Ajattelin kertoa tässä nyt opettavaisen tarinan tyhmyydestä ja sen seurauksista. Ottakaa siis opiksenne.
Olen tällä hetkellä työharjoittelussa Helsingissä ja päätin tottakai raahata rakkaat konsolini mukaani reissuun ettei illat olisi yksinäisiä. Käytöstä löytyy GC ja hieman raihanainen PS2.
Ensimmäisenä reissuun mukaan pakkasin GC:n peleineen päivineen. Siinä sitten köröteltiin junassa parin kaverin kanssa kohti Helsinkiä. Junasta tuli lähdettyä hieman kiirellä ja kas, sinne jäi reppu cubeineen päivineen. Huomasin tämän noin 200m kävelyn jälkeen ja ei muuta kuin juoksujalkaa takaisin. Juna oli kuitenkin kerennyt jo lähteä siivoukseen. Paikalla olleet työntekijät vakuuttivat että repun saisi huomenna löytötavaroista. Noh, tässä vaiheessa oma huolimattomuus kiehutti jonkin verran. Nukkumaan mentiin sitten vihaisena. Prkl.
Seuravaana päivänä sitten pää neljäntenä jalkana VR:n löytötavaroihin. Tulos: ei oo. Ettäs mitä? Eli ei ollut reppua näkynyt. Kehoitus kuului että seuraavana päivänä saattoi tulla vielä junista tavaraa. Oukkei. Nooh, toivoni jo heittäneenä suuntasin takaisin majapaikkaani. Aloin mielessäni heittää hyvästejä kuutiolleni ja yhteisille hetkille. Repussa oli toki vaatteita ja muuta tarpeellista mutta päällimäisenä oli oma kultakuutioin.
Koittaa kolmas päivä ja toivon pilkahdus. Soitto löytätavaroihin kertoo reppuni löytyneen (pitkän selvityksen ja kalenterien värien arvailujen jälkeen sielläkin uskottiin että se on reppuni). Töiden jälkeen hyppelin kohti iloista jälleennäkemistä, mutta kuinkas sitten kävikään?
Repun saadessani ihmettelin sen keveyttä. Pikaisen tarkastuksen jälkeen totesin että reppu oli ilmeisesti junan siivouksen yhteydessä "siivottu" sisältäpäin. Eli kuutioni peleineen, johtoineen päivineen oli mysteerisesti kadonnut. Tekijälle ei ollut kelvannut leathermieheni tai muutkaan repussa olleet tavara. Ilmeisesti pelien ystävä.
Tässä vaiheessa lienee oleellista kertoa että juna tuli helsinkiin klo 23.30 ja matkustin viimeisen vaunun ylemmässä kerroksessa ja olin viimeinen kuka vaunusta poistui. Repun tonkimiseen oli käytetty aikaa koska johdot ja pelit olivat erillisissä taskuissa.
Tapahtuneesta hieman kimpaantuneena pistin tietoa veeärrälle eteenpäin ja he aloittivat "sisäisen tutkimuksen". Tämän varmasti aivan todellisen ja asiallisen tutkimuksen tuloksena oli että: "reppu oli löydettiin sellaisena, ei ole näyttöä että siellä on kuutioni ollut ja käsimatkatavaroissa on korvausvastuu matkustajalla, aina." Elikkä Suomennos: "paska mäihä, oma moka." Joka on kyllä totta mutta silti.
Eli opetuksena, älkää jättäkö omia rakkaita konsoleita minnekkään, siis ei minnekkään. Ja jos jätätte niin ottakaa siitä kuva että voitte todistaa että se on ollut siinä.
Myöskin jos vastaanne tulee violettia kuutiota, kahdella normaalilla ohjaimella (toinen violetti ja toinen musta) Wavebird (jonka vastakappaleen voro jätti laukkuun koska se oli jemmassa) varustettuna. Pelejä: WindWaker, Wolverines Revenge, Soul Calibur 2, Mario Kart DD sekä Dog Soldiers DVD. Niin syyttäkää ihmistä törkeäksi varkaaksi ja soveltakaa häneen vapaavalintaista väkivaltaa. Tai sitten ilmoittakaa minulle.
Todellisena opetuksena voisi olla myös että tyhmyydestä sakotetaan. Elkää olko siis tyhmiä.
Olen tällä hetkellä työharjoittelussa Helsingissä ja päätin tottakai raahata rakkaat konsolini mukaani reissuun ettei illat olisi yksinäisiä. Käytöstä löytyy GC ja hieman raihanainen PS2.
Ensimmäisenä reissuun mukaan pakkasin GC:n peleineen päivineen. Siinä sitten köröteltiin junassa parin kaverin kanssa kohti Helsinkiä. Junasta tuli lähdettyä hieman kiirellä ja kas, sinne jäi reppu cubeineen päivineen. Huomasin tämän noin 200m kävelyn jälkeen ja ei muuta kuin juoksujalkaa takaisin. Juna oli kuitenkin kerennyt jo lähteä siivoukseen. Paikalla olleet työntekijät vakuuttivat että repun saisi huomenna löytötavaroista. Noh, tässä vaiheessa oma huolimattomuus kiehutti jonkin verran. Nukkumaan mentiin sitten vihaisena. Prkl.
Seuravaana päivänä sitten pää neljäntenä jalkana VR:n löytötavaroihin. Tulos: ei oo. Ettäs mitä? Eli ei ollut reppua näkynyt. Kehoitus kuului että seuraavana päivänä saattoi tulla vielä junista tavaraa. Oukkei. Nooh, toivoni jo heittäneenä suuntasin takaisin majapaikkaani. Aloin mielessäni heittää hyvästejä kuutiolleni ja yhteisille hetkille. Repussa oli toki vaatteita ja muuta tarpeellista mutta päällimäisenä oli oma kultakuutioin.
Koittaa kolmas päivä ja toivon pilkahdus. Soitto löytätavaroihin kertoo reppuni löytyneen (pitkän selvityksen ja kalenterien värien arvailujen jälkeen sielläkin uskottiin että se on reppuni). Töiden jälkeen hyppelin kohti iloista jälleennäkemistä, mutta kuinkas sitten kävikään?
Repun saadessani ihmettelin sen keveyttä. Pikaisen tarkastuksen jälkeen totesin että reppu oli ilmeisesti junan siivouksen yhteydessä "siivottu" sisältäpäin. Eli kuutioni peleineen, johtoineen päivineen oli mysteerisesti kadonnut. Tekijälle ei ollut kelvannut leathermieheni tai muutkaan repussa olleet tavara. Ilmeisesti pelien ystävä.
Tässä vaiheessa lienee oleellista kertoa että juna tuli helsinkiin klo 23.30 ja matkustin viimeisen vaunun ylemmässä kerroksessa ja olin viimeinen kuka vaunusta poistui. Repun tonkimiseen oli käytetty aikaa koska johdot ja pelit olivat erillisissä taskuissa.
Tapahtuneesta hieman kimpaantuneena pistin tietoa veeärrälle eteenpäin ja he aloittivat "sisäisen tutkimuksen". Tämän varmasti aivan todellisen ja asiallisen tutkimuksen tuloksena oli että: "reppu oli löydettiin sellaisena, ei ole näyttöä että siellä on kuutioni ollut ja käsimatkatavaroissa on korvausvastuu matkustajalla, aina." Elikkä Suomennos: "paska mäihä, oma moka." Joka on kyllä totta mutta silti.
Eli opetuksena, älkää jättäkö omia rakkaita konsoleita minnekkään, siis ei minnekkään. Ja jos jätätte niin ottakaa siitä kuva että voitte todistaa että se on ollut siinä.
Myöskin jos vastaanne tulee violettia kuutiota, kahdella normaalilla ohjaimella (toinen violetti ja toinen musta) Wavebird (jonka vastakappaleen voro jätti laukkuun koska se oli jemmassa) varustettuna. Pelejä: WindWaker, Wolverines Revenge, Soul Calibur 2, Mario Kart DD sekä Dog Soldiers DVD. Niin syyttäkää ihmistä törkeäksi varkaaksi ja soveltakaa häneen vapaavalintaista väkivaltaa. Tai sitten ilmoittakaa minulle.
Todellisena opetuksena voisi olla myös että tyhmyydestä sakotetaan. Elkää olko siis tyhmiä.
huh.