Tänä vuonna tuli pelattua tosi vähän tämän vuoden julkaisuja. Keväällä PS5 hankinnan jälkeen keskityin enimmäkseen pelailemaan pelejä, joita PS4:ltä himoitsin, mutten aiemmin ollut päässyt käsiksi, koska olin skipannut PS4:n. Kaikista vuoden aikana pelaamistani peleistä parhaat kuuluvatkin tähän PS4 backlog kategoriaan (Persona 5 Royal, Horizon Zero Dawn, Kingdom Hearts 3...), mutta kyllä mulla muutama melko hyvä 2021 julkaisukin tuli pelattua.
1. Kena Bridge of Spirits
Heti ensimmäisestä trailerista saakka olin täysin myyty tälle. Loppujenlopuksi tämä oli vähän erilainen peli, mitä odotukset oli, mutta pidin tästä kuitenkin kovasti. Kolmannen persoonan seikkailupeli älyttömän kauniilla graafisella tyylillä, kivoilla pikku puzzleilla ja haastavalla combatilla. Peliä pelatessani olin jopa välillä mieltä, että liiankin haastavalla, mutta tuo Kenan kanssa kamppailu kasvattikin mun uskallusta pelaajana ja näin jälkikäteen peilaten oli lähinnä vaan hyvä juttu. Näitä vanhoja kunnon seikkailupelejä saisi tulla useamminkin ulos.
2. Super Mario 3D World +
Bowser’s Fury
Tästä duosta tuo Bowser's Fury on syy, miksi tämä peli nousi listalla näinkin korkealle. Peli oli lyhyt, mutta juuri sitä, mihin suuntaan haluaisin 3D Mariojen menevän tulevaisuudessa: yksi iso hiekkalaatikko, jota tutkia ja joka avautuu sitä enemmän, mitä pidemmälle pelissä etenee. Kivasti erilaisia tasohyppelyhaasteita ja pomotappeluitakin. Tuntui Bowser's Fury oli napannut sekä 3D Wordista (jonka tyyppiset 3D Mariot ei yleisesti ole niin mun mieleen) ja Odysseystä molemmista näiden parhaita puolia. Tätä lisää toivottavasti joskus.
3. Final Fantasy VII Remake Intergrade
Tämä varmaan kuuluisi tuonne PS4 backlog kategoriaan, mutta koska tässä oli uutena Yuffien Intermission lisäri, niin lasken tämän nyt tämän vuoden julkaisuksi
FF7 on mun lemppari ps1 ajan Final Fantasy ja kun vihdoin sain hankittua laitteen, jolla tämän remaken pääsi pelaamaan, niin pakkohan tämä oli kokea. Maltoin odottaa tämän kanssa vielä PS5:n käsiin saamisenkin jälkeen sen verran, että PS5 version Yuffie-lisärin kanssa julkaistiin ja sen hainkin heti julkaisupäivänä pelattavaksi.
Peli on taas tällainen 3. persoonan seikkailupeli, jotka aina kutkuttelee aina mun makuhermoja. Pidin pelissä erityisesti kauniiden grafiikkojen lisäksi pelin taistelusysteemistä: tämä oli hauska välimuoto action-pelien ja vuoropohjaisten rpg:iden taistelua. Varsinkin lisäosassa vielä vähän pidemmälle hiottu Yuffien taistelusysteemi oli vaan todella toimiva mulle ja nautin siitä tosi paljon.
Mistä pelissä en sitten ihan täysin pitänyt oli jo liikakin putkimaisuus, jonka vuoksi peli on vuoden listalla vasta kolmantena. Pidän seikkailupeleissä vähän isommasta vapaudesta ja jatko-osat toivottavasti ovatkin vähemmän putkimaisia, kun päästään Midgarista ulos. Mielenkiinnolla odotan tämän jatkoa kyllä, kun ei tämä juonen osalta sitten ollutkaan niin tuttu, kuin ennestään kuvittelin.