Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Hyviä FPS pelejä?
- Viestiketjun aloittaja ttimonen
- Aloituspäivämäärä
Vaikka "snaippailu on mukavaa" en suosittelisi Silent Scopeja pahimmille vihamiehillenikään. Grafiikka ja juoni sikseen, ongelma on pitkälti sama kuin muutenkin PS2:n ammuskeluissa: kontrolleja vaivaa epätarkkuus ja jähmeä tuntuma. Ja nämä pelit tuskin menevät FPS-luokkaan, vaan ovat puhtaita arcadepyssyttelyjä. Jos tämän tapaista pelaamista kaipaa, on Time Crisis 2 tai ehkä tuleva Vampire Night valopistoolin kera varteenotettava vaihtoehto.
Ja minä taas en tykännyt red factionin näppäinsysteemistä taas yhtään 
!!
Ei saanut vailittua sillain kuin ois halunnut. Minun mielestä todella vaikea systeemi, kun taas honorissa oli helppoa tottua ko.järjestelyihin.
Red faction oli muutenkin mielestäni aika tylsä. Sellaista päätöntä räiskintää josta oli tunnelma kaukana. Olen kait kieroutunut mielestäni, kun siitä kaikki tuntuu pitävän, ja sai vielä hyvät pisteet arvosteluissa
!!Ei saanut vailittua sillain kuin ois halunnut. Minun mielestä todella vaikea systeemi, kun taas honorissa oli helppoa tottua ko.järjestelyihin.
Red faction oli muutenkin mielestäni aika tylsä. Sellaista päätöntä räiskintää josta oli tunnelma kaukana. Olen kait kieroutunut mielestäni, kun siitä kaikki tuntuu pitävän, ja sai vielä hyvät pisteet arvosteluissa
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan ttimonen
Ja minä taas en tykännyt red factionin näppäinsysteemistä taas yhtään
Ei saanut vailittua sillain kuin ois halunnut. Minun mielestä todella vaikea systeemi, kun taas honorissa oli helppoa tottua ko.järjestelyihin.
Red faction oli muutenkin mielestäni aika tylsä. Sellaista päätöntä räiskintää josta oli tunnelma kaukana. Olen kait kieroutunut mielestäni, kun siitä kaikki tuntuu pitävän, ja sai vielä hyvät pisteet arvosteluissa
Enpä minäkään siitä juuri pitänyt! Paskat kentät oli mun mielestä ja muutenkaan en päässyt peliin sisään. Ei tullu mitään "imua" pelata sitä... Ihmeen paljon on kuitenkin kehuttu???
Vastaus: Hyviä FPS pelejä?
Tykkään nostella neljä vuotta vanhoja ketjuja pinnalle. Se on minulle kuin harrastus!
Elieli, minulla on nyt menossa "pelaan PS2:n väliin jääneitä räiskintöjä läpi" -vaihe. En mitään tauhkaa kylläkään pelaa, joten laadukkaiden räiskintöjen vuori on sittenkin aika kohtuullisen kokoinen.
Tänään sujahti Red Faction läpi, viikon maltillisen pelaamisen jälkeen. Ja täytyypä sanoa: miksi ihmeessä pelasin näin laadukasta peliä vasta nyt enkä viisi vuotta sitten? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tosin.
Siis ykkönenhän pieksee tyylillä ilmat pihalle jatko-osastaan ihan kunnolla, eikä epäselvyyksiä jää. Redi 2 on melkein kaikkialla huonompi: kehnompi geo mod, kehnommat musiikit, monotonisempi kenttäsuunnittelu ja pelikin on lyhyempi. Kakkonen on toki komiampi ulkoasultaan. Ai niin, ykkösosan asekatras on paljon miehekkäämmän tuntuinen kuin jatkiksessa.
Ihastuin muutenkin pelin "Black Mesamaiseen" tunnelmaan. Hyvin ovat tekijät Halffis ykkösensä pelanneet, mutta se ei suinkaan ole huono juttu se. Tunnelma on todella korkealla loistavan äänimaailman (fantastiset musiikit!) ja mielestäni mielenkiintoisen kenttäsuunnittelun takia. Varsinkin jälkimmäinen sai tämän tuntumaan paikka paikoin enemmän seikkailulta kuin fps-peliltä.
Red Faction jää mieleen loistavana pelinä. Viisi vuotta ei tunnu missään muualla kuin grafiikassa. Totun kuitenkin hyvin nopeasti pelien vanhentuneisiin lookeihin ja pystyn nauttimaan niistä täysipainoisesti niistä huolimatta. Tästä ominaisuudesta olen kovin ylpeä. Mutta mutta, Red 1 on PS2:n räiskintäklassikko, ei siitä mihinkään pääse. Tulee vain mieleen, miten ihmeessä ryssivät sen kakkosen näin pahasti tämän jälkeen? Taalan kuvat silmissä väännetty jatkis ja kunnianhimo jäi kaappiin?
Seuraavaksi sitten Blackin ja Killzonen vuoro...
Tykkään nostella neljä vuotta vanhoja ketjuja pinnalle. Se on minulle kuin harrastus!
Elieli, minulla on nyt menossa "pelaan PS2:n väliin jääneitä räiskintöjä läpi" -vaihe. En mitään tauhkaa kylläkään pelaa, joten laadukkaiden räiskintöjen vuori on sittenkin aika kohtuullisen kokoinen.
Tänään sujahti Red Faction läpi, viikon maltillisen pelaamisen jälkeen. Ja täytyypä sanoa: miksi ihmeessä pelasin näin laadukasta peliä vasta nyt enkä viisi vuotta sitten? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tosin.
Siis ykkönenhän pieksee tyylillä ilmat pihalle jatko-osastaan ihan kunnolla, eikä epäselvyyksiä jää. Redi 2 on melkein kaikkialla huonompi: kehnompi geo mod, kehnommat musiikit, monotonisempi kenttäsuunnittelu ja pelikin on lyhyempi. Kakkonen on toki komiampi ulkoasultaan. Ai niin, ykkösosan asekatras on paljon miehekkäämmän tuntuinen kuin jatkiksessa.
Ihastuin muutenkin pelin "Black Mesamaiseen" tunnelmaan. Hyvin ovat tekijät Halffis ykkösensä pelanneet, mutta se ei suinkaan ole huono juttu se. Tunnelma on todella korkealla loistavan äänimaailman (fantastiset musiikit!) ja mielestäni mielenkiintoisen kenttäsuunnittelun takia. Varsinkin jälkimmäinen sai tämän tuntumaan paikka paikoin enemmän seikkailulta kuin fps-peliltä.
Red Faction jää mieleen loistavana pelinä. Viisi vuotta ei tunnu missään muualla kuin grafiikassa. Totun kuitenkin hyvin nopeasti pelien vanhentuneisiin lookeihin ja pystyn nauttimaan niistä täysipainoisesti niistä huolimatta. Tästä ominaisuudesta olen kovin ylpeä.
Mutta mutta, Red 1 on PS2:n räiskintäklassikko, ei siitä mihinkään pääse. Tulee vain mieleen, miten ihmeessä ryssivät sen kakkosen näin pahasti tämän jälkeen? Taalan kuvat silmissä väännetty jatkis ja kunnianhimo jäi kaappiin?Seuraavaksi sitten Blackin ja Killzonen vuoro...
Vastaus: Hyviä FPS pelejä?
"Älä poika hulluja höpise!"
Matkustin menneisyyteen, tarkalleen vuoteen 2001, jolloin PS2 oli kotomaassa kuuminta hottia. Otin mukaani nipun Blackin pelikuvia ja esittelin niitä elämättömille elmoille. Eivät perhana uskoneet että viisi vuotta myöhemmin tuosta mystisestä mustasta laatikosta saataisiin moista jälkeä irti.
Black on julmetun komea peli. Vakavanha PS2 pyörittää ruudulla huikean näköisiä ympäristöjä, tarkkoja asemalleja ja sukupolven komeimpiin kuuluvia räjähdyksiä. Pelissä on paljon puhtaasti feikkaamalla tehtyä, mutta mitä sillä on väliä jos lopputulos on näin näyttävä? Grafiikaltaan Black nimittäin tiputtaa otsalaukauksella 90% alustansa peleistä pois orrelta. Ja nauraa mitä räkäisemmin päälle.
Ulkoasusta on alussa täysin hämillään, mutta parin tunnin pelaamisen jälkeen elo bittitaivaassa onkin jo hilppasen ankeampaa. Silloin pelin puutteet alkavat näyttää rumaa päätään. Miksi viholliset ovat niin kestäviä? Miksei tässä ole vaihtelua? Miksi checkpointeja on niin vähän?
RATA-TATA! Ja vihollisen heilahtaa. RATA-TATA! Ja vihollisen hypähtää. RATA-TATA! Ja vihollisen nytkähtää. Ihan kiva... Mutta miksei se kuole jo?
Aseet tuntuvat metallisen massaisilta ja munakkailta, niin ääniltään kuin ulkoasultaan. Vihollisten panssariliivit todella harmittavat, mikä pistää väkisin napsimaan pääosumia piiloista. Loppupuolen Magnum tosin puhuu metallista kieltään jo siinä määrin, että kovimmatkin jannut lakoavat yhdestä kudista muille maille vierahille. Vallantunne on kiistaton.
Peli kaipaa niin suvantoja kuin huippukohtia. Varsinkin jälkimmäisten puuttuminen syö Blackilta sen kovimman terän. Pelissä ei ole mitään ikimuistettavaa, ei sellaisia kohtauksia jotka tekisivät siitä klassikon. Koko kestonsa ajan se on huisin näyttävä ampumarata. Ei mitään sen enempää. Koko ajan odottaa, että jotain hieman särmikkäämpää alkaisi tapahtumaan.
Vaikka kritisoinkin, niin kyllä minä pelistä nautin kovasti. Se ei jää mieleen klassikkona, mutta vertaansa vailla olevien tuotantoarvojen avittamana Black on silti popcorn-peliksi epäilyttävän laadukas. Sen jopa jaksaa pelata eri vaikeustasoilla useampaankin otteeseen ja kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja.
Vaihtoehtoisia lähestysmistapoja? Siis, valitseeko tällä kertaa Snipen Riflen vai luottaako Magnumiin.
"Älä poika hulluja höpise!"
Matkustin menneisyyteen, tarkalleen vuoteen 2001, jolloin PS2 oli kotomaassa kuuminta hottia. Otin mukaani nipun Blackin pelikuvia ja esittelin niitä elämättömille elmoille. Eivät perhana uskoneet että viisi vuotta myöhemmin tuosta mystisestä mustasta laatikosta saataisiin moista jälkeä irti.
Black on julmetun komea peli. Vakavanha PS2 pyörittää ruudulla huikean näköisiä ympäristöjä, tarkkoja asemalleja ja sukupolven komeimpiin kuuluvia räjähdyksiä. Pelissä on paljon puhtaasti feikkaamalla tehtyä, mutta mitä sillä on väliä jos lopputulos on näin näyttävä? Grafiikaltaan Black nimittäin tiputtaa otsalaukauksella 90% alustansa peleistä pois orrelta. Ja nauraa mitä räkäisemmin päälle.
Ulkoasusta on alussa täysin hämillään, mutta parin tunnin pelaamisen jälkeen elo bittitaivaassa onkin jo hilppasen ankeampaa. Silloin pelin puutteet alkavat näyttää rumaa päätään. Miksi viholliset ovat niin kestäviä? Miksei tässä ole vaihtelua? Miksi checkpointeja on niin vähän?
RATA-TATA! Ja vihollisen heilahtaa. RATA-TATA! Ja vihollisen hypähtää. RATA-TATA! Ja vihollisen nytkähtää. Ihan kiva... Mutta miksei se kuole jo?
Aseet tuntuvat metallisen massaisilta ja munakkailta, niin ääniltään kuin ulkoasultaan. Vihollisten panssariliivit todella harmittavat, mikä pistää väkisin napsimaan pääosumia piiloista. Loppupuolen Magnum tosin puhuu metallista kieltään jo siinä määrin, että kovimmatkin jannut lakoavat yhdestä kudista muille maille vierahille. Vallantunne on kiistaton.
Peli kaipaa niin suvantoja kuin huippukohtia. Varsinkin jälkimmäisten puuttuminen syö Blackilta sen kovimman terän. Pelissä ei ole mitään ikimuistettavaa, ei sellaisia kohtauksia jotka tekisivät siitä klassikon. Koko kestonsa ajan se on huisin näyttävä ampumarata. Ei mitään sen enempää. Koko ajan odottaa, että jotain hieman särmikkäämpää alkaisi tapahtumaan.
Vaikka kritisoinkin, niin kyllä minä pelistä nautin kovasti. Se ei jää mieleen klassikkona, mutta vertaansa vailla olevien tuotantoarvojen avittamana Black on silti popcorn-peliksi epäilyttävän laadukas. Sen jopa jaksaa pelata eri vaikeustasoilla useampaankin otteeseen ja kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja.
Vaihtoehtoisia lähestysmistapoja? Siis, valitseeko tällä kertaa Snipen Riflen vai luottaako Magnumiin.
Pikku_pinokkio
New Member
Vastaus: Hyviä FPS pelejä?
Noniin, nyt on tullut pelattua monia laadukakita että epälaadukkaita PS2-pelejä, ja haluaisin pelata FPS-pelejä mitä en vielä ole pelannut. Joten kaipaan ehdotuksia, joko MGS3 tai, joku FPS-peli. Ehdotelkaa!!
Noniin, nyt on tullut pelattua monia laadukakita että epälaadukkaita PS2-pelejä, ja haluaisin pelata FPS-pelejä mitä en vielä ole pelannut. Joten kaipaan ehdotuksia, joko MGS3 tai, joku FPS-peli. Ehdotelkaa!!
pelle
Well-Known Member
Vastaus: Hyviä FPS pelejä?
riippuu mitä fps pelejä olet jo pelannut.
hyviä minun mielestä ovat, timesplitters sarja kokonaisuudessaan, yksinpeliä ajatellen kolmas osa on paras.
killzone on kova myös, paskoista arvosteluista huolimatta tämä on pleikan halo, pelattavuus paranee kummasti kun adapterilla laittaa xboxin padin kiinni koneeseen, kertonee enemmän dual shockin tateista kuin pelistä
eka red faction on myös loistava, kakkonen kannattaa unohtaa, tosi keskinkertainen vääntö.
ja mitä mgs 3:een tulee niin sitähän saa alelaareista alle 20 euron ja pian tulee myös 3dvd:n subsistence versio jossa on se nettipeli ja ekat kaksi metal gearia ja muuta sälää.
konsolinetissä ennakko hinta tuolle 39e muistaakseni, jos olet mgs fani niin osta tuo subsistence vaan suoraan.
Pikku_pinokkio sanoi:
riippuu mitä fps pelejä olet jo pelannut.
hyviä minun mielestä ovat, timesplitters sarja kokonaisuudessaan, yksinpeliä ajatellen kolmas osa on paras.
killzone on kova myös, paskoista arvosteluista huolimatta tämä on pleikan halo, pelattavuus paranee kummasti kun adapterilla laittaa xboxin padin kiinni koneeseen, kertonee enemmän dual shockin tateista kuin pelistä
eka red faction on myös loistava, kakkonen kannattaa unohtaa, tosi keskinkertainen vääntö.
ja mitä mgs 3:een tulee niin sitähän saa alelaareista alle 20 euron ja pian tulee myös 3dvd:n subsistence versio jossa on se nettipeli ja ekat kaksi metal gearia ja muuta sälää.
konsolinetissä ennakko hinta tuolle 39e muistaakseni, jos olet mgs fani niin osta tuo subsistence vaan suoraan.