Eikös sinulla ole joka vuosi tapana tehdä samanlaiset ennustukset?
Alkulohkossa ollaan sijoilla 3-4 ja ensimmäisessä pudotuspelissä tipahdetaan. TAI jos yhdessä yksittäisessä ottelussa käy tuuri niin ollaan mitalipeleissä.
Eli käytännössä Suomi on joka vuosi analyysiesi mukaan sijoilla 5-8 TAI yksittäisen tuuripelin kohdalle sattuessa mitalipeleissä.
Tämä nyt ei kovin suurta ennustajaa vaadi, Suomi on ollut 8 parhaan ulkopuolella viimeksi vuonna 1955.
Kanadaa ja Yhdysvaltojakaan vastaan ei pitänyt olla mahdollisuuksia, mutta niin vain voitettiin molemmat maalierolla 11-3.
Lisäksi haukuit yksittäisistä pelaajista etukäteen mm. Savinaisen (4+4=8) ja Pesosen (2+2=4), joille povasit turnauksesta yhteensä pisteitä 1+1. Molemmat täyttivät oman tonttinsa hienosti.
Lisäksi päävalmentaja, ainakin kolmen viimeisimmän osalta (J. Jalonen, K. Jalonen, Marjamäki), tuntuu joutuvan hampaisiisi joka kisoissa. Kiinnostaisikin tietää, kuka olisi tarpeeksi hyvä Leijonien päävalmentajaksi? Seuraavakin, paluun tekevä, kuulunee jälleen niihin ei-haluttuihin?
Tärkein agendasi tuntuu muutenkin olevan se, että olet aina lopulta oikeassa. Vaikka faktat usein puhuvatkin sitä vastaan. Niin, kukapas se kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.
Joka vuosi tietenkin katsotaan joukkueen kokoonpano ja sen mukaan ennakoidaan, mikä on se todennäköinen "odotettavissa oleva taso" ja mihin on pienellä ylisuorittamisella tai venymisellä mahdollisuudet. Se nyt vaan on melko selvä tilastollinen fakta, että Suomi on noin 5-6. paras maa jääkiekossa, kun katsotaan pelaajamääriä, -tuotantoa, taitotasoa jne. Edellä ovat Kanada, Venäjä, Ruotsi ja USA. Suomi on sitten Tsekin kanssa nykypäivänä se 5-6. Siitä eteenpäin on sitten tapauskohtaisesti ja vaihtelevasti Sveitsi, Slovakia, Saksa jne. Suomi kuuluu normisuorituksella sinne sijoille 5-8, koska neljä normaalitilanteessa kovempaa maata on kohtuullisen helppoa nimetä.
Kanada ja USA voitettiin alkulohkopeleissä, kun MOLEMMISSA OTTELUISSA kyseisten maiden veskarit pelasivat kisojen tähän asti huonoimmat ottelunsa. Molemmissa matseissa Suomi sai 2-3 maalia lahjana vastustajien huonojen maalivahtien tai kenttämestarin erikoisten avulla. Se nyt vaan on varsin selvä fakta, että Kanadaa vastaan tulleet Rantasen maalit olivat hörppyjä ja USAa vastaan tulleet Ahon maalit olivat tuuripomppuja. Kyseiset neljä maalia tulivat myös otteluiden alussa ollen varsin ratkaisevia karkumatkan kannalta, eikä ottelun lopussa ottelun jo ratkettua.
Jokaisessa menneessä kolmessa päävalmentajassa on ollut omat vikansa. Niin oli muuten myös noita edeltäneessä Sheddenissä. J. Jalosen viivelähdöt ja Meidän Pelit olivat varsin tylsää katsottavaa, vaikka se yksittäinen kultamitali tulikin. Okei, kaveri sai maksimoitua joukkueen ja ehkä enemmänkin, mutta ei se peli silti mitään kovin viihdyttävää katsottavaa ollut. Tuloksellisesti ihan hyvää ainakin jossain kohtaa, mutta ei viihdyttävää. Lisäksi se 2011 kulta tuli myös aika suotuisalla turnauskaaviolla. K. Jalonen taas oli pelillisesti paluu ajassa taaksepäin, mitään uutta ei oikein tullut. Enemmänkin sellainen "tsemppivalmentaja". En myöskään pidä kyseisestä ihmisestä henkilönä yhtään. Hänen tapansa haukkua ja vähätellä muut silloin, kun hänen valmentamansa Kärpät aikoinaan hävisi pelejä, oli sellainen, joka sai inhoamaan koko ihmistä. Koskaan ei myöntänyt, että vastustaja oli parempi, vaan aina jotain ympäripyöreää seliseliä. Marjamäki taas oli tuloksellisesti kaikkien aikojen mahalasku. Tai ainakin pahin mahalasku kolmeen vuosikymmeneen. Ihan hyviä pelaajia on kuitenkin ollut tässä pelaamassa, mutta esim. näissäkin kisoissa Marjamäki taisi peluuttaa parhaat pelaajat puhki jo alkulohkossa ja ratkaisupeleissä he eivät sitten oikein enää tuntuneet olevan skarpimmillaan ja lisäksi vähemmän pelanneet eivät olleet oikein mukana hommassa. Ihan amatöörimäistä, että kaksi kärkikenttää pelasivat niin järkyttävän määrän minuutteja jo ratkenneissa peleissä ja lisäksi hirveän määrän alivoimia myös.
J. Jalonen tuonee uskoa omaan tekemiseen ja luottoa, koska niitä mestaruuksia on. Hän on myös Jokereissa osoittanut, että homma toimii ihan hyvin, vaikka toki siellä resurssit eivät mitenkään riitäkään kuin siihen oman konferenssin kolmostilaan. Se suoritus on saavutettu. Jalonen tuonee myös mukanaan vähän parempia ihmissuhdetaitoja, jolloin joukkueeseen saataneen mukaan enemmän NHL-tason pelaajia kuin parina viimeisenä vuotena. Veikkaan, että Jalosen aikana nähdään vähemmän kieltäytymisiä kuin Marjamäen aikana. Nyt on sitten tarjolla Jalosellekin aavistuksen parempaa pelaajamateriaalia noin keskimäärin, kuin hänen edellisellä kaudellaan, joten ihan mielenkiinnolla odotan, meneekö pelitapa eteenpäin edellisen kauden viivelähdöistä. Näiden kisojen Suomen hyökkäyspeli kuitenkin antoi viitteitä siitä, että mahdollisuuksia on, kunhan saadaan puolustus paremmin organisoitua, järkeä päähän ja joukkueeseen parempia fyysisiä pelaajia, jotka menevät sinne maalille sen sijaan, että Aho, Teräväinen ja kumppanit koittavat sieltä "sota-alueen ulkopuolelta" pipolätkätyyliin lätytellä sen kiekon maaliin, kun juuri kukaan ei ole valmis menemään ottamaan niitä mustelmia sinne maalin eteen.
Mitään agendaa ei sinällään ole. Kunhan nyt vaan ääneen totesin, että alkuperäinen veikkaukseni Suomen lopullisesta sijoituksesta meni kohdilleen, vaikka alkulohkossa tulikin ennakoimattomia yllätyksiä. Lopputulema meni siis ennakoinnin mukaan, vaikka matkalla siihen ennakoituun lopputulokseen tapahtuikin yllättäviä asioita suuntaan jos toiseen. Voitettiin pelejä, joita ei olisi ennakkoon ehkä pitänyt, mutta hävittiin sitten myös pelejä, joita ennakkoon ei olisi pitänyt hävitä. Savinaisesta ja Pesosesta sen verran, että vähän ennakointia paremmin tekivät tosiaan "pienempiä" vastaan pisteitä, kuten aika moni muukin teki, mutta eipä heistä ennakointien mukaan juuri ollut tehoilemaan niissä peleissä, joissa ratkottiin sitä, mennäänkö sinne mitalipeleihin vaiko ei. Varsinkin Savinainen oli tehojen puolesta kisojen jälkimmäisen puoliskon aika hiljainen. 4+1 taisi syntyä niissä alkupään murskajaismatseissa ja sen jälkeen oli aika hiljaista. Pesosen kohdalla sama juttu, 1+2 taisi tulla niissä alkumatseissa ja siihen päälle joku ohjuri Kanadaa vastaan ja se oli siinä.
