Taidanpa itsekin pistää muutamia huomioita noin kuuden tunnin pelaamisen jälkeen. Tällä hetkellä olen kohdassa Chapter 4, Scene 1. En tosin tiedä, kuinka monta "kappaletta" pelissä on, joten vaikea mennä sanomaan, miten lopussa olen.
- Kontrollit ovat todella yksinkertaiset, mutta melko toimivat. Tatilla toimiva mätkintä on ihan paikallaan, kun ympärillä pyörii kymmeniä vihollisia. Lisäksi hyökkäyksen suuntaaminen on helppoa; "hutilyöntejä" tulee todella harvoin.
- Grafiikka on jopa yllättävän nättiä, jos vertaa siihen, miltä kuvat näyttävät. Sarjakuvamainen ulkosu toimii.
- Äänet ovat ihan ok, mutta ääninäyttely tai pikemminkin sen puute yllättivät. Dialogi kulkee vain tekstin avulla hahmojen mumistessa Nintendomaisesti taustalla.
- Eri huoneissa on kivasti vaihtelua niin ulkoasullisesti kuin haasteiltaankin. Harmi vain, että pelin edetessä huomaa seilaavansa jo kertaalleen koluttuja huoneita uudelleen.
- Ghouliet ovat lupsakoita heppuja ja niiden nitistämiseen tarvitaan erilaisia taktiikoita. Esimerkiksi arkkuaan suojana käyttävä muumio pitää ensin saada avaamaan arkun luukku ennen kuin sitä voi vähän kouluttaa. Toisaalta hullu ovi mätkii jousella varustetulla kahvallaan siihen tahtiin, että se on parempi taltuttaa viskomalla sen päälle kaikkea mahdollista irtaimistoa hieman etäämmältä.
- Ghouliet voivat suuttua toisilleen ja käydä toistensa kimppuun. Tähän tarkoitukseen löytyy pelistä myös eräs power-up. Myös haasteen sääntöjä rikkomalla esiin astuva Reaper (viikatemies) on mahdollista "huijata" tökkäämään tappavan sormensa viholliseen.
- Tarinassa ilmenee jonkin verran yllättäviä käänteitä. Juuri kun kaikki näyttää hyvältä, koko homma voi mennä poskelleen.
- Vaihtelua tavalliseen mätkimiseen tuovat yllättävät "huippupelottavat shokit", joissa Cooper menettää energiaansa, jos ei ehdi painella ruudulle tulevaa näppäinjonoa sallitussa ajassa.
- Vaikeustaso nousee joissain huoneissa aika jyrkästi, mutta seuraava huone voikin olla jo helpompi (eli vaikeustaso ei siis nouse tasaisesti). Haastetta pelistä löytyy sen verran, että ihan pienimmät tuskin tästä yksin selviävät.
- Pelissä on mukana sitä "Rare-huumoria".
Kokonaisuudessaan ihan kivalta vaikuttava peli, mutta kyllä tässä olisi ollut vielä paljon parannettavaakin. Esimerkiksi elinikä tuskin on hirveän suuri, vaikka tarinamoodin ohella pelistä löytyykin 20 bonus-haastetta. En suosittelisi pelin parissa vietetyn kuuden tunnin perusteella ketään suinpäin juoksemaan kauppaan Ghouliesin perässä, vaan kannattaa ensin testata. Jotkut varmasti pitävät, mutta jotkut eivät. Harmi, ettei tätäkään myydä täällä yhtä halvalla kuin USA:ssa.
Kunnollinen arvio pelistä on tulossa viimeistään ensi viikon alussa.