Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Innostus lopahtaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ares
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: Innostus lopahtaa

Dr Evil sanoi:
No mielestäni hyvin monet pelit, jotka järjestään saavat useissa medioissa n. 90 pistettä, voidaan luokitella hyviksi peleiksi, eikä niiden löytäminen ole vaikeaa. Tietysti jos ei ole mihinkään tyytyväinen niin asialle ei voi mitään.

Tuo jälkimmäinen on malliesimerkki siitä kuinka aika kultaa muistot. Eiköhän nykyisetkin pikkulapset muista 9-vuoden päästä ensimmäiset todella mieluiset pelikokemuksensa.

Niinpä. Ne olivat minulle mieluisia pelikokemuksia. Mutta pelien laatu on suhteessa laskenut.
:mad:
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Ares sanoi:
Niinpä. Ne olivat minulle mieluisia pelikokemuksia. Mutta pelien laatu on suhteessa laskenut.
:mad:

Aika vaikeaa tehdä tuollaisia vertailuja kun vanhat pelit olivat kuitenkin niin yksinkertaisia verrattuna uusiin peleihin, siitäkin huolimatta olen eri mieltä, mielestäni koko ajaa tulee toinen toistaan parempia pelejä ja niin paljon ettei läheskään kaikkia ehdi pelaamaan.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Kyllä minun mielestä nykypelienkin laatu on ihan hyvää. Tosin seastahan löytyy aina paskaakin, mutta niin on aina ollut ja tulee olemaankin - eihän sitä paskaa ole pakko pelata. Ei jotain wanhoja NES:n parhaitakaan pelejä jaksaisi (tai siis MINÄ en jaksaisi, retromiehet ovat erikseen) pelata enää nykyään. Vaikka idea ja tunnelma olisi kuinka kohdallaan, niin ala-arvoinen (nykytasoon nähden) tekninen toteutus kyllä vie ison osan peli-ilosta pois. Silloin oli silloin ja nyt on nyt. Myös siksi voi tuntua, että ennen oli parempia pelejä, kun silloin NES ja commandore-aikoihin ei yksinkertaisesti tiennyt paremmista peleistä ja tottakai ekat pelit aiheuttivat aina "wau!"-elämyksiä, kun näki niitten pikku pikseliukkeleitten hyppäävän ruudulla juuri siihen tahtiin kuin painoit ohjaimesta. Tuskin silloinkaan olisit pelannut niitä space invaderseja ja super marioita jos joku olisi kolkuttanut ovellesi ja työntänyt syliin vaikkapa ps2:n ja jak & daxter- pelin.

Sanoit myös pelanneesi San Andreasta 80h ja se on mielestäsi vähän. Minulla ei ole NES-pelien (niiden pitkä elinikä johtui täsmälleen siitä, että ei ollut varaa ostaa uusia NES-pelejä) ja muutaman poikkeuksen (FFX, GT3 ja HoMaM III nyt tulee vain äkkiseltään mieleen) lisäksi mikään peli kestänyt noin kauaa. Mielestäni joku ~30h elinikä on nykypeliltä jo melko hyvin. Joku ~15-20h on vielä ihan riittävä ja vasta kun pelitunnit ovat alle kymmenen loppuvideota katsellessa, peli tuntuu liian lyhyeltä.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Ares sanoi:
Kuten Lord of the rings: Battle for middle earth, on melkein täysin samanlainen kuin FF10, ainut vain on että "teema" on muuttunut.

Tämä on vain maininta, eikä pilkunnussintaa, mutta Battle For Middle Earth on strategiapeli pc:lle, peli jota tarkoitat on Lord Of The Rings: Third Age.
 
;(

Voi, niin totta. Voiko enempää harmittaa kuin se, että ei viitsi enään pelata.

Paperimarjo on cubella työn alla. Reilut 10h survoin mutta nyt se on ollut monta viikkoa vaiheessa.
MGS3:n sen sijaan laitoin innolla pariin otteeseen läpi ja seuraavan pelikerran säästän pal-versiolle. Taas syttyneissä MGS-fiiliksissä menin koko saagan mgs3, mgs ja mgs2 läpi putkeen ja nautein joka hetkestä. Twin Snakesin vuoro on seuraavaksi, tontut kun semmoisella muisti :p Toivottavasti uudelleenlämmitys toimii.
GTA:SA jäi reilun 50% kohdalle. Puutui pahasti. Paikasta A paikkaan B ja takaisin paikkaan A, over and over again. Ei tällä iällä jaksa enään =(

Hyvä esimerkki. Väkipakolla kokeilin Metroid Primeä kun sen alekorista löysin. Taisi tulla 2h mittariin ja sitten stop. Ei vaan kiinnostanut laittaa sen jälkeen peliä päälle, vaikka metroidista NESillä pidinkin.

Kiinnostus herää nykyäänkin moniin peleihin mutta fiilis latistuu äkkiä kun peli ei jaksa viehettää muutamaa tuntia enempää, josko edes minuuttia.. Ennen sentään jaksoi pelata useita tunteja putkeen.
Nykyään on harvassa ne pelit jotka voittavat kiinnostavuudellaan kiusauksen sammuttaa vehkeet ja katsoa vaikka tv-shoppia.

Ajat ja ihmiset muuttuu. Yli 90 pojon peli ei ole enään pakko-ostos. Huippupelin leima irtoaa nykyään liian helpolla. Ja muutenkin kaikki on jo nähty.

Sen olen huomannut, että minulle kelpaa uusista peleistä vain kerma ja niiden pelisarjojen pelit joista on aikoinaan irronnut suurin ilo, eli mitkä on lähellä sydäntä. Mikään ei tosin takaa sitä, että peliä jaksaa pelata yli 2h.

90-luvun alku takaisin ja Snes sekä MD kunniaan \,,/
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Aivan. Pelejä ei vain jaksa pelata. Esim. Everquestia pelasin n.4h ja sitten tympäännyin siihen että pelissä ei ollut pelaajia.

En ole pitkään aikaan pelannut peliä innolla alusta loppuun asti, useimmiten olen lopettanut pelaamisen ja peli on jäänyt homehtumaan kaappiin.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Ares sanoi:
Aivan. Pelejä ei vain jaksa pelata. Esim. Everquestia pelasin n.4h ja sitten tympäännyin siihen että pelissä ei ollut pelaajia.

Me kun tuota pelailtiin niin porukkaa oli kivasti. Täältä mukana olivat esim Nisupulla, Gore, Dowe, Hirski, Manix jne. Mukavaa oli ja monta kertaa huomasi että aamu alkaa sarastamaan.

Tätä pelaisi vieläkin jos ei olisi maksullinen. Toinen syy oli varmaan se, että veti niin täydellisesti mukaansa, että kaikki muu jäi taka-alalle pelaamisen takia. Tosin kiinnostaisi tätäkin peleilla vieläkin :rolleyes:

Ja seuraa kyllä löytyi ulkomaalaisistakin pelaajista.
 
Vastaus: ;(

Tombad sanoi:
Ajat ja ihmiset muuttuu. Yli 90 pojon peli ei ole enään pakko-ostos. Huippupelin leima irtoaa nykyään liian helpolla. Ja muutenkin kaikki on jo nähty.
Totta puhut. Joskus nassikkana saatoin pelata tuntikaupalla vaikka joka päivä, mutta nykyään pelaamisessa ei ole enää samanlaista hohtoa. Moni kaveri on lopettanut pelaamisen kokonaan vanhemmalla iällä eikä yhteisissä illanvietoissa monikaan jaksa konsolipelejä tahkota. Itse pidän edelleen pelaamisesta, mutta vain kausiluontoisena hupina ja ajanvietteenä. Mielestäni muidenkin tulisi suhtautua pelaamiseen siten: se on pelkkää hauskanpitoa vailla vastuuta.

On väärin ottaa stressiä pelaamisesta, sillä sen tarkoitus on nimenomaan tehdä arjesta nautinnollista. Kenelläkään ei siis ole velvollisuutta pelata kaikkia pelejä läpi, eikä olla aina verkkopeliyhteisön paras. Ja jos pelaaminen ei kiinnosta, tehkää jotain muuta välillä. Maailma on pullollaan mahdollisuuksia, joihin ei välttämättä älyä tarttua ruudun edessä istuessaan.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Suurin kynnys on todellakin pelin aloittaminen ja siihen perehtyminen. Nykyään ei vain ole riittävästi halua opetella jotain monimutkaista peliä, koska tietää, että innostus voi lopahtaa hetkenä minä hyvänsä, usein jo opetteluvaiheessa.

Käynnistän konsolin, otan ohjaimen käteen, ja vietän aikaa tällä tavoin. En ajattele että nyt pelaan. Asia ei ennen ollut näin. Jostain syystä pelaaminen oli aina tietyllä tavalla "syntistä", tuntuuko kenestäkään muusta tältä? Itsestäni ei oikeastaan enää, koska osaan suhtautua siihen nykyään oikealla tavalla. Olen hieman katkera siitä, että pelaamisesta tuli joskus tunnontuskia, kun vanhempani antoivat ymmärtää että se vaikuttaa negatiivisesti koulunkäyntiin. Lukio silti läpäisty ja ensi syksynä olisi tarkoitus lähteä sitten yliopistoon. Panostan kaikkeni jotta pääsen sinne sisään. Viisi pääsykoekirjaa opettelen yksinkertaisesti ulkoa. Eipähän tarvitse enää pelätä, että ainakaan pelit pilaisivat keskittymistä.
Nyt osaan asettaa asiat elämässä tärkeysjärjestykseen, ainakin kuvittelen niin. Itsekuri on kehittynyt kun on kasvanut aikuiseksi.
Ennen laitoin 60 euroa peliin. Nykyään ostan sillä todennäköisemmin vaatteita tai jotain muuta.

Pidän yksinkertaisista, helposti omaksuttavista, omaperäisistä ja tällä tavoin viihdyttävistä peleistä. Nintendon suuntaan lähteekin iso käsi. Super Mario Sunshineen olen jälleen viime päivinä jälleen perehtynyt, todella elinvoimainen, söpö, värikäs, ihana, rento peli. :D

Verkkopelaamisesta en ole oikein koskaan innostunut.

Silti pelaamiseen liittyy paljon hyviä muistoja. GoldenEye 007, Tomb Raider, PES1... Yhdistän pelit tiettyyn aikakauteen ja erityisesti pikkuveljen kanssa vietettyihin hetkiin niiden parissa.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

NES-aikoihinhan pelit olivat niin yksinkertaisia, että hyvän pelin teko ei ollut kovin hankalaa. Tuohon aikaanhan esim. lisenssipelien taso oli huomattavasti korkeampi, perushyvän tasohyppelyn kun voi vääntää niin helposti NS:n tasoiselle konsolille.
 
Vastaus: Peli ehdotuksia?

Niinhän se on että suurin osa pelitarjonnasta on joko täyttä moskaa tai standardikamaa tai molempia, ei ihme jos sellaisia ei jaksa pelata. Uusia ideoita ja erikoisempia, yksilöllisempiä pelejä tarvittaisiin enemmän. Eri asia sitten ostavatko ihmiset tällaisia pelejä; itsekin olen liian kranttu ja urautunut pelien suhteen. Viime aikoina olenkin kauhukseni huomanut että ei konsoliroolipelejä jaksa loputtomiin pelata, useimmat tosiaan noudattavat aina samaa kaavaa ja ovat pitkiä. Toisaalta ei toimintapainotteisiakaan pelejä jaksa montaa pelata peräkkäin, sellaisen jälkeen joku rauhallisempi peli kiinnostaa taas. Yleensä jotain kuitenkin pelailen jos on aikaa, mihinkäs tiikeri raidoistaan...

Ares sanoi:
...
Vaihdankin samalla topicin.
Eli suositelkaa jotain hyviä EI synkkiä rpg/räiskintä/seikkailu /autontuunaus peliä. :p

Ainakin Icoa voisin suositella jos et ole sitä vielä pelannut. Pelissä on mukana tunnetekijä joka takaa ettei sitä voi jättää kesken kunhan pääsee kunnolla alkuun.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Olen kerran pelannut The getawayta. Ja EN tykännyt.

Eikös ICO:ssa auteta sokeaa kaveria linnasta ulos?
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

The Getaway oli pelinä aika kauhea, vaikka tarina olikin hyvä.

ICOa kyllä suosittelen mielelläni kenelle tahansa seikkailupeleistä pitäville. En muista oliko se toinen sokea, mutta jotain sinnepäin.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Ares sanoi:
Olen kerran pelannut The getawayta. Ja EN tykännyt.

Eikös ICO:ssa auteta sokeaa kaveria linnasta ulos?

Kyllä, pelastettava prinsessa on sokea ja häntä pitää taluuttaa koko peli kädessä. Aivan mahtavan persoonallinen ja ennen kaikkea kaunis peli. Jos ICO:n jättää kesken, on missanut jotain pahasti, ei ole genren ystävä tai ei ole syventynyt peliin tarpeeksi pitkään.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Jep. Iloisia pelejä. Autetaan sokeaa, liikumis rajoitteista, surullista tyttöä saatanallisesta vankila linnasta ulos.

Nyt niitä OIKEASTI pirteitä pelejä! :mad:
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Ares sanoi:
Nyt niitä OIKEASTI pirteitä pelejä! :mad:

Sanoin jo kerran, mutta: Jak & Daxter (ykkösosa on pirteä, kaksi uusinta ovat menneet vähän synkistelyksi) ja Ratchet & clankit (kakkonen mielestäni paras osa, mutta kolmosessa on online-peli). Kummatkin oikein pirteitä pelejä ja Jak & Daxter on vanhuudestaan huolimatta vieläkin ihan LOISTAVA peli. Osta, ellet ole vielä peliä pelannut tai kadu lopun ikäsi. Tuo pätee sekä Ratchet & Clankeissa, että Jak & Daxterissa.
 
Vastaus: Innostus lopahtaa

Sormusaave sanoi:
Kyllä, pelastettava prinsessa on sokea ja häntä pitää taluuttaa koko peli kädessä.

Onko Yorda varmasti sokea? Tyttö kun osoittelee joskus joitain esineitä ja huikkaa vinkiksi. Jos Yordaa kutsuu, hän tulee aina oikeaa reittiä perille. Lisäksi pitkien rotkojen yli hypätessä osuu aina sopivasti pelastajansa käteen. Ehkä se on sitten vain vaistoa?

ICO:a minäkin erittäin lämpimästi suosittelen. Pääsin sen juuri tänään läpi, ja meni suoraan kärjen tuntumaan arvostettujen pelien listassani.

Metal Slug 3 on takuupirteä räiskintäpeli, mutta aivan sellaista räiskintää tässä ei luultavasti haettu.

Edit: Mm. tällaista taidetta ICO:n tiimoilta löytyi. Ei tuo ainakaan tue väitettä, että Yorda olisi sokea.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ylös Bottom