Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

It Takes Two

Onhan tuossakin periaatteessa pointti mitä kirjoitat. Toisaalta on se todettava, että meillä tuo kyseinen kuvio keskusteltiin yhdessä huolella ja siitä tulikin mielestäni lapsen ajatuksiin ja maailmaan hyvin sopiva arvokeskustelu. Asia johti myös siihen, että haimme yhdessä tuumin asiasta netistä spoileritietoa pelin jatkosta ja saimmekin siinä sellaista tietoa, joka saikin poikani loppujen lopuksi tyytyväiseksi. Jatkoi tuon kohtauksen jälkeen loppujen lopuksi todella mielellään pelin pelaamista.

Sekin on sanottava puolustukseksi, että en ole koskaan poikani nähnyt saavan mistään pelistä yhtä mahtavia onnistumisen tunteita erilaisten pähkinöiden tai hänelle haastavien pomotaisteluiden selvittämisen jälkeen. Fiilikset ovat siis olleet kaikkiaan mahtavia pelin parissa ja vastaavaa isän ja pojan välistä yhteistä onnistumista en myöskään muista koskaan missään peleissä aiemmin meidän kokeneen. Ylävitoset ja riemunkiljahdukset ovat täyttäneet suurimman osan peliajasta, vaikka tuo yksi ikävältä tuntunut kohtaus käytiinkin läpi, ja pari pomotaistelua ehtivät kieltämättä poikaani aika paljon turhauttaa. Niistäkin hän kuitenkin sai sitten mahtavat onnistumisen tunteet, kun ensin mahdottomalta tuntunut pomo kaatui hänen oman vahvan panoksensa ansiosta. Sanoisin, että hyvät asiat ovat aivan valtavasti isommassa asemassa olleet pojalleni tässä pelissä tuohon yhteen ikävään kohtaukseen nähden, ja olisi kyllä mielestäni huono juttu, jos emme olisi peliä yhdessä pelanneet.
Ymmärrän toisaalta miksi ikärajat venyy enemmän kuin pitäisi. Sinä selität sen syyn tuossa pitemmässä kappaleessasi.

Minullakin on useita pelejä, joita en malttaisi olla esittelemättä lapselleni vaikka ikäraja ei riitä. Houkutus on suuri mutta ainakin vielä olen pitäytynyt omassa säännössäni, joka siis lienee ihan se suosituskin, eli parin vuoden jousto maksimissaan. Sekin tuntuu ajoittain olevan siinä ja siinä ja saa olla tarkkana pelikohtaisesti että onko sopiva mutta nämä varmasti vaihtelevat lapsen mukaan.

Yhä kuitenkin pitäydyn täysin siinä että ei ainakaan kannattaisi pelata pelejä, joiden suositusikärajaan on vielä about puolet saavuttamatta.

Hyvä kuitenkin että ilmeisesti/mahdollisesti tämä kyseinen tapaus meni lopulta hyvin. Tarkoitus kuitenkin oli enemmänkin keskustella tästä yleisemmällä tasolla, huolimatta siitä että tekstini lähtikin liikkeelle viittauksesta oikeaan tilanteeseen. Sekin kannattaa muistaa että tällaisten tapausten seuraukset eivät välttämättä näy heti tilanteessa. Tuskin nyt elämän mittaisia traumoja on tiedossa mutta unettomia tai painajaisen täyttämiä öitä voi helposti tullakin.

Isot pisteet siitä että asiasta puhuttiin. Näin itsekin teen ihan jo varmuuden vuoksi jos pelissä tapahtuu jotain, jonka edes yhtään epäilen olevan uusi, outo tai erikoinen asia lapselle. Saatan siis kysyä ja/tai selittää asiasta jos yhtään koen että on aihetta.
 
Olipahan loistava peli tämäkin Josef Faresin teos. Vaikka tykkäsin herran kahdesta aikaisemmastakin pelistä niin kyllähän tämä peli vei homman aivan uudelle levelille.

Harvoin tulee pelattua peliä jatkuva hymynkare huulilla niin kuin tätä peliä tuli kaverin kanssa pelattua. Pelissä on varmaan paras pacing mitä olen videopeleissä nähnyt. Selkeni hyvin pian minkä takia hullumies-Fares pelistä oli 1000 dollaria luvannut sille jolla tulee tylsää pelin parissa. Puzzlet ja kentät olivat juuri tarpeeksi pitkiä ettei missään kohhaa päässyt homma maistumaan saman puurtamiselta.

Myös iso plussa tarinan pähkähulluille sivuhahmoille jotka itse asiassa olivat paljon mielenkiintoisempia kuin itse päähahmot. Toki ei päähahmotkaan mitenkään huonoja olleet, ainoastaan sivuhahmot ja etenkin Mr. Book of Love varastivat shown usein dialogillaan.

Varmaan suurin miinus pakko antaa pelin kolmion-rämppäys kohdista joita oli muutamat liikaa. Mutta tuokin kritiikki jo itsessään kertoo kuinka loistava peli oli.

GOTY.
 
No niin läpi meni.

Heti alkuun valitus: Josef Fares ei vieläkään osaa kirjoittaa tarinaa (ml. hahmot/dialogi), joka ei tietyissä kohdissa saisi aikaan halua tunkea ruuvimeisseliä ihan mistä tahansa pään onkalosta riittävän syvälle ja nopeasti, jotta välttyisi tämän seuraamiselta.

Ja se siitä. Siinä valitukset. Okei, tiettyjä rämpytysjuttuja olisi voinut olla vähemmän ja pelissä jossa on näin paljon kaikkea ei tietenkään ole mahdollista, että jokainen kohta ihan 10/10 (esim. olisin selvinnyt varmaan muutamalla laskemiskohdalla vähemmän, mutta eivät nekään kyllästyttäneet). Eli aivan pikkujuttuja. Kenttäsuunnittelu on pääosin erinomaista, ideoita on valtavasti ja ne vaihtuvat riittävän tiuhaan, kontrollit toimivat hyvin ja kaiken tämän lopputulemana pelaaminen on todella, todella hauskaa. Ja todetaan sekin, että hahmot ja dialogi ovat pääasiassa oikein hyviä, noita pateettisia kohtauksia on paljon vähemmän kuin niitä, jotka saivat nauramaan.

Joku jossain sanoi, että tässä on supermarioodysseymäinen lähestyminen videopelaamiseen, ts. "jos peliin voidaan laittaa jotain hauskaa niin se myös siihen ängetään". Ehkä niinkin, mutta pakko korostaa että It Takes Twolla on aivan riittävästi omaa ilmettä. Itselleni tulee jopa mutkan kautta mieleen Conker's Bad Fur Day, (eri tavalla) aikuisille suunnattu tasoloikka, jossa oli paljon kontekstista riippuvaisia pelimekaniikkoja, jotka unohdettiin sen yhden kohtauksen jälkeen.

Se pitää vielä todeta, että lopulta yllättävän pienelle kohderyhmälle suunnattu peli. Tavallaan sopii erinomaisesti myös lapsen kanssa pelattavaksi, mutta tarina ei todellakaan ole puhuttelemassa junioreita. Täälläkin on ollut jo hyvä nosto @Ippenator :lta asian suhteen. Me pelattiin siis pariskuntana läpi ja voitiin naureskella ja hymyillä menolle (toivotaan ettei COL-LA-BO-RATION-hokemat jää arjessa käyttöön), mutta muuten tuntuisi että tarinassa joko riittäisi seliteltävää (jos pelaa lapsen kanssa) tai vielä enemmän ohitettavaa (jos pelaisi ystävän kanssa).

Kyllähän tätä voi suositella kaikille, jotka vähänkään harkitsevat ostoa.
 
Tyttöystävästä paljastui ihan uusi puoli kun hän täysin yllättäen tokaisi yhtenä iltana "tekisi mieli pelata jotain pleikkarilla". Hyppäsin samantien sohvalta telemarkilla korkeaan polviasentoon lattialle, koska kyllähän tuollainen nainen kannattaa sormustaa samantien :D (pelaavissa naisissa ei toki mitään uutta, mutta täysin uusi puoli omasta kumppanista)

Liikkeelle lähdettiin Disney klassikolla Rescue Rangers ja kun se oli selätetty niin sitten muistin tämän pelin yltiöpäisen hehkutuksen, joten meni samantien poistoon, etenkin kun sattui olemaan vielä hyvässä alessa Storessa. Odotukset tätä peliä kohtaan oli todella korkealla, koska en ole oikeastaan keltään kuullut tästä mitään negatiivista sanottavaa, ja se on kyllä paljon sanottu yksittäisestä pelistä, etenkin kun tämä on pelkkä kaksinpeli.

Aika varovaisin ottein lähdettiin liikkeelle ja yritin pitää ennakkohehkutuksen minimissään kaikesta lukemastani huolimatta, että peli ei paljastuisi pettymykseksi, mutta täytyy todeta, että olihan tämä kaiken hehkutuksen väärti. Heittämällä parasta kaksin pelaamista mitä on kuunaan vastaan tullut.

Leikkisästä ulkoasusta ja helposta pelattavuudestaan huolimatta tämä on juonen puolesta ehkä vähän vanhemmille pelaajille suunnattu, tai ainakin oli muutama kohtaus, jossa voi olla, että lapselle asiaa joutuisi vähän selittämään. Ja pakko myöntää vähän puistatti itseäkin, eräs erittäin brutaalikohtaus, jossa pumpulia lenti ympäriinsä kuin Tarantinon leffoissa veri konsanaan.

Mukana oli sopivan kevyttä huumoria ja ainakin meillä sattui muutama aika samaistuttava kohtauskin, josta tuli aika terävää kuittailua ilkikurisen naurun kera "kato nyt, ihan yhtä aikaansaamaton kuin sinäkin" (liekkö kumpi sitten sanonut kummalle...) :D Myös pienimuotoisten patoutumien purkautumista oli ajoittain havaittavissa, kun toinen oli täysin vastuussa toisen kohtalosta "HUPS, ihan 'vahingossa' tiputin sut"

Pelillä oli pituutta juuri sopivasti ja mikä parasta, tekeminen muuttui koko ajan, joten minkäänlaista puutumista ei tullut.

Jos jotain jäin kaipaamaan, niin nuo järjettömän kauniit kentät oli usein melko tyhjiä loppujen lopuksi ja niitä ei pitemmän päälle jaksanut kahlata jokaista nurkkaa myöten, koska ei siellä mitään ollut. Mielestäni viimeinen silaus tähän peliin olisi ollut, jos tässä olisi ollut jotain yhteistä kerättävää (palapelin paloja tai jotain muuta vastaavaa), joka olisi motivoinut (puolisoakin) koluamaan paikat vieläkin tehokkaammin lävitse.

9/10, kaiken suitsutuksen väärti ja mitä erinomaisin tapa esitellä paremmalle puoliskolle peliharrastuksen hienoutta
Miinusta tälle pelille tulee siitä, että tästä kun aloitti, niin vaikea on ollut löytää yhtä mukaansatempaavaa peliä tälle jatkoksi :D
 
Peli, jonka aivan ehdoton vahvuus oli sen vahva ja loputtoman hauska pelattavuus samalla kun juoni ja hahmot olivat korkeintaan ihan ok-tasoa tehdään tv-sarjaksi/elokuvaksi...jota et voi itse pelata ja jossa siten korostuvat ne "ihan ok"-osiot.
Tämä on ihan dorkaa aikaa, mutta eipä minun tarvitse tätäkään väkisin katsoa, joten olkoon :rolleyes:
 
Tuli tämä tänään ostettua kun oli tarjouksessa 16e ja seitsemän tuntia tuli pelattua.
Peli näyttää ihan pirun nätiltä ja vaihteluakin on varsin mukavasti pelattavuuden suhteen.
Silti oltiin jo kaverin kanssa samaa mieltä, että peli olisi voinut jo loppua ja nyt siis pelattiin viimeksi se osio joka sijoittui..

sen vanhan käkikellon sisään, mutta tuon päätteeksi saatiin vasta se eka kirjeen osa joten peli jatkuu vielä varmaan ainakin kolmisen tuntia.

Erittäin hyvä tämä on kyllä ollut, mutta nyt alkaa tulemaan jo se tunne, että tämä on hieman liian pitkä kun peli kuitenkin on sitä jatkuvaa pulmien ratkomista vaikka on siellä myös kevyitä minipelejä joita voi pelata.
Ja se kirja on ärsyttävin hahmo pitkään aikaan ja molemmat meistä toivoo, että lopuksi joku repii sen sivu kerrallaan silpuksi tai polttaa tai jtn.
 
Eilen tuli pelattua loppuun ja meni siinä yli 10 tuntia kaikkinensa kun aina pelattiin myös kaikkia minipelejä mitä löydettiin.
Tarina kyllä jätti täysin kylmäksi, mutta toisaalta mä itse toivoin teininä, että vanhemmat ois eronnu ettei tartte niiden tappelua kuunnella joten ainakin omalla kohdalla tuo selittyy sillä.
Itse pelaaminen taas pysyi vaihtelevana loppuun asti. Valitettavasti sitä kirjaa ei päässyt repimään silpuksi :D

Teknisesti tämä toimi hyvin ps4 prolla ja yleensä jossain sellaisissa kohdissa ruudunpäivitys nytkähti pari kertaa jossa ei itse olla ohjaksissa kuten vaikka ne ekan kentän imurin letkut joita pitkin mennään aika nopeasti ja kamera kääntyilee paljon.
Jatkuvasti oleva jaettu ruutu on kyllä siitä hyvä, että sun ei tartte koskaan vaan kuvailla kaverille mitä sen pitäis tehdä vaan voit suoraan osoittaa sen ruudulla, mutta lopussa kun päästiin hetki pelaamaan vuorotellen ihan koko ruudulla niin huomasi kuinka paljon paremmalta peli vielä näyttäisi jos sen saisi pelata kokonaan noin.

16e hinnalla varsin hyvä ostos, mutta on mun aika vaikea ymmärtää miten tämä on jotain goty palkintojakin saanut sillä ei tämä nyt niin ihmeellinen ole.
 
Eilen tuli pelattua loppuun ja meni siinä yli 10 tuntia kaikkinensa kun aina pelattiin myös kaikkia minipelejä mitä löydettiin.
Tarina kyllä jätti täysin kylmäksi, mutta toisaalta mä itse toivoin teininä, että vanhemmat ois eronnu ettei tartte niiden tappelua kuunnella joten ainakin omalla kohdalla tuo selittyy sillä.
Itse pelaaminen taas pysyi vaihtelevana loppuun asti. Valitettavasti sitä kirjaa ei päässyt repimään silpuksi :D

Teknisesti tämä toimi hyvin ps4 prolla ja yleensä jossain sellaisissa kohdissa ruudunpäivitys nytkähti pari kertaa jossa ei itse olla ohjaksissa kuten vaikka ne ekan kentän imurin letkut joita pitkin mennään aika nopeasti ja kamera kääntyilee paljon.
Jatkuvasti oleva jaettu ruutu on kyllä siitä hyvä, että sun ei tartte koskaan vaan kuvailla kaverille mitä sen pitäis tehdä vaan voit suoraan osoittaa sen ruudulla, mutta lopussa kun päästiin hetki pelaamaan vuorotellen ihan koko ruudulla niin huomasi kuinka paljon paremmalta peli vielä näyttäisi jos sen saisi pelata kokonaan noin.

16e hinnalla varsin hyvä ostos, mutta on mun aika vaikea ymmärtää miten tämä on jotain goty palkintojakin saanut sillä ei tämä nyt niin ihmeellinen ole.
Kyllä tää parisuhdepelinä meni, jopa ihan erinomaisin arvosanoin, mutta omasta mielestä kyllä peli, joka ei kyllä menisi peluuseen kaverin kanssa.

Itelle ne hauskimmat läpät oli just tarinan naljailut, jotka osu omaan parisuhteeseen sekä se pikku kiusanteko toiselle kriittisellä hetkellä. Kumpaakaan vaikea kuvitella yhtä hauskaksi kaverin kanssa pelatessa
 
Kyllä tää parisuhdepelinä meni, jopa ihan erinomaisin arvosanoin, mutta omasta mielestä kyllä peli, joka ei kyllä menisi peluuseen kaverin kanssa.

Itelle ne hauskimmat läpät oli just tarinan naljailut, jotka osu omaan parisuhteeseen sekä se pikku kiusanteko toiselle kriittisellä hetkellä. Kumpaakaan vaikea kuvitella yhtä hauskaksi kaverin kanssa pelatessa

Kyllä meillä ainakin oli ihan hauskaa. Minä pelasin sillä muijalla ja kaveri äijällä ja kun se valitti, että miks mä saan aina kaikki hienot varusteet niin totesin vaan "sen takia, koska mä olen nainen. Koita nyt läski tulla sieltä, ei mikään ihme, että me ollaan eroomassa" :D
Ja kyllä niitä ihan oikeita kuolemaan johtavia vahinkoja sattui myös ihan tarpeeksi kun ei vielä ollut tiedossa miten joku mekaniikka toimii.
 
Saatiin vihdoin siskon kanssa pelailtua tämä loppuun. Ja onhan tämä mainio co-op peli! Ehdottomasti yksi parhaista co-opeista, mitä on koskaan tullut pelattua. Juoni nyt ei ollut erikoinen, mutta muuten pidin todella paljon. Erilaiset kyvyt ja kentät ja pelielementit oli hauskoja ja aina jännityksellä sai miettiä, mitähän sekoa seuraavasta kentästä löytyy. Päähahmoa olivat ehkä vähän tylsiä, mutta sivuhahmot hulluudessaan riemastuttivat senkin edestä. Pelaajien täytyy tässä tosiaankin ihan kunnolla saada yhteistyö toimimaan ja kommunikoida. Sooloilemalla ei kovin pitkälle pötki.

Tämä on kyllä peli, jota voi suositella, jos etsii jotain hyvää couch co-op pelattavaa. Yhtä hauskaa siskon kanssa yhdessä pelatessa on ollut varmaan viimeksi Pikmin3:n parissa. (Ylipäätänsä couch co-op pelejä saisi tulla vähän useammin markkinoille. Tuntuvat kovin harvinaisilta nykyään)
 
Tämä on kyllä peli, jota voi suositella, jos etsii jotain hyvää couch co-op pelattavaa. Yhtä hauskaa siskon kanssa yhdessä pelatessa on ollut varmaan viimeksi Pikmin3:n parissa. (Ylipäätänsä couch co-op pelejä saisi tulla vähän useammin markkinoille. Tuntuvat kovin harvinaisilta nykyään)
Portal 2 listan jatkoksi ja taitaa olla kaikkien aikojen parhaat sohvayhteistyöpelit siinä.
 
Ylös Bottom