Samalla tavalla se rahankäyttö on hulluks menny noissa mm-kisoissakin. Rakennetaan monta stadionia yhtiä kisoja varten mitkä jää sit käyttämättömäks kisojen jälkeen. Esim. monta vuotta orjat painanu jo pystyyn stadioneita Qatarin 2022 kisoja varten ja vissiin ihan reippaasti porukkaa kerenny jo sielläkin kuolemaan.
Hyvä pointti tuo, että kisat maksavat rakennuksineen ihan hirveästi. Tosin urheilullisesti ne kisat ovat kuitenkin edelleen huomattavasti vähemmän rahan kyllästämät. MM-kisoissa ei voi vaan ostaa sitä parasta joukkuetta ja sillä tavalla "ostaa voittoa", vaan se on enemmän kiinni valmennuksesta ja joukkuekemiasta. Huippuyksilöt levittäytyvät laajemmalle alueelle ja suurempaan määrään joukkueita. Vähän samalla tavalla kuin seurajoukkueissa vielä joskus 90-luvulla oli tilanne, kun jokaisesta suuresta liigasta tuli kandidaatteja voittamaan. Nykyään UCL:n puolella voi kauden alussa käytännössä nimetä joka vuosi ne samat noin kuusi joukkuetta, joilla on mahdollisuus voittaa. Toki tänä vuonna Liverpool on piristävä poikkeus, mutta noin muutenhan se mestari tulee aina listasta Barca, Bayern, Real, PSG, Man City, Juventus. Muut joukkueet voivat päästä pidemmälle, jos nuo pelaavat vastakkain aikaisemmassa vaiheessa.
MM-kisat ovat aina sen neljän vuoden odotuksen kohokohta. Pääsee näkemään uusia nimiä ja muita joukkueita ja maita pöhöttyneen UCL:n ulkopuolelta. Omasta mielestä on paljon mielenkiintoisempaa katsoa vaikka jotain Kolumbia - Japani/Senegal ottelua kuin "väsähtänyttä" Real Madrid - Juventusta, jossa pelaavat melkein samat pelaajat joka vuosi. MM-kisoissa tulee aina vastaan uusia tuttavuuksia ja vähän tutkan alta kulkeneet pelaajat nousevat esille. Esimerkkinä vaikka James Rogriguez viime kisoista, joka toki oli itselle ennestään tuttu nimi, mutta nousi isoihin valoihin juuri niissä kisoissa. Kyllä siinä vaan on jotain niin upeaa, kun kesällä tulee alkuillasta omista treeneistä tai matsista ja istuu sohvalle katsomaan jotain edellä mainitsemaani MM-ottelua. Se on ihan eri fiilis kuin se lähes joka vuosi toistuva Bayern - Real, jossa pelaajat ovat 90 % samat, kuin edellisenä vuonna.
MM-kisoissa voi myös tapahtua helpommin yllätyksiä ja ne ovat "isompia". Itse olen seurannut kisoja vuodesta -94 ja melkein joka kisoissa on ollut jotain yllättävää. -94 Ruotsi ja Bulgaria pelasivat mitalipeleissä ja olipa Nigeria myös "tuntematon" ja yllättävä. -98 Kroatia vei varmaan monien puolueettomien sydämet(ja -96 EM-kisoissa Tsekki). 2002 Turkki ja isäntä Etelä-Korea menivät pitkälle, eikä sitä varmaan kovin moni ennakkoon arvannut, samalla edellinen mestari Ranska jäi alkulohkoon. Italia on aina ollut iso maa, mutta olihan se 2006 mestaruus silti iso juttu, yllättäväkin. Hollanti oli sitten väestöllisesti pienenä maana mitaleilla 2010 ja 2014 ja niin edelleen. Aina on ollut joku yllättävämpi juttu kisoissa. Seurajoukkueiden puolella taas niitä tapahtuu huomattavasti harvemmin ja tuntuu että aina vaan vähemmän ja vähemmän. On vaikeampi yllättää, kun raha ratkaisee niin paljon.
Qatarin kisoista toki samaa mieltä. Siellä poljetaan ihmisarvoja ja ne kisat on saatu korruptiolla ja lahjonnalla. Nuo ovat niitä MM-kisojen ikävämpiä puolia valitettavasti.
Kolme peliä taitaa olla itellä Hyvinkäällä tänä vuonna.