Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Keskustelua myyntiluvuista (NPD, FIGMA ja niin edelleen)

No kyllähän se tietenkin kertoo siitä, että missä muodossa kuluttajat haluavat kuluttaa.
Mutta ilman tietoa millä hinnalla, on se tieto minusta paljon vähemmän arvoista.

Ei voida vetää johtopäätöstä että kuluttajat haluaa ostaa pelinsä automaattisesti diginä vaikka osuus olisikin vaikka 60% myynneistä. Ratkaisevaa minusta on että kuinka moni ostaa diginä ne halvat pelit ja kuinka moni heti täyteen hintaan.

PC:lla digimarkkinat on käytännössä 100% kokonaismyynneistä, joten en oikein ymmärrä, että mitä tässä ajat takaa?
Hain takaa juuri sitä mitä aiemmin kirjoitin eli että vaikka Sonylla digiosuus olisi esim. 60%, niin kuinka moni on ns. "Steam-ostaja" ja kuinka moni on vaihtanut kaiken ostamisen digiksi eikä vain alennuspelit.
 
Ennakkomyynnit on todella iso osuus ja samaten pelit myy paljon julkaisuviikolla, silloin ei niitä diginä halvalla saa.

Aina välillä on PS Storessa joku peli ennakkomyynnissä 10% tarjouksessa tai vaihtoehtoisesti tulee mieleen, että Disco Elysium oli muistaakseni viikon verran heti tarjouksessa pelin julkaisun jälkeen. Ovat kuitenkin poikkeuksia.

On mahdoton sanoa mitään tarkkoja lukuja. Kyllähän viihdekäytön suhteen todella moni on valmis käyttämään rahaa. Sitten on meikäläisen kaltaisia "valveutuneita ostajia", jotka pääosassa ostavat pelejä edullisesti, vaikka diginä osteleekin. Lähinnä niihin törmää erinäisillä foorumeilla, eikä niitä käyttäjiä kovin paljoa tunnu olevan suhteessa niihin, jotka pelejä uutena pelaavat.

Alennukset tottakai lisäävät aina myyntejä ja peleillä on erilaisia kehityskäyriä myyntien suhteen, mutta monen pelin isoimmat myynnit tapahtuvat julkaisun aikana täyteen hintaan. Ja nykymaailman tapauksessa ostot kohdistuvat myös aika usein näihin kalliimpiin erikoisversioihin. (ne olisivat myös mielenkiintoista dataa, että paljonko niitä myydään).

Omasta mielestäni perus konsolikäyttäjän ostajaprofiili on hyvin erillainen mitä PC:n puolella tänä päivänä. Erona on myös uusien pelien hinnat, sekä mahdollisuudet mistä ostaa peli. Epic Store jonkun verran palauttanut myös PC-puolelle tätä ostetaan uusi peli täyteen hintaan suoraan aidosta kauppapaikasta ja isompien pelien uutisten perusteella myynnit olleet huikeita, vaikka toki niin on myös ollut Epicin ostamien yksinoikeus diilien hinnat kovia. (esim. Borderlands 3 diili maksoi Epicille $115milj., tienasivat $80milj. takaisin jo kahden viikon aikana).
 
Mutta ilman tietoa millä hinnalla, on se tieto minusta paljon vähemmän arvoista.

Oletuksena ei välttämättä kannata kuitenkaan pitää sellaista ajatusta, että digitaalisen myynnin absoluuttiset myyntituotot olisivat alle fyysisen myynnin. Sonylla ja Microsoftilla tuskin olisi All Digital malleja, jos he eivät digitaalista kauppaa haluaisi tukea, joten ehkäpä siinä on kuitenkin vihje siitä, että miten ne digitaalisen myynnin kaikki nyanssit tuntevat yritykset tuon myynnin näkevät.

Digitaalisen myynnin kannattavuus on kuitenkin ihan käytännössä nobrainer ja sitä tässä lähinnä kommentoinkin. Esimerkiksi siihen fyysisen kotelon valmistamiseen menee kuluja ja kansipaperi ja muut kotelon sisällä olevat materiaalit pitää printtaa (printit myös tietenkin lokalisoidaan). Se levy pitää painaa. Sitten kun tuote on olemassa, niin se pitää saada asiakkaalle, eli logistiikka maksaa ja matkalla maksellaan vielä turhia välivarastoja ennen kuin fyysinen kotelo on loppuasiakkaalla kädessä. Omat siivunsa haluaa niin tukkuri kuin kauppiaskin. Näistä kuluista suurinosa poistuu digitaalisessa myynnissä, joten katteet kasvaa.

Ja edelleen toki, Sony ja Microsoft ottavat kauppiaan ominaisuudessa 30% kaikkien muiden digitaalisista myynneistä. Se suljetulla kauppapaikalla myyminen maksaa siis kuluja muille, eli tuo tuloja suljetun kauppapaikan pyörittäjille kuten Microsoft ja Sony.

Tätä olen ennenkin sanonut, mutta digitaalisen version hinta ei pitäisi olla korkeampi kuin fyysisen version, kun pelin kuluttajalle liikuttamiseen liittyvän kulurakenteen puolesta näin ei pitäisi olla, mutta niin vaan nyt hyvin usein konsoleilla on, niin uutena kuin pidemmässäkin juoksussa.

Hain takaa juuri sitä mitä aiemmin kirjoitin eli että vaikka Sonylla digiosuus olisi esim. 60%, niin kuinka moni on ns. "Steam-ostaja" ja kuinka moni on vaihtanut kaiken ostamisen digiksi eikä vain alennuspelit.

En edelleenkään ymmärrä. PC-myynti on käytännössä täysin digitaalista, joten mitään vertailua fyysiseen myyntiin ei voi edes tehdä. Kaikki myynti tapahtuu digitaalisesti, oli se sitten mitä myyntiä tahansa, täyteen hintaan tai alennuksilla.

Toki PC:n puolella on useita kilpailevia digikauppoja, eikä kukaan pääse sanelemaan kuluttajahintoja ja näin kuluttajana voi valita sen kauppapaikan, jossa hinta eniten miellyttää. Tämä kilpailu sitten tosiaan näkyy positiivisesti meidän kuluttajien lompakoissa, kuten tietenkin kilpailu aina nyt muutenkin näkyy.

Ja jos Sony olisi pettynyt digitaalisiin PC-myynteihin, niin se tuskin olisi jatkanut näitä porttauksiaan. Tai ostanut PC-versiointiin erikoistunutta Nixxesiä.
 
Age of Empires 4 menee kaupaksi. Lisäksi Forza Horizon 5:n ennakkotilausmyynnit ylsivät toista viikkoa putkeen top kymppiin. New World ja Back 4 Blood näyttää myös kelpaavan.

 
Eiköhän tässä tarkoiteta "steam ostajalla" sellaista joka ostaa sen digipelin sitten kun se on tyyliin muutaman euron lisäreineen.

Sellaisia on varmasti todella paljon, tarjontaa on todella paljon ja jopa ilmaisia pelejä jaellaan usein.

En mäkään ole ikinä maksanut täyttä hintaa digistä. Joku 10e ostos varmaan max ja sekin on liikaa.

On se aika eri tekijöille ja kauppapaikalle maksaako kuluttaja sen 60e heti julkaisussa vai muutaman euron joskus muutaman vuoden päästä. Juu juu "suurin osa ostaa varmaan täyteen hintaan" mutta kuinka moni?

Sitten kun luullaan että digi on vain ilmaista eikä tule sellaisia kulueriä kuin fyysisestä niin ei ne palvelimetkaan ilmaisia ole ja markkinointi yms.

Ellen väärin muista niin se logistinen puoli on siinä aika pientä kuitenkin ja kulurakenne tulee aivan muusta.

Edit. Vähän jutusta riippuen mut ilmeisesti joku 4-7 dollaria valmistus ja logistiikkakulut.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän tässä tarkoiteta "steam ostajalla" sellaista joka ostaa sen digipelin sitten kun se on tyyliin muutaman euron lisäreineen.

Sellaisia on varmasti todella paljon, tarjontaa on todella paljon ja jopa ilmaisia pelejä jaellaan usein.

Juuri sinun viestiäsi ennen tullut Steamin myydyimpien pelien listaus kuitenkin näyttäisi sisältävän lähinnä ihan uusia pelejä ja täyteen hintaan.

Mielenkiintoista jos näin kuitenkin olisi, digitaaliset myynnit olisivat ei-haluttuja ja esimerkiksi Sony olisi kuitenkin tehnyt niin hölmösti, että julkaisi All Digital mallin. Eivätkö osanneet sitten tulkita exceleitään oikein vai?

Se mistä tuo digitaalinen myynti koostuu on kuitenkin myös yksi olennainen muuttuja. Ja kannattaa muistaa, että digitaalinen myynti on hyvin paljon sitä after sales myyntiä, jonka mittaluokka on tietenkin suurta. F2P-pelissä kaikki rahaa tulee ihan muusta kuin itse pelin myymisestä.

Toki tässä yhteydessä Sonyn 62% oli digital full game sales, se numero nimenomaan oli yllättävän korkea. Myynneistä ylipäätään digitaalista on jo pitkään ollut suurinosa.

Sitten kun luullaan että digi on vain ilmaista eikä tule sellaisia kulueriä kuin fyysisestä niin ei ne palvelimetkaan ilmaisia ole ja markkinointi yms.

Tuskin näin luulee juuri kukaan? Fyysisen pelin myyntiin kuitenkin kuuluu kulueriä, joita ei digitaalisella myynnillä ole, koska tuossa muodossa peli pitää tosiaan fyysisesti liikahtaa ympäri maailmaa ja samalla olla joku fyysinen kauppapaikka, jossa joku sitä fyysisesti myy. Välikädet eivät tuota työtä tee hyväntekeväisyytenä. Ja toisaalta kääntäen, digitaalinen myynti tuo kauppapaikan pitäjälle rahaa sisään, eli esimerkiksi kauppapaikan pitäjänä Sony hyötyy muidenkin julkaisijoiden digimyynneistä.

Palvelimet ja markkinointi taas on kuluja, joita kertyy molemmissa muodoissa. Toki konsolin kauppapaikalle ostajan ohjaaminen on myös sekin markkinointia ja näin siis sinänsä digitaalisella myynnillä on sekin puolellaan, että pelaajia voi houkutella järjestelmän sisällä ostoksille.

Ellen väärin muista niin se logistinen puoli on siinä aika pientä kuitenkin ja kulurakenne tulee aivan muusta.

Edit. Vähän jutusta riippuen mut ilmeisesti joku 4-7 dollaria valmistus ja logistiikkakulut.

Onko tämä 4-7 dollaria mielestäsi vähän? Mitä kuluja logistiikka ja valmistus sisälsi? Mitä uskot kauppiaan ottavan siitä ilosta, että myy näitä pelejä fyysisesti? Mikä näistä kuluista jää pois digitaalisessa myynnissä, jos nimenomaan se Sony on esimerkkinä?

Ja tämä vertailu olisi tietenkin juuri se, josta on nyt juteltu. Eli verrattaisiin Sonyn myymän pelin katteita digitaalinen vs fyysinen. Ilman mitään tietojakin uskallan väittää, että jos digitaalinen God of War myydään samaan hintaan kuin fyysinen God of War, niin digitaalisen myynnin katteet on paremmat.
 
Tätä olen ennenkin sanonut, mutta digitaalisen version hinta ei pitäisi olla korkeampi kuin fyysisen version, kun pelin kuluttajalle liikuttamiseen liittyvän kulurakenteen puolesta näin ei pitäisi olla, mutta niin vaan nyt hyvin usein konsoleilla on, niin uutena kuin pidemmässäkin juoksussa.
Tämä perustuu siihen virheoletukseen, että tuotteen hinta perustuisi sen tuotantokustannuksiin. Oikeasti hinta perustuu asiakkaan saamaan arvoon. Tai ainakin näin on silloin, kun markkinointiosasto osaa hommansa.
 
Tämä perustuu siihen virheoletukseen, että tuotteen hinta perustuisi sen tuotantokustannuksiin. Oikeasti hinta perustuu asiakkaan saamaan arvoon. Tai ainakin näin on silloin, kun markkinointiosasto osaa hommansa.
Millä tavalla asiakkaan saama arvo on korkeampi digiostoksessa verrattuna fyysiseen, joka selittäisi hintaeron? Kuitenkin sitä lainaamasi viesti käsitteli, eli miksi toisessa on kalliimpi hinta kuin toisessa.
 
Millä tavalla asiakkaan saama arvo on korkeampi digiostoksessa verrattuna fyysiseen, joka selittäisi hintaeron? Kuitenkin sitä lainaamasi viesti käsitteli, eli miksi toisessa on kalliimpi hinta kuin toisessa.
Kyse on asiakkaan kokemasta aineettomasta lisäarvosta, esim. tuotteen hankinnan helppoudesta. Eri asiakasryhmät kokevat lisäarvon erilailla, osa ei koe saavansa digitaalisuudesta mitään lisäarvoa. Asialla ei tosiaan ole mitään tekemistä tuotantokustannusten tai reaalimaailman arvon kanssa

Julkaisioille digitaalinen jakelukanava on keino vain ja ainoastaan karsia kuluja ja nostaa tuotteesta saatavaa voittoprosenttia sekä kaapata koko arvoketju hallintaansa eliminoimalla fyysiset jakelukanavat, joita he eivät voi samalla tavalla kontrolloida. Julkaisijat testaavat aktiivisesti mikä hintataso on sellainen, jonka kuluttajat vielä digituotteesta nielevät. Ihmeen helposti pelaajat ovat nielleet premiumhinnoitellut digitaaliset "vuokratuotteet" fyysisten kopioiden tilalle.

Itse suosin fyysisiä tuotteita peleissä, elokuvissa ja musiikissa, joten itse en koskaan osta digitaalisena pelejä jos ne on saatavissa fyysisinä kopiona.
 
Tämä perustuu siihen virheoletukseen, että tuotteen hinta perustuisi sen tuotantokustannuksiin.

Nimenomaan ainakin allekirjoittaneelle on selvää, että digitaalisen myynnin katteet on kunnossa ja siksi tuosta Sonyn kovasta digitaalisen full game retailin prosenttiosuudesta mainitsin ohimennen "näkyy varmasti katteissa". Syntynyt keskustelu onkin siksi hämmentävää, oletin tämän olevan kaikille ihan selvä homma.

Fyysisen yksikön korkeammat valmistus- ja jakelukustannukset nyt vaan on kuitenkin hyvä ymmärtää, vaikka ei olettaisi, että siitä saatava kate olisi sopivan paljon katetta ollut esimerkiksi Sonylle - ja että digitaalisessa myynnissä pitäisi "tyytyä samaan". Mutta niin, digitaalinen myynti tuo enemmän katetta taloon, se tässä oli se hurja väite. Ja onhan tässä tietenkin se, että digitaalisuus poistaa kokonaan kuluttajien keskeisen jälleenmyynnin, joka sataa myös sekin myyvän osapuolen laariin. Käytetyn pelin myynnistä kun mitään ei esimerkiksi sinne Sonylle ole koskaan mennyt.

Olen vain kuitenkin sitä mieltä puhtaasti kuluttajana, että digitaalisen myynnin hinnoissa olisi "korjattavaa", eli jos kilpailua syntyisi, niin hintaa olisi painettavissa alas, katteiden siltikin ollessa ihan riittävät. Mutta tietenkin, jos asiakas maksaa 79,95€ digitaalisesta pelistä Sonylle, niin mitä sitä turhaan tuohon koskemaan. Varsinkin kun kauppapaikka on suljettu ja kilpailua ei ole.

Oikeasti hinta perustuu asiakkaan saamaan arvoon. Tai ainakin näin on silloin, kun markkinointiosasto osaa hommansa.

Niin tässä tapauksessa digitaalisen pelin hinta on mitä on, sen määrittely tulee suoraan sellaisenaan kuluttajalle ja aivan varmasti hinta on pääosin juuri niin ylhäällä kuin se vaan kehdataan pitää. Kilpailua ei tunneta konsoleiden suljetulla kauppapaikalla. Jos All Digital PS5-pelaaja haluaa digitaalisen pelin ostaa, niin aika vähän mahdollisuuksia tähän shoppailuun on. Joku VPN-kikkailu toki aina tuo vähän rabattia, mutta siinäpä se.

Fyysisen version myynnissä kauppiaat voivat kilpailla keskenään ja kiristää omasta katteesta, jos siltä tuntuu ja ottaa sitten absoluuttisesti enemmän voluumina. Esimerkiksi Gigantti usein myy julkkarissa peliä paljon halvemmalla kuin viralliset digikaupat. Puhumattakaan sitten poistomyynneistä, joissa tarpeeksi kauan hyllyssä tilaa vieneet erät pitää saada pois tieltä. Digikaupassa ei tätäkään ongelmaa ole, vaikka tottakai alennusmyyntien aika on aina, kun pelin myyntiä halutaan saada aktivoitua.

Mutta joo, ihan siis normaalien lainalaisuuksien mukaan mennään, eikä siinä mitään ihmeellistä ole.

Ihmeen helposti pelaajat ovat nielleet premiumhinnoitellut digitaaliset "vuokratuotteet" fyysisten kopioiden tilalle.

Vaikka oma digikirjasto käsittää Series-sukupolvella jo neljättä sukupolvea, eikä fyysisesti omistuksessa ole juuri mitään enää, niin sinänsä kyllä samaa mieltä tästä. Digin hinnoittelu pitäisi olla halvempaa kuin se on ollut yksittäisen pelin myynnissä, varsinkin uusien pelien kohdalla.

Itselleni digitaaliseen kuluttamiseen parhaiten sopiikin juuri tilauspalvelut ja Game Pass on ollut kovassa käytössä. Näin säästyy rahaa ja siltikin voi hyötyä digitaalisuuden helppoudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyse on asiakkaan kokemasta aineettomasta lisäarvosta, esim. tuotteen hankinnan helppoudesta. Eri asiakasryhmät kokevat lisäarvon erilailla, osa ei koe saavansa digitaalisuudesta mitään lisäarvoa. Asialla ei tosiaan ole mitään tekemistä tuotantokustannusten tai reaalimaailman arvon kanssa
Tässä on hyvä pointti. Itse en koe lisäarvoa digipelin ostamisessa uutena, mutta sillä ei ole mitään väliä. Tarpeeksi moni muu sen lisäarvon kokee ja ovat valmiita maksamaan digipelistä korkeamman hinnan. Jos näin ei olisi niin digipelien hinnassa olisi suurta painetta alaspäin, koska lähes kaikki ostaisivat fyysisen kopion ja digin isompi kate jäisi saamatta.
 
En ole väittänyt etteikö digimyynti olisi kannattavaa etteikö sen kautta jo myydä enemmän kuin fyysisenä.

En jaksa enempää selittää asiaani mutta minusta siis edelleenkin on merkitystä sillä ostaako kuluttajat pelinsä täyteen hintaan (70-80e), hieman halvemmalla (50-60e, ns. fyysisen hinta) vaiko reilummalla alella.

On selvä että diginä pelejä ostetaan ja niitä ostetaan paljon. Niistä tulee iso summa. Mutta kuinka iso osa tästä potista koostuu täyteen hintaan ostetuista peleistä? Kuinka suuri osa on alepelejä? Millä alennuksessa? Paljon DLC myy?

Onhan tuossa nyt edelleenkin paljon mitä tuollainen yksinkertainen tieto ei avaa.

Esimerkki omasta ostokäyttäytymisestäni: ostan ne "kovimmat" tapaukset täyteen hintaan tai jopa spessuversioina mutta vain fyysisenä. Diginä en osta kuin alesta. Silloinkin ostan vain digital only -sisältöä eli pelkästään diginä saatavilla olevia pelejä ja lisäreitä.

Eikö muka ole mitään merkitystä sillä että teenkö kuten nyt teen vai niin että ostaisinkin kaiken diginä? Omasta mielestäni äänestän kukkarollani sen mitä voin eli ostan kaiken mahdollisen fyysisenä mitä vain saan. Joudun silti ostamaan myös digiä koska osa sisällöstä on vain diginä. Näin ollen siis myös minun, vankkumattoman fyysisen kannattajan, rahat valuvat samaan digipottiin kuin heidänkin, jotka ostavat pelkästään digiä.

Osasinko nyt yhtään avata paremmin mitä haen takaa? Minusta olisi yhä mielenkiintoista tietää että kuinka moni ostaa diginä koska haluaa (syystä tai toisesta) ja kuinka moni ostaa diginä koska muuta mahdollisuutta ei ole ja kuinka moni ostaa diginä kun pelin saa tarpeeksi halvalla (esim. samaan hintaan kuin fyysisen tai sitten ns. "steam-ostajan" tapaan eli megaturboalennuksesta).

Onhan sillä nyt merkitystä että onko ostaja alennuksia metsästävä kitupiikki, joka ostaa digiä vain pakon edessä vai tyyppi, joka mukisematta maksaa vaikkapa Sonyn pyytämän 80 euroa tai jopa enemmän. Molemmat silti kartuttavat digipottia, jonka tiedän olevan nykyään suuri osa myynneistä ellei ollut jo se suurin.
 
En jaksa enempää selittää asiaani mutta minusta siis edelleenkin on merkitystä sillä ostaako kuluttajat pelinsä täyteen hintaan (70-80e), hieman halvemmalla (50-60e, ns. fyysisen hinta) vaiko reilummalla alella.

Tottakai on ja ymmärrän kyllä pointin.

Mielenkiintoista olisikin tietää, että millä myyntihinnalla fyysisen myynnin absoluuttinen kate vastaa digitaalista myyntiä - varsinkin 1st Partyn osalta.
 
Veikkaan että ens vuonna taistelee myydyimmän konsolin paikasta välillä top 3-2
 
Veikkaan että ens vuonna taistelee myydyimmän konsolin paikasta välillä top 3-2
Switch on elinkaarensa loppupuolella. Kunhan uutta pleikkaria ja uutta Xboxia alkaa löytymään kunnolla kaupoista, niin väkisinkin myynnit hidastuvat. Varsinkin jos kohta aletaan tiputtelemaan tietoa Switchin seuraajasta, niin vanhan konsolin ostaminen ei innosta sitäkään vertaa.

Toivottavasti Switch 2 olisi taaksepäin yhteensopiva. Vähän kuin DS --> 3DS.
 
Switch on elinkaarensa loppupuolella. Kunhan uutta pleikkaria ja uutta Xboxia alkaa löytymään kunnolla kaupoista, niin väkisinkin myynnit hidastuvat. Varsinkin jos kohta aletaan tiputtelemaan tietoa Switchin seuraajasta, niin vanhan konsolin ostaminen ei innosta sitäkään vertaa.

Toivottavasti Switch 2 olisi taaksepäin yhteensopiva. Vähän kuin DS --> 3DS.

Eiköhän se oo taaksepäin yhteensopiva , kunnon alella jopa ne myyntiluvut tulee särkymään
 
Switch on elinkaarensa loppupuolella. Kunhan uutta pleikkaria ja uutta Xboxia alkaa löytymään kunnolla kaupoista, niin väkisinkin myynnit hidastuvat. Varsinkin jos kohta aletaan tiputtelemaan tietoa Switchin seuraajasta, niin vanhan konsolin ostaminen ei innosta sitäkään vertaa.

Toivottavasti Switch 2 olisi taaksepäin yhteensopiva. Vähän kuin DS --> 3DS.
Toisessa ketjussa oli juttua että Switchille julkaistavien pelien määrä nousee edelleen. Ei ole vielä hiipumassa.
 
Toisessa ketjussa oli juttua että Switchille julkaistavien pelien määrä nousee edelleen. Ei ole vielä hiipumassa.
Juu, en ihan niin elinkaaren loppua tarkoittanutkaan. OLED mallikin juuri julkaistiin, joten kyllä ensi vuosi mennään varmaan ihan entiseen tapaan. Ensi vuoden maaliskuussa Switch täyttää kuitenkin jo viisi vuotta. Siinä mielessä ollaan siis ehtoopuolella. Voisiko Switch 2 olla esim. tulossa vuonna 2023?
 
Juu, en ihan niin elinkaaren loppua tarkoittanutkaan. OLED mallikin juuri julkaistiin, joten kyllä ensi vuosi mennään varmaan ihan entiseen tapaan. Ensi vuoden maaliskuussa Switch täyttää kuitenkin jo viisi vuotta. Siinä mielessä ollaan siis ehtoopuolella. Voisiko Switch 2 olla esim. tulossa vuonna 2023?

Vaikka pelejä tosiaan tulee tasaiseen tahtiin niin tekniikka on silti melko vanhahtavaa, ei haittaisi vaikka ensi vuonna saataisiin teknisesti tykimpi konsoli.
 
Ylös Bottom