kissanpoika
Well-Known Member
Soylent Green (1973)
Dystooppisessa tulevaisuusvisiossa maailma on kärsinyt ekokatastrofin, valtameret ovat kuolemassa ja ihmiset kärvistelevät inhottavissa olosuhteissa. Saasteita on kaikkialla, luonnonvarat on käytetty, köyhyys, rikollisuus ja ylikansoitus ovat arkipäivää. Porukkaa pidetään aisoissa hieman kyseenalaisella väkivaltakoneistolla. Jengi pysyy hengissä elokuvan nimen mukaisella plankton-peräisellä tuotteella, jota valmistaa Soylent-niminen valtava monikansallinen yritys.
Charlton Heston esittää etsivää nimeltä Thorn, joka ryhtyy tutkimaan erästä murhaa. Tutkimukset johdattavat Thornin lopulta valtavan salaliiton äärelle. Vähäeleinen elokuva esittelee inhottavaa maailmaansa tutkimusten varrella taidokkaasti. Maailma on aivan perseestä, mutta se esitellään normaalina arkena. Tykkään paljon tästä esitystavasta, joka ei paljoa ilotulituksia tarjoa.
Ihan ehdottomaan kärkeen tämä ei mene näissä dystopiakuvauksissa, mutta on tässä viehätyksensä. Juuri tämä arkinen kuvaus tapahtumista tekee elokuvasta inhottavan realistisen. Olen tyytyväinen, että sain vihdoin katsottua tämän pitkään listalla olleen elokuvan.
Onneksi tämä tulevaisuuskuva ei tule koskaan oikeasti realisoitumaan, koska luonnosta pidetään huolta, ihmiset eivät ole ahneita ja valta ei ole keskittynyt kasvottomille megakorporaatioille ja eliitille.
Dystooppisessa tulevaisuusvisiossa maailma on kärsinyt ekokatastrofin, valtameret ovat kuolemassa ja ihmiset kärvistelevät inhottavissa olosuhteissa. Saasteita on kaikkialla, luonnonvarat on käytetty, köyhyys, rikollisuus ja ylikansoitus ovat arkipäivää. Porukkaa pidetään aisoissa hieman kyseenalaisella väkivaltakoneistolla. Jengi pysyy hengissä elokuvan nimen mukaisella plankton-peräisellä tuotteella, jota valmistaa Soylent-niminen valtava monikansallinen yritys.
Charlton Heston esittää etsivää nimeltä Thorn, joka ryhtyy tutkimaan erästä murhaa. Tutkimukset johdattavat Thornin lopulta valtavan salaliiton äärelle. Vähäeleinen elokuva esittelee inhottavaa maailmaansa tutkimusten varrella taidokkaasti. Maailma on aivan perseestä, mutta se esitellään normaalina arkena. Tykkään paljon tästä esitystavasta, joka ei paljoa ilotulituksia tarjoa.
Ihan ehdottomaan kärkeen tämä ei mene näissä dystopiakuvauksissa, mutta on tässä viehätyksensä. Juuri tämä arkinen kuvaus tapahtumista tekee elokuvasta inhottavan realistisen. Olen tyytyväinen, että sain vihdoin katsottua tämän pitkään listalla olleen elokuvan.
Onneksi tämä tulevaisuuskuva ei tule koskaan oikeasti realisoitumaan, koska luonnosta pidetään huolta, ihmiset eivät ole ahneita ja valta ei ole keskittynyt kasvottomille megakorporaatioille ja eliitille.