Vastaus: Grind House
Ydinajatuksena taisi olla mukailla nautintoväkivallalla myyviä b-leffoja, jossa onnistuttiin ainakin sillä osa-alueella että tämäkin tekele oli elokuvallisesti melko heikko esitys. Itse asiassa en näkisi kumpaakaan osaa kovinkaan hyvänä tekeleenä edes grindhouse-kategorian mittapuilla, shokeeraavuudella ja sensaationhakuisuudella. Tässä lajissa edeltäjät mielestäni pitäisi ylittää tai ottaa jokin eri lähestymistapa, saman tekeminen uudestaan kun ei välttämättä riitä.
1. osio oli peruspuurosta muovattu splatter-leffa, joka lainehtii pääosin keskinkertaisuuden tasolla. Ylilyöty asenne ja huumori nostavat tietyt kohdat esiin, mutta suolaa ei riitä joka kohtaan paikkaamaan muuten tympeää ja yhdentekevää sisältöä. Jos tämä oli tarkoitus, siinä onnistuttiinkin, eli lopputulos on geneerinen b-splatter, vailla suurempia aseita nostaakseen sen keskinkertaisuuden yläpuolelle.
2. osio oli uuvuttava ja yhdentekevä mukaelma kai löyhästi joihinkin hemmetin autosarjoihin perustuen. Leffa tuntui junnaavan ikuisuuden ja loppuen kuin seinään vailla juuri sen suurempia fanfaareja. Umpitylsä ja mielenkiinnoton olisivat adjektiivit jotka yhdistäisin niin henkilöhahmoihin, dialogiin, teemaan kuin juoneenkin.
Minun kallooni ei mahdu se ylellinen hehkutus ja fanipoikailu mitä leffa on saanut osakseen. Kovasti tuntuu että kaikki päälleliimattu aines elokuvan ja tekijöiden imagosta menisivät niin helvetisti ohi siitä, että itse tekele omilla ansioillaan ansaitsisi. Mielestäni paremman osion päällä kun minusta voisi melkein yhtä hyvin lukea Dr. Boll. Lyhyemmät 'mainostrailerit', ainakin Thanksgiving, oli juuri sitä 'terävän absurdia' menoa jota olisin kaivannut isoilta leipäosilta.
ps. Muutenkin omasta puolestani Rodriguezin ja Tarantinon liitto on sellainen jolle voisin sanoa vastalauseeni, plääh. Kenties Kaurismäkikin syvällä sisimmässään hinkuu myös yhteistyötä Michael Bayn kanssa...