole pakko kerralla kuunnella/lukea jos ollenkaan. Toki itsekin syyllistyy siihen, että tulee väkisin käytyä kaikki vaihtoehdot läpi ihan vain sen takia, että kaikki vaihtoehdot on käyty läpi kompletionismimielessä. Informaation pelaajalle tuomisen temmotuksessa on tietysti isoja eroja pelien välillä. Tässä mielestäni New Vegasissa onnistutaan todella hyvin, jossa pelaajalle tippuu tietoa pelin eri factioneista pikku hiljaa, kun taas tässä pelaajalle isketään ehkä vähän liian paljon naaman eteen, liian nopeasti.
Samaa mieltä Falloutista, sieltä juurikin fiilis tuosta että miten sopivasti annostellaan infoa ja pelisisältöä alussa.

On tässä OW2:ssa ihan hyviäkin juttuja, mm. monessa kohtaa etenemireittejä useita, joitakin pienen etsiskelyn takana ja osa sitten kykyjen tason takana.. no toki tässä jälkimmäisessä sitten pitäisi muistiinpanoja pitää että mitä missäkin kohtaa kartalla on lukossa minkäkin kyvyn tason takia että muistaisi myöhemmmin käydä..
 
Itse olen noin 10h seikkaillut pelkästään tuolla ensimmäisellä alueella ja en kyllä tuolla kylillä ole juurikaan edes käynyt. Ja en ehkä ole tarpeeksi käynyt, kun tuntuu, että tulee vähän liiankin helposti kyytiä vihollisilta, nyt kun yritän tuota päätehtävää edistää. Voi olla, että varusteet kaipaisi vähän isompaa päivitystä. Tai hahmonkehitys ei ole ihan lankulle mennyt. Ehkä sivuhahmojen juonia pitäisi edistää enemmän, niin saa niistä enemmän irti?

No mutta, joka tapauksessa, hyvin maistuu edelleen ja isoin ongelma on se, ettei pääse kunnolla pelaamaan pitkiä pätkiä, kun on kaikkea muuta. Eri ryhmät vaikuttaa jälleen ihan mielenkiintoiselta ja tuntuu vaikealta valita, että mihin suuntaan sitä lähtisi tätä umpisolmua taas avaamaan. Todennäköisesti jotain tulee taas tehtyä sellaista, että jää kaivamaan, mikä sehän toki onkin Obsidianin tyyliin sopivaa.
 
Läpi pelattu ja pari puolittaista kertaa käyty läpi eri vaihtoehtoja. Hyvä oli, mutta tämä vuosi on ollut niin tajuttoman kova roolipelien rintamalla, että pakollakin tuntuu hieman pettymykseltä. Jotenkin vaan hyväksi kutsuminen on jotenkin antikliimaksi, kun jopa Avowed teki isomman vaikutuksen. Silti neljän tähden pelikokemus, josta vaan toivoisi hitusen enemmän. Hahmot olivat jälleen parasta, taistelu taas tuskallista.
 
Läpi pelattu ja pari puolittaista kertaa käyty läpi eri vaihtoehtoja. Hyvä oli, mutta tämä vuosi on ollut niin tajuttoman kova roolipelien rintamalla, että pakollakin tuntuu hieman pettymykseltä. Jotenkin vaan hyväksi kutsuminen on jotenkin antikliimaksi, kun jopa Avowed teki isomman vaikutuksen. Silti neljän tähden pelikokemus, josta vaan toivoisi hitusen enemmän. Hahmot olivat jälleen parasta, taistelu taas tuskallista.
Kuulostaa siis siltä, että kyllä tämän ehtii hankkia myöhemminkin vaikka aleista.

Kyllä tämä kuitenkin tulee joskus pelattua kovana Fallout fanina :)
 
Minähän en itse siis koskenut siihen ensimmäiseen kun en tajunnut millainen peli on. Tätä kokeilin nyt sitten tuon Ultimate-tilauksen takia ja Fallout-fanina iski kyllä suoraan sinne syvälle.

Tosi on, että infoähky on äärimmäisen kova enkä tajua helvettiäkään mistään Auntieista, protectoraateista sun muista factioneista. Samalla nuo dialogioptiot on äärimmäisen helppo missata jos valitsee jonkin "väärän" option. Tuon takia käytänkin Falloutista jo oppimaani taktiikkaa, ja tallennan aina ennen NPC-keskusteluita :cool:.

Jotenkin perfektionisti minussa käskee katsomaan sen minusta paremman option näissä.

Peli kyllä lähtee melko hitaasti liikkeelle, värit on melko sateenkaariluokkaa mutta meininki on sen verran hauskaa, että hommaa on erittäin mukava jatkaa ja tuntuu että 30 tunnin jälkeen olen vasta alussa (toisella planeetalla).

Tykkään kyllä ja varmaan pakko kokeilla se ensimmäinekin versio tämän jälkeen, jos vaikka tajuaisi sitten noista factioneista jotain. Vähän liikaa on kyllä kaikenlaista dialogia, ähky tulee varsinkin illalla kun ei aina jaksa keskittyä noihin höpinöihin.

Rakennettu hahmo osaa lockpickiä, hakkerointia ja ammuskella, jotka mun mielestä on yhdet parhaista taidoista pelissä. Pitäisi sijoittaa pisteitä ja perkkejä johonkin mutta en vielä täysin ole päättänyt suuntaa.
 
Läpi se meni täälläkin, ja ihan maksimissaan antaisin 4/5, koska seuraavat asiat mättivät.
Sneak-hahmolla pelaaminen ja varsinkin ne pomomatsit olivat lähes mahdottomia. Muutenkin se kun sniputat menemään, nii välillä kaikki huomaa sut heti, vaikka äänenvaimenninta käyttää. Ja sit vaan pakko juosta karkuun ettei kuole. Taistelu on tällä tavalla hidasta ja tylsää. Pitää karismaattisella puhujalla joskus vetää tää uudelleen.
 
Tykkään kyllä ja varmaan pakko kokeilla se ensimmäinekin versio tämän jälkeen, jos vaikka tajuaisi sitten noista factioneista jotain. Vähän liikaa on kyllä kaikenlaista dialogia, ähky tulee varsinkin illalla kun ei aina jaksa keskittyä noihin höpinöihin.
Sen enempää spoilaamatta voin sanoa, että ensimmäinen ei ihan hirveästi tämän kakkosen faction-juttuihin yms. auta :D
 
Läpi se meni täälläkin, ja ihan maksimissaan antaisin 4/5, koska seuraavat asiat mättivät.
Sneak-hahmolla pelaaminen ja varsinkin ne pomomatsit olivat lähes mahdottomia. Muutenkin se kun sniputat menemään, nii välillä kaikki huomaa sut heti, vaikka äänenvaimenninta käyttää. Ja sit vaan pakko juosta karkuun ettei kuole. Taistelu on tällä tavalla hidasta ja tylsää. Pitää karismaattisella puhujalla joskus vetää tää uudelleen.
Tuo spoilerissa oleva asia on muuten niin totta. Onneksi en panostanut siihen juuri lainkaan.

Sen enempää spoilaamatta voin sanoa, että ensimmäinen ei ihan hirveästi tämän kakkosen faction-juttuihin yms. auta :D

No helvetti. Eipä tietenkään o_O. Jotenkin muutenkin niin tylsää ja vaikeaselkoista noiden asioiden selitys tässä pelissä niin ei jotenkin jaksa kiinnostaa. Onneks muuten peli on loistokas :)
 
Todennäköisesti jotain tulee taas tehtyä sellaista, että jää kaivamaan, mikä sehän toki onkin Obsidianin tyyliin sopivaa.

Nyt vasta näin lomien kunniaksi tuli vietyä loppuun tämäkin Obsidianin seikkailu ja kyllä, jäähän tässäkin kaivamaan muutamakin juoneen sekä hahmoihin liittyvä kuvio. Lähelle optimaalista lopputulosta sentään pääsin.

Mutta erityisen paljon jää kaivamaan eräs tunnettu bugi, jonka takia en saanut suoritettua loppuun Methods of Applied Force tehtävää. Dialogi ei vaan taivu oikein, eikä tehtävää saa vietyä maaliin. Tämä söi niin pahasti peli-iloa, että jätin kaiken muun tuon jälkeen ja pelailin pääjuonen maaliin. Melkoinen antikliimaksi kyllä ja kyseinen bugi on vieläpä ollut Obsidianin tiedossa jo kuukauden päivät, eikä vieläkään ole korjausta tullut.

Tästäkin huolimatta, The Outer Worlds 2 oli kuitenkin kokonaisuutena jälleen kerran taattua Obsidiania. Hahmot ja tarinat näiden ympärillä elävät pelaajan omien valintojen ympärillä, eikä jokainen valinta ole useimmiten päivänselvästi oikea tai väärä. Tätä nimenomaan odottaa Obsidianin peliltä, sitä myös sain. Ja kyllä, muutamankin kerran joutui lataamaan aikaisemman tallennuksen ja ottamaan valinnat uusiksi.

Jälkikäteen noin 38,5h kestänyt seikkailu kulminoitui ihan hyviin valintoihin, mutta koska hahmoa ei voinut kehittää omilla valinnoillani sekä taisteluun että dialogiin taipuvaksi, niin ihan sitä diplomaattista supliikkimiestä ei omasta pyssyjen kanssa pätevästä renegadesta saanut, mitä ehkä olisin näin jälkikäteen eniten kaivannut.

Mutta pyssyt, ne kyllä tarjoavat TOW2:ssa hyvää vaihtelua ja kolme pikavalintaa tuntui usein liian vähältä, vaikka niiden taakse saikin mukavasti erityyppisiä tuotteita (esimerkiksi kiikaria, lähitaistelua ja isoa rakettia). Omalla pelityylillä taistelu oli usein se ainoa vaihtoehto päästä eteenpäin, joten onneksi tuo nimenomaan omaan makuuni myös toimi erinomaisesti.

Jos bugi ei olisi aikaistanut loppua, niin olisin todennäköisesti käynyt vielä muutaman taistelun ottamassa ja keräämässä ainakin tiimin jäsenten loputkin seikkailut kasaan. Sivujuonet toimii tässä hyvin ja usein niissä on ihan yhtä paljon sisältöä kuin pääjuonessakin. Koska nyt jäi vähän kesken asioita, niin muutamakin pallo jäi roikkumaan ilmaan vähän harmillisesti, joten nälkää jäi vielä. Ihan hyvä merkki kai sekin sinänsä.

Moni on sanonut tämän olevan samaa kuin ensimmäinen osa, mutta enemmän ja paremmin. Tästä olen täysin samaa mieltä. Ilman bugia olisin laittanut tälle neljä ja puoli tähteä.

4/5
 
Ylös Bottom