Vastaus: Alan Wake's American Nightmare [XBLA @ 2012]
Noh juu, kyllä tuo episodirakenne sinänsä ihan hyvä oli ekassa Wakessä, mutta ei tuo asteen "avoimempi" meininki (mitä siis toivon ja jota hieman Nightmaressa oli) sitä pois sulkisi. Idea tavallaan on, ettei asioita välttämättä tarvitsisi tehdä aina niin superlineaarisessa järjestyksessä, vaan enemmän "omaan tahtiin".
Minusta Remedyn ei pidä liikaa jumittaa tiettyihin asioihin (meillä on pakko olla tiukka episodirakenne joka vie pelaajaa kuin juna, taistelun on pakko olla light+gun koko ajan, tekstin on pakko olla supernokkelaa koko ajan ym), vaan rohkeasti kuunnella kehuja ja kritiikkiä - sekä ekan pelin, että American Nightmaren - ja sitä kautta tehdä myös rohkeita päätöksiä ja tarvittaessa muutoksia. En usko, että edes fanit odottavat vain "toista Wakea" pienin juonimuutoksin. Eka Wake on perusta, mutta sen päälle pitäisi rakentaa nyt uusittu talo.
Sellainen kunnon open world -peli on varmasti jo kuopattu ajatus, koska Remedy varmaan sitä testaili aikoinaan (eikä tiimin koko sitä edes mahdollista). Mutta nimenomaan sellaista "motivoitua haahuilua" Wake 2:n tarvitsisi. Episodeja joissa on vapaampi meininki, episodeja joissa toimintaa on selkeästi vähemmän (mutta tutkimista sitäkin enemmän) - ja sama toisin päin (kunnon action episodi siellä täällä), episodeja joissa on vaihtoehtoisia sivutehtäviä ym.
Jos käytetään sellaista "mutkat suoriksi" esimerkkiä (tätä ei kannata kuitenkaan ottaa liian vakavasti), niin homma voisi olla vaikka seuraavanlainen: Wake on matkalla paikasta A paikkaan B ja törmää pieneen mökkiin jossain välillä. Ekassa Wakessähän homma meni usein niin, ettei siellä mökissä oikeastaan ollut mitään mainittavaa tai se oli vain mukana eräänlaisena checkpointtina niiltä vihuilta jotka (taas) Wakea puskissa jahtaavat (kun mökin edessä olevan valon eteen ehdit... jne).
Entäpä jos mökissä olisikin joku mystinen nainen kiikkustuolissa, jonka kanssa Wake käy pienen keskustelun. Selviää, että aivan uudenlaiset Takenit ovat kidnapanneet naisen pojan ja vieneet hänet läheiselle vanhalle sahalle. Nainen varoittaa Wakeä: "Nämä Takenit eivät ole syntyneet sinun kynästäsi ja ne toimivat omien pimeiden motiiviensa ohjaamana. Valo ei pure niihin samalla tavalla", joten nainen antaa Wakelle erikoisaseen (mikä se olisi, niin vain mielikuvitus rajana). Varoitus jatkuu: "Pysy varjoissa ja hiivi sahalle huomaamatta. Joudut tuhoamaan Takenit siellä yksi kerrallaan." Totta kai nainen ja poika -tehtävä tarjoaa jonkin yllärin kun sen onnistuneesti suorittaa kunnon twilight zone -tyyliin tms.
Idea siis se, että pelissä olisi toisistaan poikkeavia jaksoja ja tehtäviä, ja pelaajallla enemmän vapauksia toteuttaa niitä. Olisi tehtäviä joissa täytyy käyttää aivan uudenlaisia lähestymistapoja ja heittää vähäksi aikaa taskulamppu ja tussari pusikkoon. Samoin tarinassa olisi jaksoja jotka vähäksi aikaa antavat pelaajan hengähtää tuosta "kirjailija, vaimo ja painajaiset" -teemasta (joka mielestäni on vähän raskasta jos sitä ihan koko peli pohditaan). Tai siis olisihan "nainen mökissä" sekin omanlaisensa mystinen painajainen tai jotain, mutta sinänsä nainen ei ole osa Waken maailmaa vaan jotain muuta.
Noh joo, en minäkään Wake 2:een mitään American Nightmare -tyylistä "combat shotgun in da face" tyylistä actionia pitkällä tähtäimellä toivo (VAIKKA siinä jännitys/kauhufiilis pysyi yllättävän hyvin - ei peli kauhean camp lopulta ollut vaikka niin Remedy vähän mainosti) ja mainitsemasi "hienovaraisuus" on aika pitkälti sama sana mitä itsekin haen.
"Fight Till Dawn" oli kyllä pelimuoto mikä on mulle yksinpelinä vähän turhan stressaava (heh), mutta siinähän se online-komponentti on mikä Wake 2:een ollaan varmasti tavalla tai toisella tuomassa (näin se vain pelimaailma nykyään menee). Eli tuohon kun saa parannusta, laajennusta ja ehdottomasti ONLINE CO-OP:in, niin Remedyllä on hitti käsissään - "Left4Dead meets Alan Wake" tms. Tuo "väistelyhän" on tässä pelimuodossa vahva strateginen elementti parhaimmillaan. Itse pelaisin mielelläni tätä co-oppina, mutta yksin ei oikein kiinnostus (ja taidot juuri nyt) riitä. Kimpassa se paine tavallaan jakaantuisi.
(PS. Menee vähän ohi, mutta ovatko ekan Waken lisärit (The Signal & The Writer) hinnaltaan alennettu storessa, vai joutuuko niistä pulittamaan täyden hinnan?)
Noh juu, kyllä tuo episodirakenne sinänsä ihan hyvä oli ekassa Wakessä, mutta ei tuo asteen "avoimempi" meininki (mitä siis toivon ja jota hieman Nightmaressa oli) sitä pois sulkisi. Idea tavallaan on, ettei asioita välttämättä tarvitsisi tehdä aina niin superlineaarisessa järjestyksessä, vaan enemmän "omaan tahtiin".
Minusta Remedyn ei pidä liikaa jumittaa tiettyihin asioihin (meillä on pakko olla tiukka episodirakenne joka vie pelaajaa kuin juna, taistelun on pakko olla light+gun koko ajan, tekstin on pakko olla supernokkelaa koko ajan ym), vaan rohkeasti kuunnella kehuja ja kritiikkiä - sekä ekan pelin, että American Nightmaren - ja sitä kautta tehdä myös rohkeita päätöksiä ja tarvittaessa muutoksia. En usko, että edes fanit odottavat vain "toista Wakea" pienin juonimuutoksin. Eka Wake on perusta, mutta sen päälle pitäisi rakentaa nyt uusittu talo.
Sellainen kunnon open world -peli on varmasti jo kuopattu ajatus, koska Remedy varmaan sitä testaili aikoinaan (eikä tiimin koko sitä edes mahdollista). Mutta nimenomaan sellaista "motivoitua haahuilua" Wake 2:n tarvitsisi. Episodeja joissa on vapaampi meininki, episodeja joissa toimintaa on selkeästi vähemmän (mutta tutkimista sitäkin enemmän) - ja sama toisin päin (kunnon action episodi siellä täällä), episodeja joissa on vaihtoehtoisia sivutehtäviä ym.
Jos käytetään sellaista "mutkat suoriksi" esimerkkiä (tätä ei kannata kuitenkaan ottaa liian vakavasti), niin homma voisi olla vaikka seuraavanlainen: Wake on matkalla paikasta A paikkaan B ja törmää pieneen mökkiin jossain välillä. Ekassa Wakessähän homma meni usein niin, ettei siellä mökissä oikeastaan ollut mitään mainittavaa tai se oli vain mukana eräänlaisena checkpointtina niiltä vihuilta jotka (taas) Wakea puskissa jahtaavat (kun mökin edessä olevan valon eteen ehdit... jne).
Entäpä jos mökissä olisikin joku mystinen nainen kiikkustuolissa, jonka kanssa Wake käy pienen keskustelun. Selviää, että aivan uudenlaiset Takenit ovat kidnapanneet naisen pojan ja vieneet hänet läheiselle vanhalle sahalle. Nainen varoittaa Wakeä: "Nämä Takenit eivät ole syntyneet sinun kynästäsi ja ne toimivat omien pimeiden motiiviensa ohjaamana. Valo ei pure niihin samalla tavalla", joten nainen antaa Wakelle erikoisaseen (mikä se olisi, niin vain mielikuvitus rajana). Varoitus jatkuu: "Pysy varjoissa ja hiivi sahalle huomaamatta. Joudut tuhoamaan Takenit siellä yksi kerrallaan." Totta kai nainen ja poika -tehtävä tarjoaa jonkin yllärin kun sen onnistuneesti suorittaa kunnon twilight zone -tyyliin tms.
Idea siis se, että pelissä olisi toisistaan poikkeavia jaksoja ja tehtäviä, ja pelaajallla enemmän vapauksia toteuttaa niitä. Olisi tehtäviä joissa täytyy käyttää aivan uudenlaisia lähestymistapoja ja heittää vähäksi aikaa taskulamppu ja tussari pusikkoon. Samoin tarinassa olisi jaksoja jotka vähäksi aikaa antavat pelaajan hengähtää tuosta "kirjailija, vaimo ja painajaiset" -teemasta (joka mielestäni on vähän raskasta jos sitä ihan koko peli pohditaan). Tai siis olisihan "nainen mökissä" sekin omanlaisensa mystinen painajainen tai jotain, mutta sinänsä nainen ei ole osa Waken maailmaa vaan jotain muuta.
Noh joo, en minäkään Wake 2:een mitään American Nightmare -tyylistä "combat shotgun in da face" tyylistä actionia pitkällä tähtäimellä toivo (VAIKKA siinä jännitys/kauhufiilis pysyi yllättävän hyvin - ei peli kauhean camp lopulta ollut vaikka niin Remedy vähän mainosti) ja mainitsemasi "hienovaraisuus" on aika pitkälti sama sana mitä itsekin haen.
"Fight Till Dawn" oli kyllä pelimuoto mikä on mulle yksinpelinä vähän turhan stressaava (heh), mutta siinähän se online-komponentti on mikä Wake 2:een ollaan varmasti tavalla tai toisella tuomassa (näin se vain pelimaailma nykyään menee). Eli tuohon kun saa parannusta, laajennusta ja ehdottomasti ONLINE CO-OP:in, niin Remedyllä on hitti käsissään - "Left4Dead meets Alan Wake" tms. Tuo "väistelyhän" on tässä pelimuodossa vahva strateginen elementti parhaimmillaan. Itse pelaisin mielelläni tätä co-oppina, mutta yksin ei oikein kiinnostus (ja taidot juuri nyt) riitä. Kimpassa se paine tavallaan jakaantuisi.
(PS. Menee vähän ohi, mutta ovatko ekan Waken lisärit (The Signal & The Writer) hinnaltaan alennettu storessa, vai joutuuko niistä pulittamaan täyden hinnan?)
Viimeksi muokannut moderaattori:
Cemeteryssä meni 80 000 eilen rikki, mihin täytyy olla ihan tyytyväinen, sillä sillä kuitenkin pääsee johonkin 800. paikkeille leaderboardseilla. Muita mappeja ei olekaan ehtinyt ihan yhtä suurella antaumuksella yrittämään vielä. Sinänsähän tuo 80 000 ei ole edes ihmeellisesti, kun achikin vaatisi 100 000. On kyllä vaikiat nuo FTD-achit. Tai eivät ainakaan ihan ensiyrittämällä tule.
