Noniin, nyt tämäkin meni läpi. Pelissä oli paljon todella hyviä aihioita, mutta myös paljon huonoa, todella huonoa. Ehdottomasti parasta antia oli sen visuaalinen ulkoasu ja world building, sekä taistelusysteemi.
Kuten trailereista saattoi päätellä, kyseessä on hyvin vahvasti Bioshockista inspiraatiota ammentanut peli. Peli ei piilottele tätä lainkaan, vaan päinvastoin se jopa hieman ärsytykseen asti läpsii pelaajaa poskille erilaisilla viittauksilla. Aluksi se oli hauskaa, mutta siinä viidennen selkeän viittauksen kohdalla se alkoi jo mennä yli. Taistelusysteemi parani huomattavasti edellisestä postauksestani. Pelin vaikeusaste ja hauskuus sitä mukaa oikeastaan nousi pystysuorasti ylöspäin, kun pääset kohtaan X pelissä. Alussa hieman turhautti se, kun taistelut kestivät vain sekunteja ja vihollisia oli vain muutama vastassa. Ihmettelin, että mikä järki peliin on ollut palkata Mick Gordonin kaltainen virtuoosi, kun biiseistä kuuli vain pari alkusäveltä taistelun ollessa jo ohi. No, tämä muuttuikin sitten pelin kuluessa ja täytyy sanoa, että taistelut olivat kyllä ehdottomasti yksi pelin parhaista puolista. Robottien mättäminen erilaisilla aseilla ja kyvyillä DOOM:ista tutun musiikin pauhatessa taustalla oli hyvin nautinnollista. Aseet ja kyvytkin monipuolistuivat paljon pelin edetessä ja niitä pystyi päivittelemään varsin laajasti. Täytyy tosin mainita, että välillä mainiot musiikit onnistuttiin pilaamaan gameplayn puolesta varsin ikävästi. Aina biisit eivät lähteneet nimittäin soimaan oikeaan aikaan. Joskus alkoi selkeästi isompi taistelukohtaus, mutta biisi pyörähti soimaan vasta, kun puolet vihuista olivat jo maassa tai sitten joku todella kova hevirummutus pärähtää käyntiin, kun taistelet kahta rivirobottia vastaan ja se tuntui todella koomiselta.
Näiden hyvien hetkien ulkopuolella peli oli kuitenkin varsin monelta osa-alueelta raakile, joka jätti paljon toivomisen varaa. Pelin ehdottomasti huonoin osa-alue on se miten avoin maailma on toteutettu. Mieti, että pelaat Far Cryta, Horizonia tai mitä tahansa avoimen maailman peliä, jossa tapettuasi vihulaiset kylästä ne kaikki spawnaavat uudelleen noin 15 sekunnin kuluttua. No, sitä tämän pelin avoin maailma oli. Varsin nopeasti kävi selväksi, että ei ole mitään järkeä yrittää putsata jotakin aluetta vihollisista, jotta voisit rauhassa tutkia aluetta, sillä loputtomasti spawnaavat korjausrobotit parsivat muut metallipurkit hetken kuluttua kasaan. Kauniista ja rikkaasta avoimesta maailmasta muodostui varsin nopeasti vain este, joka tuli aina ylittää siirtyäksesi paikasta A paikkaan B.
Toinen erityisen huono osa-alue oli pelin tarinankerronta ja dialogi. Välillä dialogi oli aivan käsittämättömän kankeaa ja kornia. Päähahmo ei ole ollenkaan pidettävä henkilö ja jatkuva väkinäinen kiroilu saa hänet tuntumaan lähinnä joltain ylä-aste ikäiseltä häiriköltä. Tarinankerronta oli muutenkin todella sekavaa ja huonosti toteutettua. Tarina piti kyllä sisällään hyviä elementtejä ja mielenkiintoisia juonenkäänteitä, mutta niidenkin toteutus oli tehty niin huonosti, että ne eivät oikein osuneet maaliin. Lopussa käteen jäi paljon kysymyksiä ja päällimmäinen tunne oli: "tässäkö se oli?".
Kaiken kaikkiaan tässä pelissä on/oli kyllä paljon potentiaalia ja jos olet Bioshock -pelisarjan fani, etkä hätkähdä pienistä tai keskisuurista säröistä, niin suosittelen ainakin tutustumaan peliin. Tässä teoksessa ja maailmassa on kyllä paljon aineksia todella hienoon tuotokseen ja studio on ilmeisesti palaamassakin Atomic Heartin pariin jatko-osan merkeissä, joten jos siitä saadaan hiottua eheämpi kokonaisuus, niin innolla kyllä odotan mitä sieltä tulee.