Ohjainmarkkinat elelevät nykyään jokseenkin tylsiä aikoja. Ohjaimista on toki olemassa suolaisen hintaisia eliittiversioita ekstraliipaisimineen ja kustomoitavine nappeineen, mutta nämä kaikki on rakennettu pohjimmiltaan aikalailla saman perusmallin ympärille. Turtle Beach yrittää Stealth Pivot -ohjaimellaan jotain aivan erilaista, samaan settiin on nimittäin ympätty kaksi eri ohjainvariaatiota – ihan kirjaimellisesti meinaan.
[[{"fid":"95634","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":761,"width":1388,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]
Palttiarallaa 130 euron hintalappu antaa toki jo odottaa jotain hieman erilaista, vaikka päällisin puolin Stealth Pivot muistuttaakin perinteistä ohjainta – ainakin alkuunsa. On xboximaisesti eri tasolla olevat tatit, ristiohjain, neljä etunappia ja olkapääbumperit ja -liipaisimet. ”Designed for Xbox” -leimaa kantava ohjain on saanut keskustaansa jopa klassisen Xbox-logonapin ja muut perusnäppäimet. Ilahduttavana yllärinä mukaan on heitetty myös perinteinen 3,5 millimetrin plugin sisäänsä kaappaava ääniliitäntä, tietysti piuhallisia kuulokemikkejä varten.
Maltillista paremman ihmisen elitistisyyttä luovat takapuolelta löytyvät mukavasti karhennetut ekstranäppäimet, joista olisi taatusti hyötyä sikäli mikäli niitä vain oppisi käyttämään. Olkapääliipaisinten liikeradan puolestaan voi valita kahdesta eri vaihtoehdosta, mikä saattaa parantaa suorituksia esimerkiksi hektisissä räiskintäpeleissä – itsehän olen vanhemmiten taantunut lähinnä hidastempoisten seikkailupelien ystäväksi. Luksusmaista fiilistä luo myös etupaneelin kirkas LCD-näyttö, jonka kautta pääsee vaihtelemaan käyttäjäprofiileja, mäppäämään nappeja, yhdistämään laitteisiin sekä säätämään hieman ahtaaseen paikkaan kaiken keskelle mahdutetun slider-napin toimintoja. Social Alerts -valikkokin asetuksista löytyy, mutta sille en keksinyt käyttöä testisession aikana – tiedä häntä, johtuu ehkä antisosiaalisuudesta ja ihmisvihastani.
[[{"fid":"95635","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":777,"width":1569,"class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]
Moduulien pyörittely on kivaa!
Homma heittää sitten sitä kuuluisaa häränpyllyä siinä vaiheessa, kun sattuu klikkaamaan ohjaimen takapuolen molemmin puolin olevat kytkimet eri asentoon. Niin vain etupaneeli muuttuu kädenkäänteessä täysin muuksi siitä, mitä mokoma aiemmin oli – näitä kahta kääntyvää osiota kutsutaan manuaalissa Pivot-moduuleiksi. Toiminnallisuutta on hankala sanoin kuvata, mutta niin vain tarjolla on kaksi toisistaan poikkeavaa nappileiskaa: kahden tatin kanssa ja ilman tatteja, ylimääräisillä napeilla. Viimeksi mainittu lämmitti Mega Driven 6-nappiseen ohjaimeen tottunutta ja luonnollisesti masiinan Super Street Fighter II menikin välittömästi kokeiluun Steam Deckillä rullaavan emulaattorisoftan kautta – ultimaattinen testi siis. Mukavan jämäkällä ristiohjaimella luonnistuivat vaivatta niin shoriukenit kuin hadoukenitkin, joten sillä saralla kaikki on mitä mainioimmalla tolalla. Tuntuma on erittäin mukavasti kohdallaan kumpaistakin näppäinasettelua käytettäessä ja Stealth Pivot istuu hyvin käteen erityisesti Xbox-padiin tottuneelle. Kämmenten alla olevat kapulat on karhennettu hieman turhan maltillisesti, jäin hieman kaipaamaan Elite-ohjaimesta tuttua nahkamaista pinnoitetta.
Varsin pieni nillityksen aihe tämäkin, sillä muutoin näinkin uniikki ja jopa hieman härö ominaisuus toimii oikein hyvin.
Hieman hämmentävä moduulikikkailu toimii mekaanisesti hyvin, mutta ei aivan ilman ongelmia. Jotta napit saisi käännettyä ympäri, täytyy kohollaan olevat ohjaintatit ensin pyöräyttää yhdellä ranteenliikkeellä ohjaimen sisään – tämä siis, jotta moduulit mahtuisivat kääntymään ympäri. Toimii hyvin, mutta tämä ylimääräinen liikerata tekee tateista hieman heiveröisen tuntuiset. Ongelmia ei kuitenkaan ole testisessioiden aikana tullut tattien hoitaessa hommansa edelleen mallikkaasti. Moduulit täytyy myös pyöräyttää juuri tiettyyn asentoon, jotta ne lukittuvat kohdilleen, mikä silloin tällöin ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä. Varsin pieni nillityksen aihe tämäkin, sillä muutoin näinkin uniikki ja jopa hieman härö ominaisuus toimii oikein hyvin.
[[{"fid":"95636","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"4":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":814,"width":1329,"class":"media-element file-default","data-delta":"4"}}]]
Stealth Pivot yhdistetään PC-masiinaan perinteisellä joko Bluetoothilla tai USB-donglella, joka löytää ohjaimen välittömästi kunhan sen torppaa kiinni tietokoneeseen. Xbox Series X:n kanssa joutuu valitettavasti palaamaan historiaan yhdistämällä konsoli ja padi toisiinsa mukana tulevalla (onneksi) pitkällä piuhalla. Steam Deckiin Pivot puolestaan yhdistyi suoraan Bluetoothilla ilman minkään sorttista donglea, mikä tekee ohjaimesta jatkossa varmasti vakiokalusteen erityisesti Valven masiinalla pelattaessa. Myös mobiililaitteiden kanssa Pivot juttelee oikein sopuisasti.
Omituisten ohjainten kerho
Hifistelijät voivat säätää Stealth Pivotin jokaista asetusta ja nippeliä kätevimmin valmistajan oman Turtle Beach Control Center -sovelluksen kautta, joka on muuten saatavilla myös mobiililaitteille. Jopa kapulan etupaneelin valot voi asettaa haluamanlaisikseen, kuten nykyään PC-vermeiden kanssa tapana on. Omaan käyttööni perusasetuksilla pääsee jo hyvin pitkälle, mutta kaikkea voi sovelluksessa säätää henkilökohtaisen pelikokemuksen luomiseksi – vimpstaakeja tulee varmasti tutkailtua syvällisemmin Pivot-pelikokemuksen karttuessa hiljalleen.
[[{"fid":"95638","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"5":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1440,"width":2560,"class":"media-element file-default","data-delta":"5"}}]]
Kokonaisuutena Stealth Pivot on aavistuksen hämmentävä, mutta kaikesta häröydestään huolimatta pätevä tuttavuus. Suhteellisen kepeän hinnankin huomioon ottaen kyseessä on varsin mainio vaihtoehto perusmallin ohjaimille ja jopa suolaisemman hintaisille eliittiversioille.
Lue juttu sivustolla...
[[{"fid":"95634","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":761,"width":1388,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]
Palttiarallaa 130 euron hintalappu antaa toki jo odottaa jotain hieman erilaista, vaikka päällisin puolin Stealth Pivot muistuttaakin perinteistä ohjainta – ainakin alkuunsa. On xboximaisesti eri tasolla olevat tatit, ristiohjain, neljä etunappia ja olkapääbumperit ja -liipaisimet. ”Designed for Xbox” -leimaa kantava ohjain on saanut keskustaansa jopa klassisen Xbox-logonapin ja muut perusnäppäimet. Ilahduttavana yllärinä mukaan on heitetty myös perinteinen 3,5 millimetrin plugin sisäänsä kaappaava ääniliitäntä, tietysti piuhallisia kuulokemikkejä varten.
Maltillista paremman ihmisen elitistisyyttä luovat takapuolelta löytyvät mukavasti karhennetut ekstranäppäimet, joista olisi taatusti hyötyä sikäli mikäli niitä vain oppisi käyttämään. Olkapääliipaisinten liikeradan puolestaan voi valita kahdesta eri vaihtoehdosta, mikä saattaa parantaa suorituksia esimerkiksi hektisissä räiskintäpeleissä – itsehän olen vanhemmiten taantunut lähinnä hidastempoisten seikkailupelien ystäväksi. Luksusmaista fiilistä luo myös etupaneelin kirkas LCD-näyttö, jonka kautta pääsee vaihtelemaan käyttäjäprofiileja, mäppäämään nappeja, yhdistämään laitteisiin sekä säätämään hieman ahtaaseen paikkaan kaiken keskelle mahdutetun slider-napin toimintoja. Social Alerts -valikkokin asetuksista löytyy, mutta sille en keksinyt käyttöä testisession aikana – tiedä häntä, johtuu ehkä antisosiaalisuudesta ja ihmisvihastani.
[[{"fid":"95635","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":777,"width":1569,"class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]
Moduulien pyörittely on kivaa!
Homma heittää sitten sitä kuuluisaa häränpyllyä siinä vaiheessa, kun sattuu klikkaamaan ohjaimen takapuolen molemmin puolin olevat kytkimet eri asentoon. Niin vain etupaneeli muuttuu kädenkäänteessä täysin muuksi siitä, mitä mokoma aiemmin oli – näitä kahta kääntyvää osiota kutsutaan manuaalissa Pivot-moduuleiksi. Toiminnallisuutta on hankala sanoin kuvata, mutta niin vain tarjolla on kaksi toisistaan poikkeavaa nappileiskaa: kahden tatin kanssa ja ilman tatteja, ylimääräisillä napeilla. Viimeksi mainittu lämmitti Mega Driven 6-nappiseen ohjaimeen tottunutta ja luonnollisesti masiinan Super Street Fighter II menikin välittömästi kokeiluun Steam Deckillä rullaavan emulaattorisoftan kautta – ultimaattinen testi siis. Mukavan jämäkällä ristiohjaimella luonnistuivat vaivatta niin shoriukenit kuin hadoukenitkin, joten sillä saralla kaikki on mitä mainioimmalla tolalla. Tuntuma on erittäin mukavasti kohdallaan kumpaistakin näppäinasettelua käytettäessä ja Stealth Pivot istuu hyvin käteen erityisesti Xbox-padiin tottuneelle. Kämmenten alla olevat kapulat on karhennettu hieman turhan maltillisesti, jäin hieman kaipaamaan Elite-ohjaimesta tuttua nahkamaista pinnoitetta.
Varsin pieni nillityksen aihe tämäkin, sillä muutoin näinkin uniikki ja jopa hieman härö ominaisuus toimii oikein hyvin.
Hieman hämmentävä moduulikikkailu toimii mekaanisesti hyvin, mutta ei aivan ilman ongelmia. Jotta napit saisi käännettyä ympäri, täytyy kohollaan olevat ohjaintatit ensin pyöräyttää yhdellä ranteenliikkeellä ohjaimen sisään – tämä siis, jotta moduulit mahtuisivat kääntymään ympäri. Toimii hyvin, mutta tämä ylimääräinen liikerata tekee tateista hieman heiveröisen tuntuiset. Ongelmia ei kuitenkaan ole testisessioiden aikana tullut tattien hoitaessa hommansa edelleen mallikkaasti. Moduulit täytyy myös pyöräyttää juuri tiettyyn asentoon, jotta ne lukittuvat kohdilleen, mikä silloin tällöin ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä. Varsin pieni nillityksen aihe tämäkin, sillä muutoin näinkin uniikki ja jopa hieman härö ominaisuus toimii oikein hyvin.
[[{"fid":"95636","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"4":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":814,"width":1329,"class":"media-element file-default","data-delta":"4"}}]]
Stealth Pivot yhdistetään PC-masiinaan perinteisellä joko Bluetoothilla tai USB-donglella, joka löytää ohjaimen välittömästi kunhan sen torppaa kiinni tietokoneeseen. Xbox Series X:n kanssa joutuu valitettavasti palaamaan historiaan yhdistämällä konsoli ja padi toisiinsa mukana tulevalla (onneksi) pitkällä piuhalla. Steam Deckiin Pivot puolestaan yhdistyi suoraan Bluetoothilla ilman minkään sorttista donglea, mikä tekee ohjaimesta jatkossa varmasti vakiokalusteen erityisesti Valven masiinalla pelattaessa. Myös mobiililaitteiden kanssa Pivot juttelee oikein sopuisasti.
Omituisten ohjainten kerho
Hifistelijät voivat säätää Stealth Pivotin jokaista asetusta ja nippeliä kätevimmin valmistajan oman Turtle Beach Control Center -sovelluksen kautta, joka on muuten saatavilla myös mobiililaitteille. Jopa kapulan etupaneelin valot voi asettaa haluamanlaisikseen, kuten nykyään PC-vermeiden kanssa tapana on. Omaan käyttööni perusasetuksilla pääsee jo hyvin pitkälle, mutta kaikkea voi sovelluksessa säätää henkilökohtaisen pelikokemuksen luomiseksi – vimpstaakeja tulee varmasti tutkailtua syvällisemmin Pivot-pelikokemuksen karttuessa hiljalleen.
[[{"fid":"95638","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"5":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1440,"width":2560,"class":"media-element file-default","data-delta":"5"}}]]
Kokonaisuutena Stealth Pivot on aavistuksen hämmentävä, mutta kaikesta häröydestään huolimatta pätevä tuttavuus. Suhteellisen kepeän hinnankin huomioon ottaen kyseessä on varsin mainio vaihtoehto perusmallin ohjaimille ja jopa suolaisemman hintaisille eliittiversioille.
Lue juttu sivustolla...
Viimeksi muokattu: