Vastaus: Bloodborne - Kuolet vain monta kertaa
Bloodborne vs Dark souls III. Metascore 92 vs 89 ja user scoret 8.6 vs 8.9. Onko näissä peleissä paljon eroja? Mitkä on plussat ja miinukset kummassakin pelissä? Onko näiden pelimaailmoissa eroa? Vai perustuuko kumpikin (tai kumpikaan) samankaltaiseen D&D tyyppiseen fantasiamaailmaan? Olis molemmat tammialessa ja kymppi hintaeroa Bloodbornen eduksi.
Molempia olen pelannut, mutta Bloodbornea melko vähän - Dark Soulsista taas niitä kaikkia, mutta kolmonen vielä kesken.
DS:ssä on se etu, että siinä sentään voi blokata kilvellä, Bloodbornessa pitää joko hallita parry tai sitten väistät. Kuoleman korjatessa Dark Soulsin sielut jäävät näkyvästi maahan, BB:ssä ne joutuvat vihollisen "imaisemaksi" ja monen vihollisen keskellä niitä on joskus hankala löytää. Bloodborne on lokalisoitu suomeksi, sitä voi pitää pienenä etuna pelille.
Perusviholliset ja pomot ovat Bloodbornessa ainakin aluksi vaikeampia kuin DS3:ssa, mutta ajan kanssa se helpottuu. Bloodbornessa voit "parantaa" itseäsi nopeasti jos pystyt iskemään vihollista heti takaisin hyökkäyksen osuttua sinuun, mutta verihäivepullot eivät palaudu kuoleman jälkeen ja tämä aiheuttaa turhaa juoksemista ennen pomotaisteluita (niiden uusintaa). DS3:ssa taas on aina kiinteä (keräämäsi) maksimimäärä estus-pulloja heti kuoleman jälkeen.
Kamerakulmat ovat DS3:ssa parempia ja selviytyminen taisteluissa on helpompaa. Tämä tosin pitää kokea itse, muuten sitä on vaikea kuvailla. Bloodbornessa aseet voi kustomoida lennossa, koska melee-aseille on kaksi eri moodia. Esimerkkinä kirves, jonka kahvaa voi pidentää tai lyhentää tilanteen mukaan. Dark Soulsissa taas jokaisella aseella on ns. erikoishyökkäys perinteisten vaaka- tai pystytason iskujen lisäksi. Aseiden kustomointi ja monipuolisuus - se on ehdottomasti Dark Soulsin heiniä hurjalla monipuolisuudellaan ja siinä DS3 pyyhkii BB:llä lattiaa.
Ja mainitaan vielä se vaikeustaso. DS3 on alussa hieman helpompi, vasta pelin myöhemmässä vaiheessa tulee enemmän hammasten kiristelyä ja ärräpäitä - tämä toki pelisarjan veteraanin näkökulmasta - kun taas vastaavasti Bloodbornessa olen turhautunut jo useampaan otteeseen, perusperkeleidenkin antaessa välillä turpaan (antakaa mulle se perkeleen kilpi tai loitsuja!!), puhumattakaan vaikka Father Gascoignesta - sitä kusipäätä tuli hinkattua liiankin kanssa.
Moninpelistä sen verran, että Dark Soulsin lukuisat vaihtoehdot erilaisten hahmokokonaisuuksien kasaamisessa tekee siitä mielenkiintoisemman, mikäli pelaaja odottaa myös PvP-taisteluita.
Bloodbornen eduksi hinta ja suurempi haastavuus, mutta itse arvostan Dark Souls 3:sta (ja DS-sarjaa) enemmän.
Tässä nyt jotain, mutta joku enemmän BB:tä pelannut voi valaista lisää.