Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Jabberwokki
Näin siitä jonkun jutun Moontv:llä ja se kyllä vaikutti aika mielenkintoselta...pitänee odotella arvostelua kun en siitä aikasemmasta pelistä tiedä mitään. eikös se tule 3.4.
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Everlast
Blood Omen 2 on tosiaan erittäin hyvä peli.
Toivottavasti olet oikeassa. En ole pelannut Blood Omenin ykkös-
osaa, mutta Soul Reaver kolahti aikoinaan kovaa ja voi katkeruus
kun sen kakkososa ei täyttänytkään (ehkä liiallisia?) odotuksia.
hienoa...se onkin sitten seuraava peli jonka ostan.Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Everlast
Blood Omen 2 on tosiaan erittäin hyvä peli. Oli hiukan yllättynyt siitäkin huolimatta, että Crystal Dynamicsin Kain-pelit ovat olleet varsin laadukkaita.
Graffat ja audiomaailma on mainio ja pelissä on hyvää vampyyrimeininkiä.
spoilereitako? ehei tässä ketjussaLainatun viestin kirjoitti alkujaan Ghegs
Tuli ahkeruuden puuska ja käänsin tuon tekstin suomeksi. Otin lieviä vapauksia siellä täällä, mutta tämä olikin eräänlainen harjoitustyö minulle (käännösala kiinnostaa). Jos haluatte kommentoida, niin käyttäkää privaviestiä ettei ketju lähde harhailemaan.
Ennen Lordi Kainin hallintoa, Nosgoth oli hyvin epäsuvaitsevainen maa vampyyreja kohtaan. Maailma muuttui ikuisiksi ajoiksi teoista, jotka tapahtuivat 5000 vuotta ennen hänen syntymäänsä.
Nosgothin Pylväät sisälsivät maailman elinvoiman. Yhdeksän Kehä, tai Toivon Suojelijat, kuten ainakin ihmiset heitä joskus kutsuivat, vartioivat Pylväitä - "elämää antavan voiman vartijat". Jokainen Pylväs komensi omaa, tiettyä voimaansa. Vartijat olivat yhteydessä Pylväisiin, ja olivat Pylvään edustaman voiman ruumiillistuma. Pylväät myös heijastivat vartijoidensa kuntoa. Jos vartija heikkeni, se Pylväs johon he olivat yhteydessä rapistuisi ja maailman tasapaino häiriintyisi.
Vampyyrien määrä kasvoi niin suureksi että he herättivät Kehän huomion, ja niin luotiin Sarafanit. Kiihkomielisen soturipappi Malekin alaisuudessa Sarafanit koulutettiin absoluuttiseen uskollisuuteen Kehää kohtaan. Heidän tehtävänsä oli vapauttaa maailma epäkuolleiden vitsauksesta. Tuhansia vampyyrejä metsästettiin ja lävistettiin puuseipäisiin, joihin heidät jätettiin hitaaseen, kivuliaaseen kuolemaan, vain koska Kehän mielestä se oli "oikeaoppista". Vastenmielistä. Uhrien ainoa rikos oli olemassaolo. Sarafanit kutsuivat näitä verilöylyjä "puhdistuksiksi".
Vanha ja voimakas vampyyri Vorador yritti lopettaa hulluuden. Sarafanien "puhdistus" oli vienyt häneltä jokaisen, josta hän välitti: hänen ystävänsä, rakastajansa, lapsensa, aivan kaikki. Ylväs, viisas ja rohkea Vorador taisteli urhoollisesti omiensa puolesta. Hänen onnistui tappaa neljä vartijaa ja voitti Kehän "säälittävän pikku paimenen Malekin". Mutta se ei riittänyt. Vorador pakotettiin piiloutumaan ja hänet unohdettiin.
Tasapainon Pylvään vartija Ariel murhattiin Kehän sisäisten taistelujen johdosta. Hänen rakastajansa Nupraptor, Mielen Pylvään vartija, raivostui tästä niin että menetti järkensä. Kostoksi hän käytti voimiaan hyökätäkseen toisten vartijoiden mieliin, saastuttaen heidät omalla hulluudellaan. Kehä hajosi. Vartijat menivät eri puolille Nosgothia ja hyökkäsivät ennen suojelemansa maailman kimppuun. Nyt heitä kutsuttiin Toivon Tuhoajiksi.
-------------------------------------
Kain oli ylimielinen ihmisenä. Hän oli ylpeä aatelinen Coorhagenin kaupungista. Mutta koska hän oli luonteeltaan kunnianhimoinen, hän matkasi seikkailua etsien Nosgothin läpi. Eräänä yönä, kun hänet oli käännytetty kapakasta, rosvojoukko kävi hänen kimppuunsa ja surmasi hänet raa'asti.
Alamaailmassa Kainin täytti raivo siitä, että hänen elämänsä oli riistetty häneltä eikä hän edes tiennyt miksi. Nekromantikko Mortanius tarjoutui palauttamaan hänet henkiin jotta hän voisi kostaa kuolemansa. Kain hyväksyi tarjouksen, tietämättä että hän hylkäisi ihmisyytensä.
Aluksi Kain saattoi ajatella vain kostoa ja nälkää. Raivon sokaisemana hän etsi ja teurasti tappajansa. Kain alkoi ymmärtämään ja katumaan sitä miksi hän oli muuttunut vasta kun hän nautiskeli heidän verellään. Yhtäkkiä auringonvalo oli kivuliasta, vesi poltti kuin happo, hänen entiset ihmistoverinsa inhosivat ja pelkäsivät häntä, ja verennälkä oli sammumaton. Kain tunsi itsensä hirvitykseksi - pakotettu elämään kuolleessa ruumiissa. Hän oli muuttunut ylimyksestä luopioksi yhdessä yössä. Etsiessään uutta paikkaansa maailmassa, vampyyrielämä opetti hänelle monia asioita. Se teki hänet syvällisemmäksi, viisaammaksi, ja tuskan täyttämäksi. Hänen piti oppia elämän arvo veren arvon kautta.
Kainin tapettua rosvojoukon Mortanius kertoi hänen matkansa vasta alkaneen. Hänen oikea murhaajansa oli vain lähettänyt rosvojoukon, ja Kain ohjattiin Nosgothin Pylväille.
Pylväillä Kain tapasi aaveen nimeltä Ariel. Hän kertoi Kainille kuinka Pylväät sisälsivät Nosgothin elinvoiman, ja jos ne tuhoutuisivat, niin tuhoutuisi myös Nosgoth. Viisi tuhatta vuotta aiemmin petturi Kehässä oli surmannut Arielin. Mutta hän ei tiennyt kuka petturi oli. Ariel kertoi että ainoa tapa, jolla Kain voisi paeta kiroukseltaan, oli surmata jäljellejääneet Kehän jäsenet pelastaakseen Pylväät ja siten pelastaa Nosgoth. Aluksi Kain oli ainoastaan kiinnostunut kirouksensa poistamisesta. Mutta nähtyään Kehän suorittamat hirmutyöt kaikkea elävää vastaan, hän ymmärsi tehtävänsä todellisen tarkoituksen. Hän sai myös selville että juuri Kehä oli luonut Sarafanit (kiihkomielisten vampyyrinmetsästäjien järjestön) ja lähettänyt nämä tappamaan tuhansittain vampyyreja, kutsuen näitä verikekkereitä "puhdistuksiksi". Kainia inhotti kuinka nämä murhaajat yrittivät peitellä verenhimoaan valheilla ja uskonnolla.
Pian Kain tapasi Voradorin, Nosgothin vanhimman ja voimakkaimman vampyyrin. Tuhansia vuosia sitten Sarafanit olivat tuoneet hänelle paljon tuskaa. Voradorista tuli Kainin opettaja, mutta hän väitti vampyyrien olevan ihmisiä parempia ja kehotti Kainia pysymään erossa heidän asioistaan.
Blood Omenin loppuun saakka oli selvää että Kain yhä arvosti ihmiselämää. Hän otti verta vain selviytyäkseen. Hän tappoi vain syödäkseen, tai suojellakseen itseään tai Nosgothia. Hän ei ollut murhaaja. Hän oli hyvin vahvatahtoinen ja moraalinen mies. Matkojensa aikana hän pelasti usean ihmiskylän täydelliseltä tuhoutumiselta. Blood Omenin loppu oli traaginen. Kainin oli onnistunut voittaa useimmat vartijat vain huomatakseen että häntä oli käytetty ja petetty. Kainin palatessa eräältä tehtävältä hän näki, että Moebius (Ajan vartija) oli koonnut vampyyrinmetsästäjät etsimään Nosgothin jokaisen vampyyrin, ja nyt mestasi näitä yleisön perverssiksi riemuksi. Kainin juostessa kaupunginaukiolle, joka toimi teloituspaikkana, hän kuuli vampyyrien huudon ja haistoi näiden veren. Ihmiset hurrasivat jokaiselle kuolemalle. Ne jotka eivät olleet katselemassa teloituksia keskustelivat juhlista, joita he pitäisivät "epäkuolleiden vitsauksesta" pääsemisen voiton kunniaksi. Kain saapui aukiolle juuri ajoissa nähdäkseen Voradorin pään giljotiinilla. Vanha vampyyri katsoi suruissaan pelkurimaista ihmismassaa viimeisen kerran, ennen kuin terä putosi, ja pyöveli esitteli hänen päätään kuin palkintopokaalia. Moebius osoitti massasta Kainin, ja kokosi ihmiset hänen kimppuunsa.
Ironista on se, että Kain oli pelastanut kaupungin armeijan hyökkäykseltä. Jos hän olisi kuunnellut Voradoria ja pysynyt erossa ihmisten asioista, he eivät koskaan olisi pystyneet teurastamaan vampyyreja. Kain oli yllättynyt yksinkertaisten kyläläisten murhanhimoisuudesta. Hän ymmärsi että Vorador oli ollut oikeassa. Ja sillä hetkellä hän tiesi, ettei hän enää ikinä katsoisi ihmisiä kuin ennen.
Valitettavasti petokset eivät olleet vielä loppuneet. Kainille selvisi että Mortanius (Kuoleman vartija) oli sekä Arielin että hänen itsensä murhaaja. Mortanius oli valinnut Kainin tuhoamaan Kehän koska hän oli Arielin seuraaja Tasapainon vartijana. Tapettuaan Mortaniuksen, Kain sai tietää että myös Ariel oli pettänyt häntä. Nyt kun Kain oli itsekin vartija, hänen tulisi tappaa itsensä pelastaakseen Pylväät. Tätä Ariel oli tarkoittanut kun hän oli kertonut Kainin voivan paeta kiroukseltaan.
Kain tiesi että jos hän uhraisi itsensä ja pelastaisi Pylväät, ihmiset hallitsisivat Nosgothia. Ja nähtyään mitä he olivat tehneet vampyyreille, Kain ei suostunut heittämään elämäänsä hukkaan heidän takiaan. Ainoana jäljellejääneenä vampyyrina ja vartijana Kain päätti muokata maailman uudelleen, jotta vampyyrit voisivat elää ilman sortoa ja pelkoa...
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan zacharia
spoilereitako? ehei tässä ketjussa