Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Dragon Quest VII Reimagined

Tuo hahmojen isopäisyys ärsytti suunnattomasti traileria katsoessa, mutta @Nikender arvostelu herätti muistot DQ11 ja olin jo lähdössä kauppaan, mutta käsittämätöntä pelleilyä ettei Switch versiota voi päivittää jos aikanaan hankkii Switch2, nyt sitten mietin että jättäiskö hankintalistalle roikkumaan kuitenkin ja odottelemaan syytä hankkia Switch 2 ensiksi
 
Mites tyypit ovat pelistä pitäneet? Piti ostaa heti julkaisussa, mutta joku pieni epäilys hiipinyt puseroon. Demo vaikutti ihan kivalta, mutta valtava turn off jos taistelu on tässä turhan helppoa. Sivuston arvioinnissa annettiin ymmärtää, että grindia tarvitaan, mutta paljon tullut vastaan niitäkin arviointeja että taistelut menevät suoraan auto-battlella.

Huomasin myös, että minullahan on tämä peli ollut vuosia muoveissa 3ds:lle. Onko jollain kokemusta siitä, onko tämä versio parempi jos haluaa perinteisemmän DQ-kokemuksen? Ei sillä että sarjan pelit liian haastavia olisi koskaan olleet, mutta aika nopeasti se mielenkiinto lakkaa jos vaikeustaso on vedetty liian alas.
 
Mites tyypit ovat pelistä pitäneet? Piti ostaa heti julkaisussa, mutta joku pieni epäilys hiipinyt puseroon. Demo vaikutti ihan kivalta, mutta valtava turn off jos taistelu on tässä turhan helppoa. Sivuston arvioinnissa annettiin ymmärtää, että grindia tarvitaan, mutta paljon tullut vastaan niitäkin arviointeja että taistelut menevät suoraan auto-battlella.

Huomasin myös, että minullahan on tämä peli ollut vuosia muoveissa 3ds:lle. Onko jollain kokemusta siitä, onko tämä versio parempi jos haluaa perinteisemmän DQ-kokemuksen? Ei sillä että sarjan pelit liian haastavia olisi koskaan olleet, mutta aika nopeasti se mielenkiinto lakkaa jos vaikeustaso on vedetty liian alas.
Paljon on joo valiteltu helppoudesta, mikä on mielestäni todella outoa, koska vaikeustason voi tosiaan valita mieleisekseen missä vaiheessa peliä vaan. Lisäksi sitä voi kustomoida mieleisekseen eri vaihtoehdoilla (ks. kuva).

Vaikka 3DS-versio löytyisikin, tarjoaa tämä Reimagined jokseenkin uudenlaisen, ja sitä myöten mielestäni parhaimman kokemuksen aiempiin verrattuna. Saavutettavuutta myöten. Tästä syystä viiden tähden arvion takana on helppo seistä. :)

EDIT: Korostan tietenkin nyt vielä sitä, että tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni. Itse tykkään siitä, miten Reimagined tuntuu arvostavan pelaajan aikaa enemmän kuin vaikkapa alkuperäinen VII.
 

Liitetiedostot

  • oc9b52bj4vbg1.jpeg
    oc9b52bj4vbg1.jpeg
    566,8 KB · Lukukerrat: 18
Paljon on joo valiteltu helppoudesta, mikä on mielestäni todella outoa, koska vaikeustason voi tosiaan valita mieleisekseen missä vaiheessa peliä vaan. Lisäksi sitä voi kustomoida mieleisekseen eri vaihtoehdoilla (ks. kuva).

Vaikka 3DS-versio löytyisikin, tarjoaa tämä Reimagined jokseenkin uudenlaisen, ja sitä myöten mielestäni parhaimman kokemuksen aiempiin verrattuna. Saavutettavuutta myöten. Tästä syystä viiden tähden arvion takana on helppo seistä. :)

EDIT: Korostan tietenkin nyt vielä sitä, että tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni. Itse tykkään siitä, miten Reimagined tuntuu arvostavan pelaajan aikaa enemmän kuin vaikkapa alkuperäinen VII.
Saako muuten kysyä, millä vaikeustasolla / kustomoiduilla asetuksilla pelasit pelin?

Hassua kun omat aivot on sille tavalla hauskasti vinksallaan, että ei tunnu mielekkäältä kustomoida vaikeustasoa itselle sopivaksi, vaan parhaan ”fiiliksen” saa siitä kun pelillä on tasan ja yksi vaikeustaso. Tai sitten vaikeustasot, joissa on avattu hieman enemmän esim. Resident Evil 4 Remakessa muistaakseni suositeltiin Hard-vaikeustasoa, jos alkuperäisen pelin oli pelannut. Tämä toki aivan eri keskustelu enkä tietenkään ole saavutettavuutta vastaan, mutta ehkä minunlaisia on muitakin. Tässäkin jos olisi vaikeustaso, joka on suunnattu paljon rpg-pelejä tai sarjan pelejä pelanneilla, en miettisi kahta sekuntia minkä valitsisin.
 
Saako muuten kysyä, millä vaikeustasolla / kustomoiduilla asetuksilla pelasit pelin?

Hassua kun omat aivot on sille tavalla hauskasti vinksallaan, että ei tunnu mielekkäältä kustomoida vaikeustasoa itselle sopivaksi, vaan parhaan ”fiiliksen” saa siitä kun pelillä on tasan ja yksi vaikeustaso. Tai sitten vaikeustasot, joissa on avattu hieman enemmän esim. Resident Evil 4 Remakessa muistaakseni suositeltiin Hard-vaikeustasoa, jos alkuperäisen pelin oli pelannut. Tämä toki aivan eri keskustelu enkä tietenkään ole saavutettavuutta vastaan, mutta ehkä minunlaisia on muitakin. Tässäkin jos olisi vaikeustaso, joka on suunnattu paljon rpg-pelejä tai sarjan pelejä pelanneilla, en miettisi kahta sekuntia minkä valitsisin.
Toki saa! Ite pelailin ihan mediumilla, enkä lähtenyt kustomoimaan sen enempää pieniä testauksia lukuun ottamatta. Tohon pätee kyllä mun mielestä sama Resident Evil -logiikka, eli pitempään Dragon Quest -sarjan pelejä pelanneet saattaa hyvinkin kokea mielekkäämpänä tuon Hardin. :)
 
Joo, eli en ennakkotilannutkaan tätä kun olen pelannut viimeiset puolitoista kuukautta Clair Obscurea. Se meni läpi mutta nyt voisi pelata jotain muuta kuin roolipeliä.
 
Hain tämän juuri Konsolinetistä. Tyrkkäsin kasetin Switchiin, ja oli muuten aika ylläri, ettei tässä ollut mitään day 1 patchia. Aika harvinaista tämmönen.

Oli myös hauskaa huomata, että pelin kotelossa on vaihdettavat kansikuvat. Voi valita alkuperäisen PS1-version kansikuvan, tai 3DS:n. Minusta tuo Reimaginen kansikuva kyllä hienoin. Pikku juttuja, mutta silti ihan kivoja.

Vähän jo säikähdin, että eikö tämä alakaan heti demon jälkeen. Piti vähän säätää noiden tallennuksien kanssa. Se demon tallennus pitää valita sieltä valikosta ensin. Bonuksena sain Maribelle uuden asun, joka on kyllä vähän meh.

Tästä tämä reissu jatkuu.
 
Tulipa pelattua läpi. Dragon questit on aina itselleni vähän sellaisia, että se alku pitää vaan painaa läpi ja jossain vaiheessa peli alkaa innostaa. Niin oli myös tämän kanssa. En edes halua tietää kuinka hidas tempoisia aiemmat versiot ovat olleet, koska ei tämäkään varsinaisesti mikään adhd-veetien peli ole.

Mutta nuori Jorma ystävineen joihin lukeutuu prinssi Jack Bauer lähtevät seikkailemaan. Jorma tosin näyttää typerässä myssyssään enemmän Joulupukin hikipajasta karanneelta tontulta kuin sankarilta. Seikkailusta tuleekin sitten maailman pelastus reissu. Varsin perinteinen jrpg-tarina siis. Ajattelinkin, että voi jeesus näitä nyt on jo nähty.

Peli on kuitenkin audiovisuaalisesti varsin miellyttävä. Tarina ei missään vaiheessa yllätä ja on ennalta-arvattava. Sivuhahmot ovat kuitenkin hyvät. Ja pelin sisäiset pienemmät tarinat ovat koskettavia. Taistelu on yksinkertaista mutta vaihdettavat ammatit tuovat siihen vivahteikkuutta. Mediumilla peli on helppo mutta haastetta varmasti saa säädettävällä vaikeusasteella.

Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä peli vaikka välillä tuntuukin, että homma ei etene. Etenkin pelin loppu on erinomainen. Switchillä pelattu ja toimii erinomaisesti myös käsikonsolitilassa. Tästä vuodesta on tulossa yllättävän hyvä pelivuosi, joten saa nähdä miten sijoittuu omalla vuodenpelilistalla mutta mahdollinen top 5 peli.
 
Ylös Bottom