Peli läpi.
@Ulukai :n sadan prosentin hullutteluun en lähtenyt. En sinnepäinkään. Pikemminkin loppua kohden ohittelin sivutehtäviä entistä rankemmalla kädellä.
Pelikellossa on läpäisyn jälkeen 23 tuntia. Se tuntuu paljolta. Ei siksi, että Hyrule Warriors: Age of Calamity olisi huono peli, vaan siksi, että sivutehtäviä on niin paljon ja ne toistavat pienillä variaatioilla samaa kaavaa. En vain jaksanut. Kunhan hahmot olivat suositellulla kokemustasolla, niin otin aina suunnaksi päätehtävän.
Hyrule Warriors: Age of Calamity kertoo nimensä mukaisesti Zeldan, Linkin ja kumppaneiden tarinan suuren katastrofin aikaan. Tapahtumat sijoittuvat 100 vuotta ennen Breath of the Wildin tapahtumia ja onkin hienoa bongata tuttua yhtymäkohtia pitkin peliä. Graafinen ilme matkii Breath of the Wildia, hahmot ja viholliset ovat tuttuja ja jopa ihan samoissa paikoissa pääsee seikkailemaan. On mahtavaa päästä pelaamaan se historia, jota Breath of the Wildissa kerrotaan, joskin hieman muunneltuna. Tai korjatkaa jos olen ihan väärässä näiden aikajanojen suhteen. Joka tapauksessa pelillä on hyvin vahva yhteys Breath of the Wildiin ja se on myös pelin suuri vahvuus.
Olen noviisi Warriors -lajityypin pelien parissa. En siis pysty sanomaan onko tämä hyvä Warriors -peli vai ei, mutta jos vertaan tätä noin ylipäätään Hack 'n Slash -toimintapeleihin, niin peruspilarit on kunnossa. On peruslyöntiä, voimakkaampaa lyöntiä, väistöä ja blokkia. Sen lisäksi on vesi-, sähkö, tulielementteihin liitettyjä erikoisliikkeitä, joita oikea-aikaisesti käyttämällä saa selvää etua taistelussa. Niin sanottuja päävihollisiakin on ihan kivasti erilaisia, joilla on omat liikkeensä. Rivivihollista sen sijaan juoksee päälle satakaupalla. Niitä mäiskiessä tuntee olonsa ylivoimaiseksi, mutta päävihollinen palauttaa äkkiä maanpinnalle, kun sille vahingon teko on selvästi taktisempaa puuhaa. Pitää osata väistää oikeaan aikaan, että saa paremman ikkunan vihollisen "suojan" rikkomiseen. Ja pitää muutenkin odottaa oikeaa hetkeä liikkeiden välissä, jolloin tähän suojaukseen saa tehtyä vahinkoa. Ilman suojan rikkomista vastusta saa mätkiä puolipäivää.
Peli oli minulla pelauksessa noin vuoden päivät. Fiilis pelaamiseen meni suurinpiirtein näin: Päätehtävä --> vau olipa siistiä ja eeppistä. Tärkeitä tapahtumia ja uusia paikkoja. Tätä lisää. Sivutehtävä --> montako näitä nyt pitää tehdä että saa hahmojen levelit tarpeeksi korkealle seuraavaan päätehtävään tai tarpeeksi rahaa nostaa hahmojen leveliä? Ai, tästä sai näin vähän kokemuspisteitä. Jospa pelaisi tähän väliin ehkä kuitenkin jotain muuta.
Peli siis maistui oikeinkin hyvin, kunhan sai seurata tarinaa ja taistella isoja merkityksellisiä taisteluita. Toki ymmärrän, että peli olisi jäänyt ilman sivutehtäviä turhan lyhyeksi, mutta silti niiden toisto ei vaan maistunut. Näin jälkikäteen olen kuitenkin tyytyväinen, että jaksoin pelata pelin läpi. Tarina ansaitsi sen.
www.konsolifin.net
