FleeingNevada
Se toinen vastaava päätoimittaja
Mewgenics on Edmund McMillenin ja Tyler Glaielin uusin taidonnäyte, joka saattaa olla parasta vastinetta rahalle, mitä tällä hetkellä löytyy.
Turboahdettua tekemistä
Kuten jo ennakossakin todettiin, Mewgenics on häkellyttävän iso pakkaus, jonka kanssa saa kulumaan satoja tunteja hujauksessa. Kokonaisuutta on helpointa tarkastella luettelemalla sen saavutuksia: Kampanjalla on kestoa reilut 200 tuntia, hahmoluokkia on yli 10, joista jokaisella on 75 ainutlaatuista taitoa. Maailmasta voi löytää tällä hetkellä yli 900 eri esinettä, joista jokainen vaikuttaa taisteluihin, statseihin ja tuleviin sukupolviin. Vihollisia ja pomoja on yli 200 erilaista. Variantteja kaikesta löytyy sitäkin enemmän.
Tähän päälle kun lasketaan satunnaiset kohtaamiset, alati muuttuva roguelike-maailma sekä luvatut päivitykset, niin on helppo todeta Mewgenicsin olevan peli, jota voisi tahkoa vuosikaudet ja silti olla näkemättä kaikkea, mitä se pitää sisällään. Harva tuotanto, saati sitten indie-pakkaus, voi pullistella moisella arsenaalilla. Puhumattakaan siitä, että jokainen osa-alue tuntuu laadukkaalta. Kertaakaan kymmenien pelituntien aikana en huomannut minkään olevan vasemmalla kädellä hutaistu.
Jos haluaa pelin, joka tarjoaa eniten vastinetta rahalle, niin on vaikea suoralta kädeltä tarjota muuta kuin Mewgenicsiä. Varsinkin heille, jotka tykkäävät pelailla kannettavalta laitteelta ja kotisohvalta käsin pienissä pyrähdyksissä, McMillanin ja Glaielin suurteos on helposti monen vuoden urakka, johon palaa innoissaan kerta toisensa jälkeen.
[[{"fid":"97992","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Kissat taistelevat kaktusmiehiä vastaan pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Kissat taistelevat kaktusmiehiä vastaan pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"alt":"Kissat taistelevat kaktusmiehiä vastaan pelissä Mewgenics","height":1080,"width":1920,"class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]
Roguelikea ja paljon muuta
Mewgenics rakentuu roguelike-lajityypin päälle. Sen kunnianhimo ei kuitenkaan rajoitu vain siihen. Mitä pidemmälle seikkailussa etenee, sen monipuolisemmaksi sen mekaniikat muuttuvat.
Alussa valitaan neljä kattia, joiden kanssa lähdetään tutkimaan vaarallista ja nurinkurista maailmaa. Jokaiselle poimitaan oma hahmoluokka sotureista tankkeihin, noitiin, tarkka-ampujiin ja niin edelleen. Maailmankartta jakautuu pisteisiin, joissa joko taistellaan rivisotilaita vastaan tai tutkitaan satunnaisia tapaamisia niin outojen sivullisten kuin pelottavien yliluonnollisten elementtien kanssa. Välillä porukka kohtaa pomoja, jotka ovat massiivisia mutantteja, joista jokaisella löytyy omat erikoisuutensa pelättäväksi.
Voitot avaavat uusia reittejä ja maailmankolkkia, jotka puolestaan tuovat uusia kävijöitä naapurustoon. Pian talo ei enää ole tarpeeksi iso kaikille kissoille, sillä nelijalkaiset demonit eivät välttämättä tule toimeen toistensa kanssa, tai sitten tulevat niin hyvin toimeen, ettei pennuille näy loppua. Kylmäsydämiset pragmaatikot nakkaavat ylimääräiset tai eläköityneet kollit jollekin kaupungin lukuisista hyypiöistä. Näistä uhrauksista saa vastineeksi joko ruokaa, tarvikkeita tai jopa kokonaisia päivityksiä kämppään, joka kasvaa nopeasti kartanoksi.
[[{"fid":"97991","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Neliön muotoinen taistelukenttä täyttyy tulesta pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Neliön muotoinen taistelukenttä täyttyy tulesta pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"alt":"Neliön muotoinen taistelukenttä täyttyy tulesta pelissä Mewgenics","height":1080,"width":1920,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]
Taistelut käydään neliskanttisen shakkilaudan päällä. Jokainen kateista voi liikkua eri suuntiin erilaisilla vauhdeilla, ja hyökkäykset vaihtelevat hahmoluokista ja aseista riippuen. Vuoropohjainen taistelu pakottaa jatkuvaan pohtimiseen, vaikka peli heitteleekin jatkuvia kierrepalloja, jotka muuttavat niin pelilautaa kuin hyökkäyksiä radikaalisti. Melkein kaiken kanssa voi tehdä jotain, mikä puolestaan tarjoaa loputtomia vaihtoehtoja löytää keinoja pistää vihulaisille pataan yllättävin tavoin. On riemastuttavaa, kun ensimmäistä kertaa tajuaa voivansa antaa vaikealle pomolle sydänkohtauksen ja lopettaa matsi heti alkutekijöihin.
Kissanelikon voi viedä matkalle vain kerran. Tämän jälkeen selviytyjät pääsevät eläkkeelle. Matkalla käyneitä katteja voi kuitenkin hyödyntää lisääntymiseen, jos he löytävät vain sopivan kumppanin. Jokaisella katilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mikä puolestaan pakottaa löytämään sopivia pariskuntia, jotta penskoillakin olisi hyvät geenit. Tästä sikiää pelin nimi ja yksi sen raskaimmista ja synkimmistä vitseistä.
Geenimanipuloinnin ja rakentelun ohella haalitaan parempia aseita, taitoja ja taikoja. Jokainen epäonnistuminen voi johtaa yllättäviin löydöksiin, sillä omaa elämäänsä elävät hiipparit käyvät välillä kommentoimassa pelityyliäsi ja tekojasi. Joskus heiltä jopa tarjoutuu uniikkeja esineitä, jotka voivat auttaa matkalla.
Lopputulos on monipuolista ja jatkuvasti palkitsevaa tutkimista, jossa teoilla on merkitystä. Mewgenics kannustaa rikkomaan sen mekaniikkoja, mikä puolestaan rikastuttaa kokemusta entisestään. On hulvattoman hauskaa nähdä, miten McMillenin ja Glaielin teos vastaa pelaajan yrityksiin huijata tai pistää kova kovaa vastaan. Harvoin näkee näin hienosti loppuun asti mietittyä kokonaisuutta, joka tuntuu elävältä.
[[{"fid":"97990","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Liila, punainen ja vihreä kissa poseeraavat ja toteavat \"let's go\" pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Liila, punainen ja vihreä kissa poseeraavat ja toteavat \"let's go\" pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"alt":"Liila, punainen ja vihreä kissa poseeraavat ja toteavat \"let's go\" pelissä Mewgenics","height":1080,"width":1920,"class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]
Hyvän maun rajoilla
Mewgenics on ratkiriemukasta pelattavaa, joka kuitenkin ajoittain saa vääntelemään pärstää huonolla tavalla. McMillenin tuttu huumorintaju vaatii totuttelua, ja osa jutuista ovat auttamattoman lapsellisia niin tarkoituksella kuin vahingossakin. Jatkuva vääntö sukupuolista, eugenistiikasta ja vammaisuudesta on niin 2000-luvun alkupuolen edgelord-pullistelua, että se auttamatta rokottaa kokonaisuudelta pisteitä. Pari heittoa siellä täällä ehkä ymmärtäisi, mutta ne muodostavat ison osan siitä, mikä McMilleniä tuntuu naurattavan. Välillä täytyi ihan pysähtyä ja miettiä, miten paljon parempi jokin vitsi tai kohtaus olisi ollut, jos se ei yrittäisi niin epätoivoisesti provoilla kuin viimeistä päivää.
On siis tärkeää huomauttaa, että itse pelinä se on niin vahva kokonaisuus ettei moinen lopulta jätä merkittävää varjoa lopun ylle. Tekemistä on niin paljon, että on on täysin mahdollista olla törmäämättä valtaosaan typeristä heitoista kymmeniin, ellei jopa satoihin tunteihin. Välillä taas niitä tulee sitten oikein urakalla. Kun viettää tarpeeksi aikaa jopa hyvien ystävien parissa, niin jokin silti alkaa ärsyttää.
Mutta jahka pienet viat jäävät sikseen, Mewgenics osoittautuu yhdeksi alkuvuoden railakkaimmista ja vilpittömän onnistuneimmista peleistä. Se on monipuolinen lajityyppien hybridi ja mielikuvituksellista juhlaa kaikille, jotka haluavat jotain ihan täysin muuta, kuin mitä markkinoilta löytyy.
Lue juttu sivustolla...
Turboahdettua tekemistä
Kuten jo ennakossakin todettiin, Mewgenics on häkellyttävän iso pakkaus, jonka kanssa saa kulumaan satoja tunteja hujauksessa. Kokonaisuutta on helpointa tarkastella luettelemalla sen saavutuksia: Kampanjalla on kestoa reilut 200 tuntia, hahmoluokkia on yli 10, joista jokaisella on 75 ainutlaatuista taitoa. Maailmasta voi löytää tällä hetkellä yli 900 eri esinettä, joista jokainen vaikuttaa taisteluihin, statseihin ja tuleviin sukupolviin. Vihollisia ja pomoja on yli 200 erilaista. Variantteja kaikesta löytyy sitäkin enemmän.
Tähän päälle kun lasketaan satunnaiset kohtaamiset, alati muuttuva roguelike-maailma sekä luvatut päivitykset, niin on helppo todeta Mewgenicsin olevan peli, jota voisi tahkoa vuosikaudet ja silti olla näkemättä kaikkea, mitä se pitää sisällään. Harva tuotanto, saati sitten indie-pakkaus, voi pullistella moisella arsenaalilla. Puhumattakaan siitä, että jokainen osa-alue tuntuu laadukkaalta. Kertaakaan kymmenien pelituntien aikana en huomannut minkään olevan vasemmalla kädellä hutaistu.
Jos haluaa pelin, joka tarjoaa eniten vastinetta rahalle, niin on vaikea suoralta kädeltä tarjota muuta kuin Mewgenicsiä. Varsinkin heille, jotka tykkäävät pelailla kannettavalta laitteelta ja kotisohvalta käsin pienissä pyrähdyksissä, McMillanin ja Glaielin suurteos on helposti monen vuoden urakka, johon palaa innoissaan kerta toisensa jälkeen.
[[{"fid":"97992","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Kissat taistelevat kaktusmiehiä vastaan pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Kissat taistelevat kaktusmiehiä vastaan pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"alt":"Kissat taistelevat kaktusmiehiä vastaan pelissä Mewgenics","height":1080,"width":1920,"class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]
Roguelikea ja paljon muuta
Mewgenics rakentuu roguelike-lajityypin päälle. Sen kunnianhimo ei kuitenkaan rajoitu vain siihen. Mitä pidemmälle seikkailussa etenee, sen monipuolisemmaksi sen mekaniikat muuttuvat.
Alussa valitaan neljä kattia, joiden kanssa lähdetään tutkimaan vaarallista ja nurinkurista maailmaa. Jokaiselle poimitaan oma hahmoluokka sotureista tankkeihin, noitiin, tarkka-ampujiin ja niin edelleen. Maailmankartta jakautuu pisteisiin, joissa joko taistellaan rivisotilaita vastaan tai tutkitaan satunnaisia tapaamisia niin outojen sivullisten kuin pelottavien yliluonnollisten elementtien kanssa. Välillä porukka kohtaa pomoja, jotka ovat massiivisia mutantteja, joista jokaisella löytyy omat erikoisuutensa pelättäväksi.
Voitot avaavat uusia reittejä ja maailmankolkkia, jotka puolestaan tuovat uusia kävijöitä naapurustoon. Pian talo ei enää ole tarpeeksi iso kaikille kissoille, sillä nelijalkaiset demonit eivät välttämättä tule toimeen toistensa kanssa, tai sitten tulevat niin hyvin toimeen, ettei pennuille näy loppua. Kylmäsydämiset pragmaatikot nakkaavat ylimääräiset tai eläköityneet kollit jollekin kaupungin lukuisista hyypiöistä. Näistä uhrauksista saa vastineeksi joko ruokaa, tarvikkeita tai jopa kokonaisia päivityksiä kämppään, joka kasvaa nopeasti kartanoksi.
[[{"fid":"97991","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Neliön muotoinen taistelukenttä täyttyy tulesta pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Neliön muotoinen taistelukenttä täyttyy tulesta pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"alt":"Neliön muotoinen taistelukenttä täyttyy tulesta pelissä Mewgenics","height":1080,"width":1920,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]
Taistelut käydään neliskanttisen shakkilaudan päällä. Jokainen kateista voi liikkua eri suuntiin erilaisilla vauhdeilla, ja hyökkäykset vaihtelevat hahmoluokista ja aseista riippuen. Vuoropohjainen taistelu pakottaa jatkuvaan pohtimiseen, vaikka peli heitteleekin jatkuvia kierrepalloja, jotka muuttavat niin pelilautaa kuin hyökkäyksiä radikaalisti. Melkein kaiken kanssa voi tehdä jotain, mikä puolestaan tarjoaa loputtomia vaihtoehtoja löytää keinoja pistää vihulaisille pataan yllättävin tavoin. On riemastuttavaa, kun ensimmäistä kertaa tajuaa voivansa antaa vaikealle pomolle sydänkohtauksen ja lopettaa matsi heti alkutekijöihin.
Kissanelikon voi viedä matkalle vain kerran. Tämän jälkeen selviytyjät pääsevät eläkkeelle. Matkalla käyneitä katteja voi kuitenkin hyödyntää lisääntymiseen, jos he löytävät vain sopivan kumppanin. Jokaisella katilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mikä puolestaan pakottaa löytämään sopivia pariskuntia, jotta penskoillakin olisi hyvät geenit. Tästä sikiää pelin nimi ja yksi sen raskaimmista ja synkimmistä vitseistä.
Geenimanipuloinnin ja rakentelun ohella haalitaan parempia aseita, taitoja ja taikoja. Jokainen epäonnistuminen voi johtaa yllättäviin löydöksiin, sillä omaa elämäänsä elävät hiipparit käyvät välillä kommentoimassa pelityyliäsi ja tekojasi. Joskus heiltä jopa tarjoutuu uniikkeja esineitä, jotka voivat auttaa matkalla.
Lopputulos on monipuolista ja jatkuvasti palkitsevaa tutkimista, jossa teoilla on merkitystä. Mewgenics kannustaa rikkomaan sen mekaniikkoja, mikä puolestaan rikastuttaa kokemusta entisestään. On hulvattoman hauskaa nähdä, miten McMillenin ja Glaielin teos vastaa pelaajan yrityksiin huijata tai pistää kova kovaa vastaan. Harvoin näkee näin hienosti loppuun asti mietittyä kokonaisuutta, joka tuntuu elävältä.
[[{"fid":"97990","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Liila, punainen ja vihreä kissa poseeraavat ja toteavat \"let's go\" pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"Liila, punainen ja vihreä kissa poseeraavat ja toteavat \"let's go\" pelissä Mewgenics","field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"alt":"Liila, punainen ja vihreä kissa poseeraavat ja toteavat \"let's go\" pelissä Mewgenics","height":1080,"width":1920,"class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]
Hyvän maun rajoilla
Mewgenics on ratkiriemukasta pelattavaa, joka kuitenkin ajoittain saa vääntelemään pärstää huonolla tavalla. McMillenin tuttu huumorintaju vaatii totuttelua, ja osa jutuista ovat auttamattoman lapsellisia niin tarkoituksella kuin vahingossakin. Jatkuva vääntö sukupuolista, eugenistiikasta ja vammaisuudesta on niin 2000-luvun alkupuolen edgelord-pullistelua, että se auttamatta rokottaa kokonaisuudelta pisteitä. Pari heittoa siellä täällä ehkä ymmärtäisi, mutta ne muodostavat ison osan siitä, mikä McMilleniä tuntuu naurattavan. Välillä täytyi ihan pysähtyä ja miettiä, miten paljon parempi jokin vitsi tai kohtaus olisi ollut, jos se ei yrittäisi niin epätoivoisesti provoilla kuin viimeistä päivää.
On siis tärkeää huomauttaa, että itse pelinä se on niin vahva kokonaisuus ettei moinen lopulta jätä merkittävää varjoa lopun ylle. Tekemistä on niin paljon, että on on täysin mahdollista olla törmäämättä valtaosaan typeristä heitoista kymmeniin, ellei jopa satoihin tunteihin. Välillä taas niitä tulee sitten oikein urakalla. Kun viettää tarpeeksi aikaa jopa hyvien ystävien parissa, niin jokin silti alkaa ärsyttää.
Mutta jahka pienet viat jäävät sikseen, Mewgenics osoittautuu yhdeksi alkuvuoden railakkaimmista ja vilpittömän onnistuneimmista peleistä. Se on monipuolinen lajityyppien hybridi ja mielikuvituksellista juhlaa kaikille, jotka haluavat jotain ihan täysin muuta, kuin mitä markkinoilta löytyy.
Lue juttu sivustolla...