Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pragmata

Ai perhana, että on loistava peli! Vaikka demo ja viimeistään arvostelut saikin odottamaan laatukamaa, niin silti yllätyin miten kovasti hurahduin tähän. Eka läpipeluu ja unknown signal meni läpi (noin 20h kesti) ja saman tien lähti lunatic vaikeustasolla uus kierros tulille. Ei tää kamalan vaikealta tunnu nyt kun pelin läpäisyn jälkeen on mekaniikat ja taktiikat joten kuten hallussa, mutta kieli keskellä suuta tässä joutuu keskittymään taisteluihin ihan eri tavalla, kun viholliset lyö kovaa. Alun jälkeen ne onneksi alkoivat kaatumaankin suht nopeasti, kun sai aseita kehitettyä ja muutenkin rakennettua sen omaan tyyliin sopivan buildin. Bossit on kyllä välillä vähän liian kestävän tuntuisia ja yllättäen se "new york" alueen pomo tuntui haastavimmalta. Toki loppubossi on vielä kokematta ja vähän hirvittää kuinka överi se on, kun vaati jo normalilla pelatessa useamman yrityksen.

Mekaniikoiltaan tää on meikälle aivan täysosuma, todella koukuttava yhdistelmä taktikointia ja third person shooteria. Aseissa on mukavasti munaa ja niitä on kiitettävä arsenaali tarjolla. Viholliskattaus myös riittävän laaja ja jokainen pomotaistelu mieleenpainuva spektaakkeli. Etukäteen huoletti vähän pelin kenttäsuunnittelu, kun se demossa nähty eka alue on tosi mitäänsanomaton. Onneksi koko pelin alueet eroavat toisistaan mukavasti ja vaikea valita omaa suosikkia niiden joukosta. Ainoastaan vika alue vähän tympeämpi jatkuvine taisteluhuoneineen. Niin ja niitä vr simulaatio tehtäviä ois voinu olla muutama vähemmän, vaikka eihän niitä toki pakko ole pelata :D

Laitan spoilereihin vähän mietteitä tarinasta ja hahmoista, niin älä lue jos on peli vielä kokematta.

Tykkäsin tarinasta todella paljon, vaikka aika perinteinen se olikin ja enimmäkseen taustalla. Hughin ja Dianan kemia pelasi loistavasti ja plussaa siitä miten Hugh on oikea positiivisuuden ruumiillistuma ja kaikin puolin ns hyvä jätkä. Todella virkistävää. Loppu oli myös erittäin koskettava ja kyllähän siinä tuli kyynel tai pari pyyhittyä.

Mutta joo, upea peli ja jos jotain arvosanaa pitäis miettiä niin kyllä se ysillä alkaisi. Mahdollinen DLC tai jatko-osa lähtisi kyllä heti ostoon, mutta hyvin toimii näinkin itsenäisenä teoksena. Odotukset Capcomin tänä vuonna julkaistavaa Onimushaa kohtaan kasvoi myös tämän myötä, pirun kovia pelejä tuntuvat puskevan ja ihan kiitettävällä tahdilla.

Edit. Turhaa kuumottelin tuota lunaticin loppubossia - kaatui nimittäin ekalla yrityksellä ja suht helposti vieläpä :D standard ja etenkin unknown signal kierrokset vaativat useampia yrityksiä, mutta ilmeisesti näitä hinkatessa tuli sisäistettyä kyseisen bossin hyökkäykset sen verran hyvin että väistöt lähti selkäytimestä
 
Viimeksi muokattu:
Tää on semmonen peli, että alkuun olin todella innoissani ja koukussa, mutta aika nopeasti alkoi peruspelaaminen puuduttamaan. Bossit ja haadteet todella hauskoja, mutta sitten perua kenttien pelailu aika pakkopullaa. 5 kenttä menossa ja nelosessa taisi alkaa se, että todella pienissä pätkissä tulee pelattua, käytännössä aina seuraavalle checkpointille mistä pääsee tallentamaan ja sitten breikki. Laadukas peli on kyseessä, mutta jotenkin tylsä.
 
Peli on sinänsä edelleen kiinnostava ytimeltään mutta yhdessä kentässä alkoi tulla perus "haastehuoneita" koko ajan.. kyllä niistä selviää mutta ne vaan tuntuu tylsältä pelisuunnittelulta.
Pelaaminen loppui nyt joksikin aikaa yhteen jättibossiin, taas näitä tapauksia että millähän aseilla tekijä on ajatellut että tuo pitäisi hoidella.. kun ei selvinnyt parilla yrityksellä strategia niin jäi odottamaan sopivampaa hetkeä.
 
Tätä peliä miettinyt paljon, mutta jokin pidättelee tämän hankkimista. Ehkäpä en ole vain niin scifin perään tai jotain.

Esimerkiksi Dead Space ikinä iskenyt toivotulla tavalla, vaikka hyvä peli sekin oli.
 
Tätä peliä miettinyt paljon, mutta jokin pidättelee tämän hankkimista. Ehkäpä en ole vain niin scifin perään tai jotain.

Esimerkiksi Dead Space ikinä iskenyt toivotulla tavalla, vaikka hyvä peli sekin oli.
Itseäni pidättelee lähinnä se häkkäysminipeli, jota ilmeisesti saa koko ajan olla häsläämässä. Sellainen ei vaikuta itselleni kiinnostavalta, vaan lähinnä keinotekoiselta gimmickiltä ja rasitteelta pelattavuudessa. Muuten aihe kiinnostaisi, ja itselleni on sci-fi ylipäätään ihan ykkösjuttuja. Toki myös muinaisaikojen high fantasyt kiinnostavat. Olen fantasian osalta aika kaikkiruokainen, kunhan ei mene ihan älyttömän häröiksi ne fantasiakuviot.

Tämän pelin osalta tuo inhimillinen julkkarihinta kyllä kannustaisi toisaalta ostamaan, kun vieläpä huomenna tulee vuoden isoin tili maksuun, niin olisi jokunen tonni ihan budjetin ulkopuolista rahaa, josta osa ainakin menee takuuvarmasti peleihin. Myös Capcomin pelien pitkään jatkunut korkea laatu kannustaisi jo pian tämän ostamaan, toisaalta paljon kehutut Monster Hunter-pelit eivät ole itselleni toimineet lainkaan, joten ei se toisten mielestä korkea laatu joka pelissä itselleni realisoidu riittävällä tavalla. Sekin laittaa vielä miettimään tämän ostamista.
 
Ylös Bottom