Return to Silent Hill (2026)
Elokuva on saanut murskaavan tuomion IMDB:ssä, jossa sen tähtikeskiarvo on nelosen tuntumassa. Tätä lähtikin katsomaan hieman sillä asenteella, että tämä saattaisi olla joko erittäin puuduttavaa sontaa tai sitten kalkkunamaista viihdettä. Lopulta tämä ei ollut kunnolla oikein kumpaakaan.
Elokuva seuraa löyhästi Silent Hill 2:n juonikuvioita. Tai oikeastaan välillä seurataan jopa kuvantarkasti tiettyjä kohtauksia, joita myös pelistä löytyy. Esimerkiksi kaikille tuttu alun parkkipaikka on tässä lähes 1:1 toistettu vessoineen. Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä enemmän otetaan etäisyyttä peliin. Mukaan heitetään tuttuja hahmoja, joilla ei sitten lopulta tehdäkään oikein mitään. Tarinaa kuljetetaan erittäin epätasaisesti. Pitkiä suvantovaiheita tässä ei oikein tainnut olla, mutta välillä elokuvalla tuntuu olevan aivan tolkuton kiire saada selitettyä pelistä tuttuja asioita. Mukaan on vielä pitänyt ahtaa peliin liittymättömiä sivujuonteita, jotka lähinnä alleviivaavat pelin syvintä ydintä. Pelistähän teki hienon juuri se, että pelaaja joutui itse hieman pähkäilemään, että mistä tässä nyt oli oikeastaan kyse. Ilmeisesti se nyt vain on tätä päivää syöttää lusikalla kaikki informaatio katsojalle, ettei tämä varmasti joudu miettimään itse mitään.
Visuaalisesti taso vaihtelee erittäin paljon. Välillä on todella törkeän ilmiselvää greenscreeniä, joskus meno on ehtaa kesäteatteria ja paikoin elokuva näyttää upealta. Sanoisin, että tässäkin osa-alueessa toistuvasta epätasaisuudesta huolimatta kohtalainen tunnelma saavutetaan valtaosan ajasta. Säikäytyskohtausta tämä elokuva ei olisi kylläkään tarvinnut, mutta sellainen tästä löytyy.
Tästä jäi todella ristiriitainen tunne lopulta. Tässä oli monia hyviä elementtejä ja kohtalaista toteutustakin. Palaset eivät vain osu kunnolla kohdilleen, kun ei ole uskallettu lähteä tekemään joko täysin juustoista teosta tai sitten orjallisen uskollista mutta vakavaa näkemystä pelistä. Nyt tämä jää kellumaan siihen välille. Näin siis Silent Hill-sarjan pelejä pelanneen näkökulmasta. Vaikea sanoa, että mitä joku pelisarjaa tietämätön tästä saa irti.
Ei tätä katsoessa nyt loputtomasti vituttanut, ehkä hieman turhautti vain. Hienosäädöllä tästä olisi saanut hyvän elokuvan, koska pohjalla on hyvä tarina. Eikä sen tarinan sovitus elokuvaksi pitäisi olla mahdoton tehtävä. Ensimmäinen Silent Hill-elokuva oli mielestäni jopa hyvä, ja tässä on sama mies puikoissa. Gans on osoittanut, että osaa tehdä ihan kohtalaisia elokuvia, mutta nyt menee reilummin ohi maalin. Ei tämä kuitenkaan ihan IMDB:n ankaran tuomion arvoinen mielestäni ole. Jos ei ota näitä liian vakavasti ja haluaa bongailla Silent Hill-juttuja tai tykkää muuten katsella näitä hölmöjä pelielokuvia, niin ei kun vaan katseluun.
), että ei muuta kuin ostoksille.
