Kaksi Yuen Woo Pingin koreografioimaa Lin leffaa putkeen! Mahtavaa! (siis Unleashed ja tämä)
Vaikka versioni olikin thaimaan kielelle dubattu video-cd, niin leffasta pääsi aika hyvin perille. Li siis esittää kiinalaista IRL kungfu-mestari Fok Yun Gapia, joka vaikutti 1900-luvun alun Kiinassa.
Lin paras esitys sitten Fist of Legendin (1995). Kyllä vain! Li esittää naiiveja koiranpentuilmeitään entistä synkemmällä pieteetillä, kun elokuvan alkaa pohjustaa alussa esitetyn taisteluturnauksen taustoja. Elokuvan vaikuttavimmassa kohtauksessa Li:lle kilahtaa kusi nuppiin ja hän tappaa *tarkoituksella* kilpailevan kungfu-mestarin paljain nyrkein pitkän ja erittäin väkivaltaisen miekkataistelun jälkeen.
Lin luonnenäyttelijän kyvyt nousevatkin ihan eri sfääreihin kuin hänen kapisissa jänkkileffoissaan. Wushun ihmemies löytääkin itsensä viljelemästä riisiä ja tutustuu sokeaan naiseen, jonka kanssa tämä ystävystyy. Pian Yun Gap palaa kotikyläänsä ja havaitsee kaiken muuttuneen; ulkomaalaiset ovat levittämässä kulttuuri-imperialismiaan kaikkialle ja mikäs siinä muukaan auttaa kuin vetää porukkaa pleksiin aivan kuin entiseen malliin!
Paljon on vaijeria, luovia kuvakulmia, lintuperspektiiviä, Jingle Ma:n popularisoimia outoja hidastuksia (joissa kuvausnopeus muuttuu kesken otoksen) ja vanhaa kunnon undercrankingia (nopeutusta). Koreografia on parhaimmillaan lähimain nerokasta, vaikka Lin superhero-tyyli tuntuukin menevän oikean Huo-fistin edelle valitettavan usein. Upeinta seurattavaa ovat ehdottomasti Lin asetaistelut, joissa vastustajatkin pääsevät loistamaan. Lopun samuraimiekka/3-osakeppi -mätkintäerä on leffan hengästyttävintä antia, joka todistaa Lin taituruuden suurimmillekin epäilijöille.
On kuitenkin päivänselvää, että jalkansa urallaan useasti telonutta Li:tä stuntataan jatkuvasti vaihtelevalla menestyksellä. Woo Ping osaa stunttaamisen ehkä paremmin kuin kukaan muu, mutta naaman puuttuminen jää silti haittaamaan vähänkään kriittisempiä vaijerikungfu-faneja. Loppupeleissä Fearless on upea yhdistelmä naiivin söpöä Martial Arts- fantasiaa ja Lin kiistämätöntä karismaa; paljon parempaa päätösleffaan Lin wuxia-uralle ei juuri olisi voinut toivoa. Elokuvallisesti jäädään kyllä jälkeen mm. Once Upon -leffoista, mutta Lin sanoma sekä faneille että (Lin tarkoittama tribuutti) itsemurhan tehneiden kiinalaisten muistolle menee perille kauniilla, jopa runollisella tavalla.
Vuoden paras martial arts -leffa tähän mennessä. Nyt eikun The Promisea venaamaan!
