Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Iältään varttuneemmat eli yli 30-vuotiaat pelaajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Blackdawn
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En pikaisesti löytänyt tälle oikeaa ketjua eikä sellaista tälle kannata perustaa. Eli ajan käyttö pelaamiseen. Elokuussa olisi 4viikkoa kesälomaa ja ajattelin saada aikaiseksi pelata Resident evil 4 remaken, Callisto protocolin ja Last of us part1 läpi. Itselle tuo olisi melkoinen saavutus 4 viikon sisään ja epäilen vahvasti että se ei tule toteutumaan. Täällä jotkut tuntuu kuitenkin tykittävän tyyliin 100h pelejä läpi muutamassa päivässä. Onko tuo mun tavoite sun peliaikaan peilaten linjassa vai meniskö siinä kyljessä vielä tuleva FF16 ja Witcher 3 vielä kertaalleen läpi?
Jos ei ole juurikaan mitään muita lomasuunnitelmia, niin kyllä nuo kolme suhteellisen lyhyttä peliä menisi omalla pelaamisella läpi ilman sen kummempaa suorittamista. Eihän tuo vaatisi kuin muutaman tunnin pelaamista päivässä.

Tässä siis keskimääräiset tarinan läpipeluuajat How long to beat -sivuston mukaan:
Last of Us part 1: 14h
Callisto Protocol: 10h
Resident Evil 4: 16h

Enemmän se on kiinni omasta halusta, kiinnostuksesta ja jaksamisesta. Kuten Ippe tuossa sanoo, niin ihan turha pusertamalla pusertaa pelejä läpi. Jos ei joku peli maistu, niin ihan reilusti jättää sivuun ainakin hetkeksi ja hyppää seuraavan pariin.

Ja vastauksena vielä tuohon kysymykseesi, niin jos oma neljän viikon loma olisi pyhitetty vain pelaamiselle, niin varmaan siinä Witcher tai joku muu menisi vielä samaan syssyyn läpi. Valitettavasti (tai ehkä onneksi) koko oma kesäloma ei ole pyhitetty pelaamiseen. :)
 
Jokainen tapojensa mukaan, itselläni on tavoitteena (jos ylipäätään on) pelata joku peli tai pelisarja läpi, sen kummemmin murehtimatta milloin. Ajankäyttö ei välttämättä ole ongelma, mutta ennemminkin se että huomaan että joskus on vain mukavampi tehdä jotain muuta, ja silloin pelit jäävät vähemmälle. Tai tulee muita pelejä väliin jne.

Kun päätin pelata psx:n Alundran läpi, niin pelasin, aikaa hurahti ajateltua enemmän, pelin aloitin 1998 ja läpi taisi mennä viime vuonna, eli sellaiset kevyet 24v meni. :D Silent Hill sarjan 1-4, olen kans halunnut pelata läpi, viimeisin 4:nen meni juuri läpi. Tämän viimeisen osan tosin aloittelinkin vasta vuosi sitten.

Eli jos sulla ei oo erityistä syytä pelata pelejä nopsaan läpi (ps+/gamepass) oma neuvoni on, että pelaa silloin kun ehdit. Ehtii niitä hitaammallakin tahdilla.
 
Tämä on varmasti hieman epäsuosittu mielipide tällä sivustolla, mutta olisiko myös aikuisilla ihmisillä tarvetta rajoittaa omaa pelaamista jonkin verran? Ei välttämättä liity tähän ketjuun suoraan, mutta tuli vaan mieleeni kun peliajoista tuli keskustelua.

Ensimmäisen kerran pohdin tätä Dualsense Edge-keskusteluissa, kun kävi ilmi että ainakin tällä foorumilla kirjoittavilla ei välttämättä riitäkään yhteen pelisessioon 4-5h akunkesto. Henkilökohtaisesti ajatus noin pitkästä istumisesta & ruudun katsomisesta tuntuu lähes fyysisesti mahdottomuudelta eikä kovin mielekkäältäkään. Yleensä fyysistä liikuntaa tulee harrastettua pidemmän pelaamisen jälkeen / ennen sitä, jotta paikallaan istumista ei tulisi liiaksi.

Nuorten pelaamista ja ruutukäyttytymistä rajoitetaan hyvinkin aktiivisesti erilaisilla tavoilla, mutta osaavatko aikuiset säädellä itse täysin omaa pelaamistaan siten, että se ei olisi omalle terveydelle (laaja-alaisesti) haitallista? Tunteeko kukaan muu ”huonoa omatuntoa” liiallisesta pelaamisesta tai onko tullut eteen sosiaalisia/ fyysisiä syitä rajoittaa siihen käytettävää aikaa? Tuleeko koskaan fiilis, että ”olisin voinut käyttää tämän ajan paremminkin”?

Sitten vielä ettei ala höyryä puskemaan liiaksi korvista, niin videopelaaminen on ollut ja on edelleen rakkaimpia harrustuksia myös minulle. Pelaamisen positiiviset vaikutukset ovat negatiivisia suuremmat (omasta mielestäni), mutta myös jälkimmäisiä kuitenkin on. Omaa pelaamista esimerkiksi nettipelien suhteen olen tietoisesti joutunut elämässäni rajoittamaan (en pelituntien vaan liiallisen kilpailuhenkisyyden johdosta). En yritä tuomita ketään joka haluaa pelata vaikka aamusta iltaan lomapäivät jos elämäntilanne sen sallii ja siitä iloa saa.

Tuleeko pelaamista siis tietoisesti rajoitettua itse tai onko siihen ulkoista ”painetta”? Vai onko peliharrastus balanssissa muun elämän suhteen niin, ettei se haittaa omaa tai muiden elämää?

Edit:
Pakko tarinoida tässä vielä muutaman päivän takaa miten oma itsesäätely petti ja Edge pelasti. Eli yhdistelmä liiallista kilpailuhenkisyyttä ja täydellinen irtautuminen VR-laseilla ympäröivästä maailmasta Gran Turismossa johti minullakin yksi päivä sitten super formulan time trialia ajaessa siihen, että pelasin Dualsense Edgestä akun täydestä nolliin yhdeltä istumalta. Luojan kiitos se akku loppui, sillä en tiedä olisinko mennyt ikinä nukkumaan.

Kyllä aamulla suoraan sanottuna ketutti mennä töihin muutaman tunnin yöunilla (koska en saa edes unta kovin nopeasti heti pelaamisen jälkeen). Ei tästä jäänyt hyvä fiilis, vaan enemmän että hitto minulla on ongelma :D. Sentään maailmansijoituksen listaus lämmitti.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on varmasti hieman epäsuosittu mielipide tällä sivustolla, mutta olisiko myös aikuisilla ihmisillä tarvetta rajoittaa omaa pelaamista jonkin verran? Ei välttämättä liity tähän ketjuun suoraan, mutta tuli vaan mieleeni kun peliajoista tuli keskustelua.

Ensimmäisen kerran pohdin tätä Dualsense Edge-keskusteluissa, kun kävi ilmi että ainakin tällä foorumilla kirjoittavilla ei välttämättä riitäkään yhteen pelisessioon 4-5h akunkesto. Henkilökohtaisesti ajatus noin pitkästä istumisesta & ruudun katsomisesta tuntuu lähes fyysisesti mahdottomuudelta eikä kovin mielekkäältäkään. Yleensä fyysistä liikuntaa tulee harrastettua pidemmän pelaamisen jälkeen / ennen sitä, jotta paikallaan istumista ei tulisi liiaksi.

Nuorten pelaamista ja ruutukäyttytymistä rajoitetaan hyvinkin aktiivisesti erilaisilla tavoilla, mutta osaavatko aikuiset säädellä itse täysin omaa pelaamistaan siten, että se ei olisi omalle terveydelle (laaja-alaisesti) haitallista? Tunteeko kukaan muu ”huonoa omatuntoa” liiallisesta pelaamisesta tai onko tullut eteen sosiaalisia/ fyysisiä syitä rajoittaa siihen käytettävää aikaa? Tuleeko koskaan fiilis, että ”olisin voinut käyttää tämän ajan paremminkin”?

Sitten vielä ettei ala höyryä puskemaan liiaksi korvista, niin videopelaaminen on ollut ja on edelleen rakkaimpia harrustuksia myös minulle. Pelaamisen positiiviset vaikutukset ovat negatiivisia suuremmat (omasta mielestäni), mutta myös jälkimmäisiä kuitenkin on. Omaa pelaamista esimerkiksi nettipelien suhteen olen tietoisesti joutunut elämässäni rajoittamaan (en pelituntien vaan liiallisen kilpailuhenkisyyden johdosta). En yritä tuomita ketään joka haluaa pelata vaikka aamusta iltaan lomapäivät jos elämäntilanne sen sallii ja siitä iloa saa.

Tuleeko pelaamista siis tietoisesti rajoitettua itse tai onko siihen ulkoista ”painetta”? Vai onko peliharrastus balanssissa muun elämän suhteen niin, ettei se haittaa omaa tai muiden elämää?
Ylipäätään se tauottaminen olisi jo ergonomisista syistä tärkeää. Sama pätee toki kaikkeen istumiseen staattisessa asennossa - esim. toimistotyötä tehdessä. Mutta pelaamiseen liittyen on kyse toki myöskin elämänhallinnan kysymyksistä monelta muultakin osin, kuten jo sinäkin hyvin kirjoituksessasi totesit.

Minusta ihan hyvä viesti sinulta, enkä ainakaan itse ottanut sitä mitenkään pahasti. Itse kyllä tauotan sinänsä aika hyvin pelaamistani, mutta se minun parempaa hallintaa vaativa pelaamiseen liittyvä juttu on se, etten päästäisi pelaamista liian myöhäiseen yöaikaan ja häiritsisi sitten unirytmiäni pelaamisella. Tämä on itselleni ollut haaste ihan teini-ikäisestä alkaen. Nykyään asia on itselläni yleisesti jo useimmiten hallinnassa, mutta vieläkin tulee joskus repsahduksia, joista kyllä huomaa, etteivät ole omalle voinnille hyväksi.

Tärkeä aihe todellakin, ja kannattaa ainakin hetkeksi pysähtyä pohtimaan miten hyvin pelaaminen itse kullakin on hallinnassa. Pelaaminen on hieno harrastus, mutta voi tosiaan aiheuttaa ongelmiakin pahimmillaan.
 
Pelattua tulee sen verran kuin kerralla huvittaa tai peli vie. Nyt viimeksi uusin Zelda välillä vähän vei, kun tuli reiluja 12 tunnin pelituntipäiviä (en käy töissä). En koe minkäänlaista huonoa omaatuntoa asiasta. Oma pelailu ei ole haitannut muuta tekemistä mitä mahdollisesti on tullut vastaan, pelaamista voi jatkaa sitten sen jälkeenkin.

Päivittäin tulee kuitenkin (tai no melkein joka päivä), käveltyä sellainen tunti tai runsas, 5-10km fiiliksestä riippuen, nyt kun tuo Suolijärven reittikin on taas hiihtäjiltä vapaa. Välillä vaan tulee sellainen tunne että nyt pihalle (kuten tässä ihan kohta teenkin).
 
Mulla tulee kyllä välillä pelattua tuollaisia 12h sessioita, jos peli vie mennessään. En koe ongelmaksi, jos hyvän pelin kanssa haluan viettää vapaapäivän noin silloin tällöin. Pelaaminen ei kuitenkaan vaikuta töissäkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin tai muihin harrastuksiinkaan, niin en näkisi että mulla on tämän kanssa mitään elämänhallinnan ongelmia, vaikka pelisessiot saattaakin venyä joskus. Näin lapsettomana aikuisena sitä "omaa" vapaa-aikaa on vaan enemmän kuin muilla samanikäisillä keskimäärin ja mielelläni käytän sitä pelaamiseen. Liikuntaakin tulee kuitenkin jo ihan työmatkasta, jonka pyöräilen yli 10 km suuntaansa joka arkipäivä ja lisäksi käyn aina välillä myös lähisalin liikuntatunneilla.

Vastapainona sitten, jos alla ei ole mitään mukaansa imevää peliä, niin mulla voi hyvinkin tulla viikkojen tauko, etten pelaa mitään ja näinä viikkoina puuhailen sitten ihan muita asioita. Eikä läheskään kaikkien pelien kanssa pelisessiot veny 12 tuntisiksi vaan valtaosan kanssa pelailen "normaalimmin" eli tunnista muutamiin tunteihin kerrallaan. Mutta jos peli tosiaan imaisee mukaansa (esim. nyt uusin Zelda) ja on aikaa, niin en kyllä maratoniakaan ongelmaksi näe. Isompi ongelma varmasti olisi, jos vuoden jokainen päivä olisi tällainen pelimaratoni.
 
Mulla tulee kyllä välillä pelattua tuollaisia 12h sessioita, jos peli vie mennessään. En koe ongelmaksi, jos hyvän pelin kanssa haluan viettää vapaapäivän noin silloin tällöin. Pelaaminen ei kuitenkaan vaikuta töissäkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin tai muihin harrastuksiinkaan, niin en näkisi että mulla on tämän kanssa mitään elämänhallinnan ongelmia, vaikka pelisessiot saattaakin venyä joskus. Näin lapsettomana aikuisena sitä "omaa" vapaa-aikaa on vaan enemmän kuin muilla samanikäisillä keskimäärin ja mielelläni käytän sitä pelaamiseen. Liikuntaakin tulee kuitenkin jo ihan työmatkasta, jonka pyöräilen yli 10 km suuntaansa joka arkipäivä ja lisäksi käyn aina välillä myös lähisalin liikuntatunneilla.

Vastapainona sitten, jos alla ei ole mitään mukaansa imevää peliä, niin mulla voi hyvinkin tulla viikkojen tauko, etten pelaa mitään ja näinä viikkoina puuhailen sitten ihan muita asioita. Eikä läheskään kaikkien pelien kanssa pelisessiot veny 12 tuntisiksi vaan valtaosan kanssa pelailen "normaalimmin" eli tunnista muutamiin tunteihin kerrallaan. Mutta jos peli tosiaan imaisee mukaansa (esim. nyt uusin Zelda) ja on aikaa, niin en kyllä maratoniakaan ongelmaksi näe. Isompi ongelma varmasti olisi, jos vuoden jokainen päivä olisi tällainen pelimaratoni.
Itse joidenkin pelien kanssa huomaan hieman säästeleväni. Tänä vuonna Resident Evil 4 Remake ja uusi Zelda ovat menneet oikein makustellen ja palastellen. Zeldaa vasta 25h takana, vaikka lähes joka ilta sitä pelaillut. Osa tuostakin ajasta tosin sellaista haahuilua ja omenoiden keräämistä lasten iloksi, jos sattuvat pyytämään että ”isi pelaa vihreähattuista poikaa”.

Mutta meneekö paikat ollenkaan solmuun pidemmistä pelimaratoneista vai sisältääkö tuo 12h kuitenkin säännöllisiä taukoja? Itse tuskailin pitkään peliergonomian kanssa etenkin koronan jälkeen, kun etätyö ja runsaampi tietokoneen käyttäminen veti toisen käden oudosti juntturaan (puutuu herkästi edelleen kyynärpäästä ranteeseen väliltä). Paras ratkaisu ollut Fatboy-säkkituoli, jossa asentoa voi nopeasti muuttaa. Sisälämpötilojen noustessa säkkituolinkin pintamateriaali tosin alkaa hiostamaan, eikä kahta tuntia kauempaa oikein huvittaisi siinä paikoillaan viettää.
 
Mutta meneekö paikat ollenkaan solmuun pidemmistä pelimaratoneista vai sisältääkö tuo 12h kuitenkin säännöllisiä taukoja? Itse tuskailin pitkään peliergonomian kanssa etenkin koronan jälkeen, kun etätyö ja runsaampi tietokoneen käyttäminen veti toisen käden oudosti juntturaan (puutuu herkästi edelleen kyynärpäästä ranteeseen väliltä). Paras ratkaisu ollut Fatboy-säkkituoli, jossa asentoa voi nopeasti muuttaa. Sisälämpötilojen noustessa säkkituolinkin pintamateriaali tosin alkaa hiostamaan, eikä kahta tuntia kauempaa oikein huvittaisi siinä paikoillaan viettää.
Mulla on pelituolina keinustuoli jossa on sitten rumpujakkara rahina johon jalat voi nostaa. Ja tuleehan tuosta liikuttua vessaan ja syömäänkin välillä (jos muistaa) ettei ihan koko aikaa kuitenkaan samassa asennossa röhnötä. Käsien asento vaikuttaa kanssa paljon, huono asento niin huomaa kyllä kyynärpäissä.
 
Itse joidenkin pelien kanssa huomaan hieman säästeleväni. Tänä vuonna Resident Evil 4 Remake ja uusi Zelda ovat menneet oikein makustellen ja palastellen. Zeldaa vasta 25h takana, vaikka lähes joka ilta sitä pelaillut. Osa tuostakin ajasta tosin sellaista haahuilua ja omenoiden keräämistä lasten iloksi, jos sattuvat pyytämään että ”isi pelaa vihreähattuista poikaa”.

Mutta meneekö paikat ollenkaan solmuun pidemmistä pelimaratoneista vai sisältääkö tuo 12h kuitenkin säännöllisiä taukoja? Itse tuskailin pitkään peliergonomian kanssa etenkin koronan jälkeen, kun etätyö ja runsaampi tietokoneen käyttäminen veti toisen käden oudosti juntturaan (puutuu herkästi edelleen kyynärpäästä ranteeseen väliltä). Paras ratkaisu ollut Fatboy-säkkituoli, jossa asentoa voi nopeasti muuttaa. Sisälämpötilojen noustessa säkkituolinkin pintamateriaali tosin alkaa hiostamaan, eikä kahta tuntia kauempaa oikein huvittaisi siinä paikoillaan viettää.
Ei nyt mitään isoja taukoja tuollainen 12h sessio sisällä. Välillä toki nappaan jotain ruokaa naamaan, saatan tyhjentää pyykkikoneen tms., mutta ei mitään isoja happihyppelyitä välttämättä tule otettua.
Itse pelailen enimmäkseen sohvalla erilaisissa asennoissa löhöten eikä mulla siinä mikään paikka puudu tms. Jos asento joskus alkaa tuntua huonolta, niin Switchillä pelatessa saatan myös napata konsolin käsikonsolimoodiin ja siirtyä pelaamaan vaikka sängylle makoillen.

Tietokoneen käyttö mullakin on ergonomisesti paljon hankalampi, kun töissä istun paljon koneen ääressä (varsinkin korona-aikana). Hiirikäden kanssa jouduinkin jossain kohtaa käymään työnantajan kustantamalla fysioterapeutilla ja jumppailemaan sitä sitten fysioterapeutin ohjeilla paremmaksi. Nykyään multa löytyykin töiden tekemiseen sähköpöytä yms. härpäkkeet sekä työpaikalta että kotoa. Mutta pelaamisen puolella en kyllä ole vastaavaa ongelmaa havainnut, kun pelailen vaan konsolipelejä ohjaimilla enkä koskaan mitään tietokoneella hiiren ja näppiksen kanssa.
 
Ei nyt mitään isoja taukoja tuollainen 12h sessio sisällä. Välillä toki nappaan jotain ruokaa naamaan, saatan tyhjentää pyykkikoneen tms., mutta ei mitään isoja happihyppelyitä välttämättä tule otettua.
Itse pelailen enimmäkseen sohvalla erilaisissa asennoissa löhöten eikä mulla siinä mikään paikka puudu tms. Jos asento joskus alkaa tuntua huonolta, niin Switchillä pelatessa saatan myös napata konsolin käsikonsolimoodiin ja siirtyä pelaamaan vaikka sängylle makoillen.

Tietokoneen käyttö mullakin on ergonomisesti paljon hankalampi, kun töissä istun paljon koneen ääressä (varsinkin korona-aikana). Hiirikäden kanssa jouduinkin jossain kohtaa käymään työnantajan kustantamalla fysioterapeutilla ja jumppailemaan sitä sitten fysioterapeutin ohjeilla paremmaksi. Nykyään multa löytyykin töiden tekemiseen sähköpöytä yms. härpäkkeet sekä työpaikalta että kotoa. Mutta pelaamisen puolella en kyllä ole vastaavaa ongelmaa havainnut, kun pelailen vaan konsolipelejä ohjaimilla enkä koskaan mitään tietokoneella hiiren ja näppiksen kanssa.
En ota kantaa sinänsä siihen kuinka pitkiä sessioita kannattaa sinänsä pelata, vaan se menee varmaankin sen mukaan miten omaan elämäntilanteeseen ja meneillään olevan pelin kiinnostavuuteen parhaiten sopii.

Siitä haluan kuitenkin edelleen muistuttaa, että pitäkäähän kaikki sellaiset selkeät jaloittelutauot n. tunnin välein (viitisen minuuttia kerrallaan on virallinen suositus) ja pitäkää erityisesti kesän aikana huolta riittävästä nestetasapainosta. Toki näin kannattaa tehdä ympäri vuoden, mutta korostuu toki kovilla helteillä. Tuo tunnin välein jaloittelu on myöskin erittäin tärkeä asia, josta kannattaa pitää kiinni. Keho kiittää sitten erityisesti keski-ikään tultaessa. Näitä valvon, ohjeistan ja toteutan omassa työssäni ja olen nähnyt niiden tärkeyden sitäkin kautta hyvinkin konkreettisella tavalla.

Tuo vähintään tunnin välein tapahtuva tauottaminenhan perustuu staattisen työn työsuojeluohjeistuksiin, jotka ovat monien tutkimusten myötä ajan saatossa määriteltyjä. Todellakin suosittelen niitä noudattamaan pelaamisessakin, jotta peliharrastuksesta pystyy sitten nauttimaan täysipainoisesti vanhemmallakin iällä.

Itse olen yli viisikymppinen kolmattakymmenettä vuotta staattista työtä ja pitkiä pelisessioita harrastanut ukonkäppänä, joka on toistaiseksi varsin hyvin selvinnyt pahemmilta tuki- ja liikuntaelimistön vaivoilta. Mitä nyt juuri viime viikolla onnistuin venäyttämään selkäni trampoliinihyppelyssä. Se toki johtui vain liiasta innosta ja kymmenien vuosien harjoittelun puutteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on varmasti hieman epäsuosittu mielipide tällä sivustolla, mutta olisiko myös aikuisilla ihmisillä tarvetta rajoittaa omaa pelaamista jonkin verran? Ei välttämättä liity tähän ketjuun suoraan, mutta tuli vaan mieleeni kun peliajoista tuli keskustelua.

Ensimmäisen kerran pohdin tätä Dualsense Edge-keskusteluissa, kun kävi ilmi että ainakin tällä foorumilla kirjoittavilla ei välttämättä riitäkään yhteen pelisessioon 4-5h akunkesto. Henkilökohtaisesti ajatus noin pitkästä istumisesta & ruudun katsomisesta tuntuu lähes fyysisesti mahdottomuudelta eikä kovin mielekkäältäkään. Yleensä fyysistä liikuntaa tulee harrastettua pidemmän pelaamisen jälkeen / ennen sitä, jotta paikallaan istumista ei tulisi liiaksi.
Omalla kohdalla pelaaminen rajoittuu automaattisesti muun arkielämän sykkeessä. Kyse ei ole siitä etteikö haluaisi pelata vaikka koko päivää putkeen, mutta harvemmin sellaiseen on aikaa, mikä on tosiaan ihan hyvä juttu. Minulla kun ei välttämättä olisi itsehillintää lopettaa, jos peli veisi kunnolla mukanaan. :)

Onneksi vaimo, koira, ystävät ja liikuntaharrastukset pitävät miehen pois ruudun äärestä säännöllisesti. Riippuen päivän muista aktiviteeteista, niin saattaa yhden päivän aikana kertyä pelaamista jopa kuusikin tuntia, mutta tuskin ikinä yhteen putkeen. Tietysti esim. sovitut setit, kuten lanit erikseen. Etätyö antaa kivasti mahdollisuuksia pelata hetken aamulla ennen töiden aloittamista, sitten vaikka ruokatunnilla niin halutessaan ja kun työmatkoihin ei mene aikaan, niin vaikka vähän heti töiden jälkeen. Tämän lisäksi sitten iltaisin tunti tai pari riippuen tosiaan kuinka kovaa peli nappaa mukaansa.

Painotan muiden kanssa kuitenkin liikunnan tärkeyttä pelaamisen ohessa. Varsinkin jos vielä päivät pitkät istuu töissä tietokoneen ääressä, niinkuin itse teen. Kävelkää, juoskaa, pyöräilkää, käykää punttisalilla, pelatkaa pallopelejä. Jos könöttää päivät toimistotuolissa ja illat sohvalla, niin siinä voi tulla noutaja monella tavalla turhankin nopeasti.
 
Omalla kohdalla pelaaminen rajoittuu automaattisesti muun arkielämän sykkeessä. Kyse ei ole siitä etteikö haluaisi pelata vaikka koko päivää putkeen, mutta harvemmin sellaiseen on aikaa, mikä on tosiaan ihan hyvä juttu. Minulla kun ei välttämättä olisi itsehillintää lopettaa, jos peli veisi kunnolla mukanaan. :)

Onneksi vaimo, koira, ystävät ja liikuntaharrastukset pitävät miehen pois ruudun äärestä säännöllisesti. Riippuen päivän muista aktiviteeteista, niin saattaa yhden päivän aikana kertyä pelaamista jopa kuusikin tuntia, mutta tuskin ikinä yhteen putkeen. Tietysti esim. sovitut setit, kuten lanit erikseen. Etätyö antaa kivasti mahdollisuuksia pelata hetken aamulla ennen töiden aloittamista, sitten vaikka ruokatunnilla niin halutessaan ja kun työmatkoihin ei mene aikaan, niin vaikka vähän heti töiden jälkeen. Tämän lisäksi sitten iltaisin tunti tai pari riippuen tosiaan kuinka kovaa peli nappaa mukaansa.

Painotan muiden kanssa kuitenkin liikunnan tärkeyttä pelaamisen ohessa. Varsinkin jos vielä päivät pitkät istuu töissä tietokoneen ääressä, niinkuin itse teen. Kävelkää, juoskaa, pyöräilkää, käykää punttisalilla, pelatkaa pallopelejä. Jos könöttää päivät toimistotuolissa ja illat sohvalla, niin siinä voi tulla noutaja monella tavalla turhankin nopeasti.
Hyvää tekstiä toki tämä. Mutta vaikka muutoin toimisittekin jo juuri näin, pitäkää tosiaankin silti mielellään kiinni siitä, että niitä staattisen istumisen pätkiä ei yli tunnin mittaisina pääsisi muodostumaan, muuta kuin silloin kun on oikeasti pakko. Asian vaikutus korostuu vuosien ja vuosikymmenten aikana, ja sen merkitys ei tosiaankaan ole pieni, vaikka saattaisi juuri nyt siltä tuntuakin.
 
Nopeasti saa kehon jumiin, jos pelaa koko ajan. Nuorena saatoin aamulla herätä pelaamaan. Pidin vain kahvi- ja tupakkataukoja ja yhdeksän jälkeen illalla huomasin, että kauppa meni jo kiinni, eikä ole ruokaa. Sama uudestaan seuraavana päivänä. Nykyäänkin satunnaisesti pelaan esimerkiksi Civilizationia ilman taukoja koko päivän, mutta sitten onkin paikat kipeänä ja jumissa pitkän aikaa. Kunnon ergonomia auttaa paljon mutta missään asennossa ei ole hyvä olla liian pitkään. Normaalisti en kyllä edes pelaa päivittäin kuin tunnin tai parin jaksoissa. Aika usein tulee jännetupen tulehduksen oireita kun työssäkin on paljon päätetyötä.
 
Hyvää tekstiä toki tämä. Mutta vaikka muutoin toimisittekin jo juuri näin, pitäkää tosiaankin silti mielellään kiinni siitä, että niitä staattisen istumisen pätkiä ei yli tunnin mittaisina pääsisi muodostumaan, muuta kuin silloin kun on oikeasti pakko. Asian vaikutus korostuu vuosien ja vuosikymmenten aikana, ja sen merkitys ei tosiaankaan ole pieni, vaikka saattaisi juuri nyt siltä tuntuakin.
Tämän tiedostaa ja on kuullut aika monesta paikastakin, mutta kyllä se tuppaa unohtumaan. Pitäisi varmaan laittaa joku hälytys tms...
 
0-6h tulee pelattua päivässä päivästä riippuen. Ehkä normaalisti 2x 2h pelisessiota päivässä. En ole 12h sessiota ikinä vetänyt, 7h joskus nuorempana maksimissaan.

Se olisi aika mahdoton homma pitää tunnin välein jaloittelutaukoja, koska en ole pystynyt yli 20 vuoteen kävelemään. :) Olen siis vaikeasti vammainen/liikuntarajoitteinen ihminen, mikä on ehkä tullut kirjoituksistani selväksi.

Olishan tässä työkyvyttömyyseläkkeellä aikaa pelata enemmän, mutta ei nykyään riitä mielenkiinto paria tuntia kerralla enempää pelata, oiskohan ikä syynä siihen, 36 jo tänä vuonna täytän. :D Jos Starfield tulee olemaan yhtä hyvä kuin Skyrim, niin ehkä silloin voisi jopa 4h tunnin sessioita pitää.

Jos mulla olis kesäloma, niin aurinkoisella säällä pelaisin erittäin harvoin, ehkä iltaisin. Sadepäivinä taas enemmän, mitkä ovat Suomessa melko yleisiä. :) Loppuun vois viel sanoo, et mulla on se ongelma, ettei lomia koskaan ole. Kun ei ole töissä, niin ei oo lomiakaan, vähän kuin Turhapurolla. :D
 
Pelattua tulee sen verran kuin kerralla huvittaa tai peli vie. Nyt viimeksi uusin Zelda välillä vähän vei, kun tuli reiluja 12 tunnin pelituntipäiviä (en käy töissä). En koe minkäänlaista huonoa omaatuntoa asiasta. Oma pelailu ei ole haitannut muuta tekemistä mitä mahdollisesti on tullut vastaan, pelaamista voi jatkaa sitten sen jälkeenkin.

Päivittäin tulee kuitenkin (tai no melkein joka päivä), käveltyä sellainen tunti tai runsas, 5-10km fiiliksestä riippuen, nyt kun tuo Suolijärven reittikin on taas hiihtäjiltä vapaa. Välillä vaan tulee sellainen tunne että nyt pihalle (kuten tässä ihan kohta teenkin).
"Hiihtäjiltä vapaa" -kohta hieman resonoi ikävästi korvassa, pääasiassa sen takia, että pidän kaikkia lenkkini varrella näkemiäni henkilöitä "ihme hiihtäjinä". Aivan sama minkälainen väline siellä heitä elämässä eteenpäin kuljettaa.

Eli kaikki olemme hiihtäjiä. Kukin tavallaan ja antaa mennä vaan. Peace and love.
 
"Hiihtäjiltä vapaa" -kohta hieman resonoi ikävästi korvassa, pääasiassa sen takia, että pidän kaikkia lenkkini varrella näkemiäni henkilöitä "ihme hiihtäjinä". Aivan sama minkälainen väline siellä heitä elämässä eteenpäin kuljettaa.

Eli kaikki olemme hiihtäjiä. Kukin tavallaan ja antaa mennä vaan. Peace and love.
Tarkoitinkin tuolla lähinnä sitä että oli lumet ja ladut sulaneet pois. On siellä tosin edelleen kaiken muun kuin hiihtämisen kieltävät liikennemerkit ja opasteet paikallaan ...

Talviaikana tuli sitten kierrettyä muualla, tasamaastossa. Tuo Suolijärven lenkki kun on kivan mäkinen niin tulee nousua ja laskua.
 
Tarkoitinkin tuolla lähinnä sitä että oli lumet ja ladut sulaneet pois. On siellä tosin edelleen kaiken muun kuin hiihtämisen kieltävät liikennemerkit ja opasteet paikallaan ...

Talviaikana tuli sitten kierrettyä muualla, tasamaastossa. Tuo Suolijärven lenkki kun on kivan mäkinen niin tulee nousua ja laskua.
No perkele. Sinne siis hiihtämään.
 
0-6h tulee pelattua päivässä päivästä riippuen. Ehkä normaalisti 2x 2h pelisessiota päivässä. En ole 12h sessiota ikinä vetänyt, 7h joskus nuorempana maksimissaan.

Se olisi aika mahdoton homma pitää tunnin välein jaloittelutaukoja, koska en ole pystynyt yli 20 vuoteen kävelemään. :) Olen siis vaikeasti vammainen/liikuntarajoitteinen ihminen, mikä on ehkä tullut kirjoituksistani selväksi.

Olishan tässä työkyvyttömyyseläkkeellä aikaa pelata enemmän, mutta ei nykyään riitä mielenkiinto paria tuntia kerralla enempää pelata, oiskohan ikä syynä siihen, 36 jo tänä vuonna täytän. :D Jos Starfield tulee olemaan yhtä hyvä kuin Skyrim, niin ehkä silloin voisi jopa 4h tunnin sessioita pitää.

Jos mulla olis kesäloma, niin aurinkoisella säällä pelaisin erittäin harvoin, ehkä iltaisin. Sadepäivinä taas enemmän, mitkä ovat Suomessa melko yleisiä. :) Loppuun vois viel sanoo, et mulla on se ongelma, ettei lomia koskaan ole. Kun ei ole töissä, niin ei oo lomiakaan, vähän kuin Turhapurolla. :D
No juu, toki jaloittelut sen mukaan, jos se on ylipäätään mahdollista. Mutta väittäisin, että sinunkin tilanteessasi olevalle on hyväksi pitää niitä pieniä taukoja ja vaikkapa jonkinlaisia asentomuutoksia tehdä suunnilleen sen tunnin välein.

Pahoitteluni, että niin yleistävästi puhuin jaloittelusta. En kieltämättä juuri sillä hetkellä ajatellut asiaa ihan tarpeeksi laajalla ja monipuolisella tavalla.
 
No juu, toki jaloittelut sen mukaan, jos se on ylipäätään mahdollista. Mutta väittäisin, että sinunkin tilanteessasi olevalle on hyväksi pitää niitä pieniä taukoja ja vaikkapa jonkinlaisia asentomuutoksia tehdä suunnilleen sen tunnin välein.
Tottakai. Itse en pysty asentoa muuttamaan, mutta sähkökäyttöisellä pyörätuolilla pystyn selkänojaa laskemaan ja istuinkulmaa muuttamaan. Yöt olen sitten ilmapatjalla.
Pahoitteluni, että niin yleistävästi puhuin jaloittelusta. En kieltämättä juuri sillä hetkellä ajatellut asiaa ihan tarpeeksi laajalla ja monipuolisella tavalla.
Ei haittaa yhtään. Melko harvinainen sairaushan mulla on muutenkin. Tottakai saat puhua yleistävästi, se ei haittaa, kerroin vaan vähän erilaisen näkökulman. :) Ihan asiallisia kirjoituksia yleensä kirjoitat mielestäni. Että rauha vaan.:)
 
Ylös Bottom