Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Far Cry New Dawn

Bandicoot

Well-Known Member
Kehittäjä: Ubisoft Montreal
Julkaisija: Ubisoft
Julkaisupäivä:
15. helmikuuta 2019
Alustat: Microsoft Windows, Xbox One, PlayStation 4
Moninpeli: On
Lisätietoa: Peli on spin-off edelliselle pelille ja siksikin normaalia edullisempi


1566
 
Uusin Far Cry ilmestyy tänään. Monista muista poiketen pidin edellisestä osasta, mutta loppua kohti iski turnausväsymys. En jaksanut edes ladata jo ostettuja lisäosia. Siitä syystä tämä hyvin nopeassa aikataulussa ilmestyvä uusi ei päätynyt hankintalistalle.

Kunnes katsoin eilen streamia. Tuli sen verran vahvat Fallout vibat ja olin innoissani kaikista näkemistäni uudistuksista (basen rakentaminen yms.), että laitoin pelin harkintalistalle.

Kunnes jatkoin streamin katsomista ja kuulin soundtrackissa Die Antwoordia. Se oli sitten siinä. Tilaus Giganttiin 34,95€ ja tänään nautitaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Tää sarja on kyllä niin pilattu jo aikaa sitten. Kolmonen oli vielä aikoinaan hyvä peli mutta sen jälkeen on tultu vain alaspäin eikä asiaa auta että uusia Far Cry:ta tulee kuin sieniä sateella. Kokenut aikamoisen inflaation ainakin itelle tämä sarja. Kolmosen jälkeen joka pelistä tullut periaatteessa 2 versioa missä on sama kartta ja toiseen on vain laitettu jotkut kämäset filtterit päälle ja markkinoidaan uudella nimellä. Pelihän on sitä samaa. Katoin pätkän tuota videoa ja joo, Far Cryltahan se näytti, karkkiväreillä. Hohhoijjaa...Harmilista koska kakkonen ja kolmonen oli kovia pelejä.
 
Tässä ei kuulemma enään pakoteta etenemään tarinassa, kuten vitosessa oli (ne kidnappaukset) niin ehkäpä tämä lähtee jossakin vaiheessa ostoon.
 
Tää sarja on kyllä niin pilattu jo aikaa sitten. Kolmonen oli vielä aikoinaan hyvä peli mutta sen jälkeen on tultu vain alaspäin eikä asiaa auta että uusia Far Cry:ta tulee kuin sieniä sateella. Kokenut aikamoisen inflaation ainakin itelle tämä sarja. Kolmosen jälkeen joka pelistä tullut periaatteessa 2 versioa missä on sama kartta ja toiseen on vain laitettu jotkut kämäset filtterit päälle ja markkinoidaan uudella nimellä. Pelihän on sitä samaa. Katoin pätkän tuota videoa ja joo, Far Cryltahan se näytti, karkkiväreillä. Hohhoijjaa...Harmilista koska kakkonen ja kolmonen oli kovia pelejä.
Näin ne vaan ihmisten maut asioissa eroavat. Itselleni Far Cry 2 oli sysihuono räpellys. Uudelleen tyhjästä spawnaantuvat vihut ja jumiutuvat aseet olivat käsittämätöntä skeidaa. Lisäksi kun pelimaailma oli todellisuudessa kuollut, eli todella geneerinen ja ilman eläimistöä ja metsästämismahdollisuuksia ja kaiken kukkuraksi juoni todella geneerinen ja suorastaan paska ja vielä se helvetin ärsyttävä feikki malaria-kuvio, niin ylivoimaisesti huonoin Far Cry-peli on kyllä siinä. Kolmonen oli toki paljon parempi kuin kakkonen, mutta nelonen oli vastaavasti vielä selvästi parempi peli kuin kolmonen. Yksinkertaisesti kaikki oli nelosessa parempaa. Erityisesti juoni, tunnelma, peliympäristön monipuolisuus, pelimekaniikat ja vielä päälle kohtuullisesti toteutettu co-op-pelaaminen ikään kuin bonuksena. Vitonen vastaavasti vaikuttaa monella tapaa olevan paranneltu peli vielä nelosesta, vaikka en olekaan vielä sitä ehtinyt loppuun asti pelata. Erittäin hyvältä on kuitenkin tuntunut sen ajan kun olen sitä ehtinyt pelata. Ja tämä uusin tekelekin vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta ja lupaavalta. Menee takuuvarmasti hankintaan, mutta varmaankin vähän myöhemmin, kun on niin paljon pelattavaa tällä hetkellä, ja jos vaikka hinta tuosta vielä laskisi.

En kyllä ymmärrä itse alkuunkaan tätä joidenkin Far Cry-antipatiaa. Omasta mielestäni sarja on nimenomaan mennyt aivan uskomattoman paljon eteenpäin tuon kamalan kakkososan ajoista, ja paljon on kehittynyt kyllä kolmoseenkin nähden monella tavalla. Ja nuo aikaisemmat pikkupelitkin ovat olleet varsin hauskaa pelattavaa ainakin itselleni. Aika erilaista hommaahan niistä on löytynyt. Juoni ja ympäristö esim. aivan toisia kuin esikuvissaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jep kyllähä nämä mielipiteet eroavat tosiaan. Ihan eka Far Cry oli ihan menevää settiä, vaikkakin ne mutantit vähän pilasivat pelin. Kakkonen taas oli yksinkertaisesti liian tylsä typerillä pelimekaanikoilla. Kolmosessa oli ihan mukavia uudistuksia ja se onkin suosikki näistä peleistä. Tosin siinäkin peli alko nopeesti toistaa itseään. Nämä kaikki uudemmat osat on olleet taas sitä samaa pienillä uudistuksilla ja uusilla kuorilla.

Ja siltä tämäkin osa ikävä kyllä vaikuttaa. No, ehkä joskus roimalla alennuksella ostan kuten vitosenkin ostin.
 
Ymmärrän kyllä kritiikin kakkosta kohtaan, oli siinä omat ongelmansa mutta mikä siinä itseä viehättää on se tinkimättömyys ja immersio vaikka pelimaailma olikin vähän tyhjä. Siinä on jotenkin onnistuttu saamaan tunnelma kohdalleen, oikeasti tuntuu että aurinko paahtaa ja kun meet sinne kylään niin se tunnelma on jotenkin todella kuumottava ja koko ajan sellainen fiilis että ampuuks joku mua vaikka tietää että ne ei ammu jos ei ite ala riehumaan. Samoin fysiikat oli niin hienot, edelleen paljon paremmat kuin esim. vitosessa. Itelle vaan tollaset asiat merkkaa paljon, ei se tarina kummoinen muissakaan Far Cry:ssa ole. Jotenkin se fiilis että olet yksin heitetty keskelle afrikkaa ja joka puolella vihollisia ja kauhee kuumotus koko ajan että joku tulee puskan takaa, sellaista fiilistä ei olla onnistuttu myöhemmissä osissa saamaan. Itse asiassa aika harvassa pelissä muutenkaan. Tietty näissä myöhemmissä osissa on keskitytty muihin asioihin kuin fysiikkaan tai AI-hahmojen realistisuuteen jne. mutta ite tykkään riisutummasta meiningistä. Mun mielestä sivutehtäviä ja muuta tilpehööriä vois ihan hyvin karsia, tehdä vähän suoraviivaisempia pelejä ja keskittyä oleelliseen kuten immersioon, tunnelmaan ja esim. siihen miten viholliset käyttäytyy. Tässä on hieno video jossa vertaillaan kakkosta ja vitosta:

Esim. tuo vihollisten käyttäytyminen verrattuna vitoseen on ihan eri levelillä vaikka kakkonen on kymmenen vuotta vanha peli. Itelle tollaset asiat vaan merkkaa paljon kun kuitenkin pelissä pääasiassa vaan ammutaan. Kakkosessa ei myöskään ole mitään HUD:ia mikä on merkille pantavaa, immersio on ihan eri luokkaa kun ruudulla ei oo mitään karttaa ja health baria ja äijäkin juoksee vähän kankeesti.

Mulle esim. metsästys ollut aina pakkopullaa, ei mulla kiinnosta kovinkaan paljon ampua eläimiä ja metsästää jotain karhuntaljaa väkisin. Kakkosessa oli se karttakin vaan sellainen repaileinen ja timantteja joutui oikeesti keräämään että sai rahaa parempiin pyssyihin. Näissä uusissa annetaan kaikki lelut ilmaiseksi, mitään ei tarvi ostaa ja rahaa on kuin roskaa. Ne on enemmän tollasia leikkikenttiä, ite diggaan tollasesta tylymmästä ja karummasta meiningistä että saa olla koko ajan kusi sukassa ja pyssykin saattaa mennä välillä rikki. Sitäpaitsi jos pidit huolen että vaihdat aseen aina uuteen niin ne ei hajoa. Esim. Fallout 4:sen survival moodi oli just kuin mulle tehty. Pitä syödä ja juoda ja ihan kusessa jossain keskellä ei mitään ja hahmo ihan paskana eikä oo vettä ja koitat hiipiä ja löytää jonkun sängyn missä nukkua :) Makuasioita mistä tykkää.

Mut joo, kakkonen tehtiin tietty eri aikaan. Sehän oli periaatteessa vähän niinkuin tekniikkademo siihen aikaan mutta jotain todella spesiaalia siinä onnistuttiin saavuttamaan ainakin mun mielestä. Oon pelannut sen monta kertaa eri vaikeustasoilla :) Myös videopelit ei ollut vielä kymmenen vuotta sitten sellainen bisnes kuin nykyään ja silloin pelejä tehtiin ehkä vielä hieman eri mentaliteetillä, myös Ubisoftilla :) Ei muulla muuta.
 
Ymmärrän kyllä kritiikin kakkosta kohtaan, oli siinä omat ongelmansa mutta mikä siinä itseä viehättää on se tinkimättömyys ja immersio vaikka pelimaailma olikin vähän tyhjä. Siinä on jotenkin onnistuttu saamaan tunnelma kohdalleen, oikeasti tuntuu että aurinko paahtaa ja kun meet sinne kylään niin se tunnelma on jotenkin todella kuumottava ja koko ajan sellainen fiilis että ampuuks joku mua vaikka tietää että ne ei ammu jos ei ite ala riehumaan. Samoin fysiikat oli niin hienot, edelleen paljon paremmat kuin esim. vitosessa. Itelle vaan tollaset asiat merkkaa paljon, ei se tarina kummoinen muissakaan Far Cry:ssa ole. Jotenkin se fiilis että olet yksin heitetty keskelle afrikkaa ja joka puolella vihollisia ja kauhee kuumotus koko ajan että joku tulee puskan takaa, sellaista fiilistä ei olla onnistuttu myöhemmissä osissa saamaan. Itse asiassa aika harvassa pelissä muutenkaan. Tietty näissä myöhemmissä osissa on keskitytty muihin asioihin kuin fysiikkaan tai AI-hahmojen realistisuuteen jne. mutta ite tykkään riisutummasta meiningistä. Mun mielestä sivutehtäviä ja muuta tilpehööriä vois ihan hyvin karsia, tehdä vähän suoraviivaisempia pelejä ja keskittyä oleelliseen kuten immersioon, tunnelmaan ja esim. siihen miten viholliset käyttäytyy. Tässä on hieno video jossa vertaillaan kakkosta ja vitosta:

Esim. tuo vihollisten käyttäytyminen verrattuna vitoseen on ihan eri levelillä vaikka kakkonen on kymmenen vuotta vanha peli. Itelle tollaset asiat vaan merkkaa paljon kun kuitenkin pelissä pääasiassa vaan ammutaan. Kakkosessa ei myöskään ole mitään HUD:ia mikä on merkille pantavaa, immersio on ihan eri luokkaa kun ruudulla ei oo mitään karttaa ja health baria ja äijäkin juoksee vähän kankeesti.

Mulle esim. metsästys ollut aina pakkopullaa, ei mulla kiinnosta kovinkaan paljon ampua eläimiä ja metsästää jotain karhuntaljaa väkisin. Kakkosessa oli se karttakin vaan sellainen repaileinen ja timantteja joutui oikeesti keräämään että sai rahaa parempiin pyssyihin. Näissä uusissa annetaan kaikki lelut ilmaiseksi, mitään ei tarvi ostaa ja rahaa on kuin roskaa. Ne on enemmän tollasia leikkikenttiä, ite diggaan tollasesta tylymmästä ja karummasta meiningistä että saa olla koko ajan kusi sukassa ja pyssykin saattaa mennä välillä rikki. Sitäpaitsi jos pidit huolen että vaihdat aseen aina uuteen niin ne ei hajoa. Esim. Fallout 4:sen survival moodi oli just kuin mulle tehty. Pitä syödä ja juoda ja ihan kusessa jossain keskellä ei mitään ja hahmo ihan paskana eikä oo vettä ja koitat hiipiä ja löytää jonkun sängyn missä nukkua :) Makuasioita mistä tykkää.

Mut joo, kakkonen tehtiin tietty eri aikaan. Sehän oli periaatteessa vähän niinkuin tekniikkademo siihen aikaan mutta jotain todella spesiaalia siinä onnistuttiin saavuttamaan ainakin mun mielestä. Oon pelannut sen monta kertaa eri vaikeustasoilla :) Myös videopelit ei ollut vielä kymmenen vuotta sitten sellainen bisnes kuin nykyään ja silloin pelejä tehtiin ehkä vielä hieman eri mentaliteetillä, myös Ubisoftilla :) Ei muulla muuta.

Tuossa tapauksessa suosittelen kyllä uusinta Metroa ja miksei vanhempiakin. Niissä on se immersio ja tunnelma tehty tosi hyvin :)

Mitä tulee tähän peliin, niin kertokaa joku omia kokemuksia :) Pelin aihepiiri kiinnostaa itseeni kuitenkin aika paljon, Falloutit ja sun muut semmoiset lähellä sydäntä. Ja mitä juttuja olen lukenut, niin peli on suoraviivaisempi juonen ja muunkin osalta, mikä on hyvää vaihtelua tälle sarjalle. Onko kuinka paljon noita RPG elementtejä?
 
Onko tässä samanlainen meininki kuin Far cry 5 pelissä että ei ole hengenrauhaa. Eli koko ajan joku tulee jostakin kimppuun
 
Onko tässä samanlainen meininki kuin Far cry 5 pelissä että ei ole hengenrauhaa. Eli koko ajan joku tulee jostakin kimppuun

En ole tätä pelannut, mutta ihan varmasti sama meininki kuin vitosessa.
Ja mitä luin arvostelua, niin eläimet on koko ajan kimpussa. Eläimet on ne jotka on pilanneet aina Far Cry pelien tunnelman ja aiheuttaa vitutusta.
 
Ymmärrän kyllä kritiikin kakkosta kohtaan, oli siinä omat ongelmansa mutta mikä siinä itseä viehättää on se tinkimättömyys ja immersio vaikka pelimaailma olikin vähän tyhjä. Siinä on jotenkin onnistuttu saamaan tunnelma kohdalleen, oikeasti tuntuu että aurinko paahtaa ja kun meet sinne kylään niin se tunnelma on jotenkin todella kuumottava ja koko ajan sellainen fiilis että ampuuks joku mua vaikka tietää että ne ei ammu jos ei ite ala riehumaan. Samoin fysiikat oli niin hienot, edelleen paljon paremmat kuin esim. vitosessa. Itelle vaan tollaset asiat merkkaa paljon, ei se tarina kummoinen muissakaan Far Cry:ssa ole. Jotenkin se fiilis että olet yksin heitetty keskelle afrikkaa ja joka puolella vihollisia ja kauhee kuumotus koko ajan että joku tulee puskan takaa, sellaista fiilistä ei olla onnistuttu myöhemmissä osissa saamaan. Itse asiassa aika harvassa pelissä muutenkaan. Tietty näissä myöhemmissä osissa on keskitytty muihin asioihin kuin fysiikkaan tai AI-hahmojen realistisuuteen jne. mutta ite tykkään riisutummasta meiningistä. Mun mielestä sivutehtäviä ja muuta tilpehööriä vois ihan hyvin karsia, tehdä vähän suoraviivaisempia pelejä ja keskittyä oleelliseen kuten immersioon, tunnelmaan ja esim. siihen miten viholliset käyttäytyy. Tässä on hieno video jossa vertaillaan kakkosta ja vitosta:

Esim. tuo vihollisten käyttäytyminen verrattuna vitoseen on ihan eri levelillä vaikka kakkonen on kymmenen vuotta vanha peli. Itelle tollaset asiat vaan merkkaa paljon kun kuitenkin pelissä pääasiassa vaan ammutaan. Kakkosessa ei myöskään ole mitään HUD:ia mikä on merkille pantavaa, immersio on ihan eri luokkaa kun ruudulla ei oo mitään karttaa ja health baria ja äijäkin juoksee vähän kankeesti.

Mulle esim. metsästys ollut aina pakkopullaa, ei mulla kiinnosta kovinkaan paljon ampua eläimiä ja metsästää jotain karhuntaljaa väkisin. Kakkosessa oli se karttakin vaan sellainen repaileinen ja timantteja joutui oikeesti keräämään että sai rahaa parempiin pyssyihin. Näissä uusissa annetaan kaikki lelut ilmaiseksi, mitään ei tarvi ostaa ja rahaa on kuin roskaa. Ne on enemmän tollasia leikkikenttiä, ite diggaan tollasesta tylymmästä ja karummasta meiningistä että saa olla koko ajan kusi sukassa ja pyssykin saattaa mennä välillä rikki. Sitäpaitsi jos pidit huolen että vaihdat aseen aina uuteen niin ne ei hajoa. Esim. Fallout 4:sen survival moodi oli just kuin mulle tehty. Pitä syödä ja juoda ja ihan kusessa jossain keskellä ei mitään ja hahmo ihan paskana eikä oo vettä ja koitat hiipiä ja löytää jonkun sängyn missä nukkua :) Makuasioita mistä tykkää.

Mut joo, kakkonen tehtiin tietty eri aikaan. Sehän oli periaatteessa vähän niinkuin tekniikkademo siihen aikaan mutta jotain todella spesiaalia siinä onnistuttiin saavuttamaan ainakin mun mielestä. Oon pelannut sen monta kertaa eri vaikeustasoilla :) Myös videopelit ei ollut vielä kymmenen vuotta sitten sellainen bisnes kuin nykyään ja silloin pelejä tehtiin ehkä vielä hieman eri mentaliteetillä, myös Ubisoftilla :) Ei muulla muuta.

Hyvät perustelut kyllä laitoit kehiin, eli täydet pointsit sinulle siitä. Selväksi tulee kuitenkin pointtiesi kautta entistäkin selvemmin, että arvostamme aika eri asioita peleissä. Itselleni kuvailemasi kaltainen immersio on juuri sitä mitä en halua miltään peleiltä. HUD:ittomuus on minulle kirosana enkä kaipaa aseiden satunnaisten hajoamisten tai jumiutumisten kaltaisia omien taitojen ulkopuolisia teennäisiä ja sinänsä turhia vaikeutustekijöitä peleihin. Toki nautin joistain erityisen vaikeista ja haastavista peleistä, kuten kaikista Souls-peleistä, mutta en voi kuitenkaan sietää peleissä sitä, että ne ovat täynnä elementtejä, joiden takia ollaan jatkuvasti noissa kuvailemissasi kusi sukassa-tunnelmissa. Toki niitä saa ja kuuluukin hetkittäin olla useimmissakin peleissä, mutta jatkuvaa painetta en peleihin kaipaa, en edes kauhupeleihin, vaan niissäkin on hyvä olla ainakin hetkittäin suvantovaiheita, jotta jännitystä ja kauhuelementtejä saadaan taiten rakennettua eikä tule turtumista niihin myöskään.

Saan työssäni kohdata aika säännöllistä kovaa painetta ja vaikeutta (vaikka toki nautinkin työstäni ja saan siitä paljon myös hienoja hetkiä ja onnistumisia) joten kaipaan peleiltä enemmän hengähtämistä sellaisesta jatkuvasta paineesta. Ja varsinkaan mitään keinotekoisia ja täysin turhia pelien vaikeuttamisia (jotka seuraavat koko ajan pelissä mukana), kuten HUD:ittomuutta, en peleiltäni kyllä kaipaa.

Ja muuten se vihollisten tyhjästä uudelleen spawnaantuminen sekä täydellinen eläinten puuttuminen luonnosta olivat aivan järkyttävän pahoja immersion tappajia ainakin itselleni Far Cry 2:ssa.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvät perustelut kyllä laitoit kehiin, eli täydet pointsit sinulle siitä. Selväksi tulee kuitenkin pointtiesi kautta entistäkin selvemmin, että arvostamme aika eri asioita peleissä. Itselleni kuvailemasi kaltainen immersio on juuri sitä mitä en halua miltään peleiltä. HUD:ittomuus on minulle kirosana enkä kaipaa aseiden satunnaisten hajoamisten tai jumiutumisten kaltaisia omien taitojen ulkopuolisia teennäisiä ja sinänsä turhia vaikeutustekijöitä peleihin. Toki nautin joistain erityisen vaikeista ja haastavista peleistä, kuten kaikista Souls-peleistä, mutta en voi kuitenkaan sietää peleissä sitä, että ne ovat täynnä elementtejä, joiden takia ollaan jatkuvasti noissa kuvailemissasi kusi sukassa-tunnelmissa. Toki niitä saa ja kuuluukin hetkittäin olla useimmissakin peleissä, mutta jatkuvaa painetta en peleihin kaipaa, en edes kauhupeleihin, vaan niissäkin on hyvä olla ainakin hetkittäin suvantovaiheita, jotta jännitystä ja kauhuelementtejä saadaan taiten rakennettua eikä tule turtumista niihin myöskään.

Saan työssäni kohdata aika säännöllistä kovaa painetta ja vaikeutta (vaikka toki nautinkin työstäni ja saan siitä paljon myös hienoja hetkiä ja onnistumisia) joten kaipaan peleiltä enemmän hengähtämistä sellaisesta jatkuvasta paineesta. Ja varsinkaan mitään keinotekoisia ja täysin turhia pelien vaikeuttamisia (jotka seuraavat koko ajan pelissä mukana), kuten HUD:ittomuutta, en peleiltäni kyllä kaipaa.

Ja muuten se vihollisten tyhjästä uudelleen spawnaantuminen sekä täydellinen eläinten puuttuminen luonnosta olivat aivan järkyttävän pahoja immersion tappajia ainakin itselleni Far Cry 2:ssa.

Joo makuasioita :) Kaikki me haetaan viihdykettä peleistä ja tiettyjä säväreitä. Ihmiset saa säväreitä eri jutuista. Pakko sanoa vielä noista eläimistä sen verran että eihän eläimet kakkosesta täydellisesti puuttunut, kyllä siellä välillä juoksenteli eläimiä ja oonpa ajanut autolla vahingossa pari kertaa päällekin kun on juossut suoraan tielle eteen. Pahempi immersion tappaja ainakin mulle on se että oot jossain saarella missä on kuitenkin suht paljon asutusta ja teitä eikä mitään todellista korpea tai metsää ja silti jostain syystä juuri sille saarelle on sattunut pesiytymään melkein kaikki mahdolliset eläinlajit. On tiikereitä, leopardeja, karhuja, riikinkukkoja, sarvikuonoja jne. jokalähtöön. Kuinka uskottavaa se on? Ja jotain karhua esim. saa ampua rynkyllä vaikka kuinka pitkään ja se vaan jolkuttelee tai käy päälle eikä reagoi luoteihin mitenkään....Mut joo ehkä tää riittää tästä, palatkaa aiheeseen. Mä jätän tän keskustelun kun ei tää peli mua kiinnosta yhtään.
 
No niin, nyt on pelattu yksi ilta tätä, ja alla fiilikset.

Edelliset osat kolmosesta eteenpäin olivat paikka paikoin pakkopullaa, koska tekemistä oli aivan liikaa. Ubiähky iski ja sitä on pahentanut Far Cryiden lisäksi AC Odyssey. Kun kuulin, että aikovat julkaista jatkoa Far Cry 5:lle hyvin nopeassa tahdissa, olin todella pettynyt. Olin jo turvoksissa Far Cry 5:sta ja moinen uutinen sai minut ajattelemaan, että prkl mitä rahastusta. En todellakaan ollut aikeissa hankkia New Dawnia.

Avoimen maailman räiskinnät kiinnostaa ja pitihän sitä streamia mennä vilkaisemaan päivää ennen julkaisua. Salaa toivoin näkeväni Far Cry 5:sen näköisen pelin ja olisin voinut olla tyytyväinen ostamattomuuspäätökseeni. Mutta näinkin värikkään ja apokalyptisen, Falloutmaisen leikkikentän, jossa pelaajalla näytti olevan hauskaa. Näin valikot, jossa oli rpgmäisiä elementtejä ja näin basen päivitystä. Samalla kuulin, kun taustalla jumputti Die Antwoordin musiikki, joka sopi miljööseen kuin irtokäsi spitaaliselle. Kun kuulin, että peli ei ole niin laaja kuin edeltäjänsä ja se myydään "puoleen hintaan", en enää epäröinyt ostopäätöstäni.

"Ei hemmetti, miksei vitonen ollut tämmöinen. Juuri tätä apokalyptista ja vinksahtanutta maailmaa tämä pelisarja on kaivannut." Nuo olivat ajatuksia pelin kanssa vietettyjen ensihetkien jälkeen. Okei, peli on tunnistettavissa Far Cryksi. Mutta kun takaraivossa on tieto, että tätä ei tarvitse tahkota kyllästymiseen asti, olen erittäin tyytyväinen. Ampuminen on samanlaista, takedownit ovat samanlaisia ja moni muukin on samanlaista kuin aiemmissa osissa. Mutta moni muu onkin sitten erilaista. Tekemistä on ihan riittävästi muttei liikaa, ja se tuntuu tuoreelta ja hauskalta. Far Cry faneille tämä on pakko-ostos ja oikeastaan kaikille avoimen maailman räiskinnöistä pitäville. Päästäkää ennakkoasenteesta irti ja antakaa tälle mahdollisuus!
 
New Dawn on aikaisempia osia huomattavasti lyhyempi ja napakampi. Vedin eilen ensimmäisen talvilomapäivän kunniksi vähän pidemmät sessiot ja näyttäisi äkkiseltään siltä, että lähestyn jo pian pelin puoliväliä.

New Dawnin halvempi hintalappu selittyy lyhyemmän keston ja saman kartan lisäksi aivan selvästi siitä, että peli käyttää lähes samoja rakennuspalikoita kuin aikaisemmat FarCrytkin. Päälle on vaan vedetty uudet skinit. Mutta komeat skinit onkin!

Samanlaisia "kaappauksia" kuin oli viitososassa, ei ole onneksi tullut vastaan. Toisaalta pelisarjalle tyypillinen pahisten "me ollaan nyt hyvin, hyvin vihaisia" -patsastelu välivideoissa on edelleen tallella.
 
Tämähän peli alkaa kuulostamaan hyvälle. Itse en jaksa enään jaksa semmosia pelejä, missä pitää tunteja pelailla että pääsee merkittävästi etenemään. Kaikki sandbox pelit tuntuu olevan puuduttavien sivutehtävien tekemistä/pitkien matkojen kulkemista, kuten AC Odyssey tai RDR2..

Tulee siis varmasti ostettua tämä viimeistään aleista, mut nyt on tarpeeksi pelattavaa.
 
Nyt on enää neljä tai viisi pääjuonen tehtävää jäljellä ja New Dawn on maistunut yllättävän hyvin. Tykkään tuosta graafisesta ulkoasusta ja pelimaailman hahmoista. Jos tästä haluaa ottaa kaiken irti, FarCry 5:n läpipeluu ennen New Dawnia on käytännössä pakollinen.
 
Perkule teidän kanssa, kun hehkutatte tätä täällä, niin kaippa se täytyy laittaa ostohousut jalkaan, kunhan saa tuon Metro Exoduksen pelattua ensin :D

Onkohan tuo Gigantin 35€ hinta pysyvä vai joku tarjous vain?
 
Ylös Bottom