Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

FelisLeo

Gamereactor
KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen) eli pelielokuvat

Pelielokuvia tai pelejä sivuavia elokuvia on ajan saatossa tehtailtu kymmenittäin. Tuotokset ovat olleet lähes poikkeuksetta kammottavia. Urhea nelikko käy kuitenkin ryönäkasan kimppuun erotellen leffat huonoihin ja vähemmän huonoihin. FelisLeo joutuu jälleen paitsioon hehkuttaessaan Mortal Kombatia ja Prince of Persiaa, kun taas Pikkarainen lataa täyslaidallisen ”sitä itseään” House of The Deadin ja Doomin päälle. Tavallista maltillisempi maagiset muistelee lämmöllä Tomb Raideria ja Jepu purkaa traumojaan Jason Stathamin tähdittämän In The Name of The King: Dungeon Siege Talen tiimoilta. Palautteissa puututaan vieläkin GTAIV:n kontrolleihin radiokanavia unohtamatta.


Jakson voit ladata tästä: latauslinkki. Voit myös tilata kaikki podcastit joko RSS-feedinä tai iTunesissa.

Palautetta saa antaa tähän ketjuun tai osoitteeseen podcast@konsolifin.net. Voit myös seurata Twitteriämme (@KFINPodcast) tai käydä tutustumassa Facebook-sivuumme. Jaksolle voi jopa antaa tähtiä podcast-alisivulla


Kuunteluohje

Kesto: 2:07:03

00:00:00 aloitus, uutiset (Uwe Boll ja Postal 2, Avi Arad ja tulevat pelielokuvat, uusi Xbox-johtaja Stephen Elop, Xbonen julkaisupäivä, EA:n uudet pelisarjat)

sävelmä Mortal Kombat -elokuvasta

00:20:30 viikon keskustelu osa 1 (määritelmä, maine, ensimmäiset ja parhaat, kronologiset trendit, Aasian panos, Uwe Boll, TV-sarjat, Ubisoftin ja Blizzardin tulevat)

sävelmä Doom-elokuvan FPS-osuudesta

01:21:15 viikon keskustelu osa 2 (paras ja pahin muisto, tulevaisuuden visiot), palautteet (digiheppu, Retu, pate 74, sph)


Jaksoon liityviä linkkejä:
Mortal Kombat - Gamereactor Suomi
Prince of Persia pelaajan silmin - Jutut - XboxFIN
Gates-Ballmer-kuva
Yattaman-traileri
Fallout: Lanius -lyhytfilmi
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Tyhmä lapsi kun olin nii jostain syystä Mario leffa oli aikoinaan todella huippulaatua..kunnes monta vuotta myöhemmin katsoin sen uudestaan ja tajusinkaan kuinka väärässä pieni Jaxu jr. olikaan... ihan hävettää.
Doom on edelleen itselleni guilty pleasure, jota ei kietämättä ensi treffeillä kehtaisikaan tunnustaa. Samoin ensimmäinen Mortal Kombat joka on mainiota camp-viihdettä jos kavereita löytyy.
Resident Evil 1-3 olivat todella viihdyttäviä toiminta elokuvia (lähinnä juuri kiitos Milla Jovovichin). Kuten myös enemmän peleihin liittyvät Degeneration sekä Damnation animaatiot.
Tappelu peleistä on varmasti vaikeaa tehdä juonellista elokuvaa mikä koituukin monelle kohtalokkaaksi mutta Dead Or Alive mielestäni hoiti sen hyvin. Juonella ei ollut peleissäkään väliä niin ei sitä elokuvaankaan tarvinnut selventää.. kökköä selitystä, kovaa liitelytaistelua ja pehmopornoa. Popparit kulhoon, kylmä olut niin pärjää!
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Paavi takas!! Missä se lymyilee kun ei pääse meitä podcasteihin hauskuuttamaan! Koulumatkatkin menee helpommin kun Paavin rauhoittava ääni heittää paskaa läppää. :D



\/ Jes!!!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Paavi takas!! Missä se lymyilee kun ei pääse meitä podcasteihin hauskuuttamaan! Koulumatkatkin menee helpommin kun Paavin rauhoittava ääni heittää paskaa läppää. :D

Parin viikon päästä NHL-kastikkeessa pääsee ainakin kuuntelemaan Poopen hassuttelua.
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Prince of Persian alku on lainannut kiitettävästi Assassin's Creedista. Samanlaista takaa-ajoa ja olikos siinä jopa joku tornin nokassa kyyhöttämiskohtaus kameran kiertäessä ympyrää (?)

Suomessakin on tehty peliaihetta käsittelevä elokuva: juonellisesti todella surkea Rat King. Äitin kellarissa on hyvä asustaa viiden monitorin ja fps-pelin kanssa!
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

En mää mitään elokuvista tiedä, joten puutumpa tähän sukupuoli-taistoon.
Nyt kun minun ja podastien välinen kuhertelukuukausi on ohi niin voin kertoa mielipiteeni rehdisti.

Naiset podcasteissa ei tuo mitään lisäarvoa, pelaajia siinä missä muutkin. (ja tämä on se pointti, jota tahdon korotastaa)

Tärkeampää on se, että tietää mistä puhuu (tai on edes vakuuttava), eikä ole noin yleisesti ärsyttävä. Tämä siis pätee niin miehiin, naisiin kuin pojan-kloppeihinkin.
Mutta mikäli huono podcastaaja on nainen, niin se on suurempi ärsytys kuin se, että se olisi mies.

Mitään sen suurempaa riman alaitusta en ole Kfin casteissa havainnut (tämä lisäys, ettei edellisestä oteta nokkiinsa).
Ainoastaan sen yhden tyttö-castin olen suosiolla skipannut. Ei sillä, etteikö se olisi voinut hyvä olla, mutta oli vain muitakin casteja kuunneltavaksi. Jotenkin sitä nykyään välttelee tuollaisia naisten-kälätysrinkejä, mutta se on vain henkilökohtainen ongelma.

PS. Ihan kiva lisä on kuulla, mikä on seuraavan castin aiheena. Mikäli sitä ei voi paljastaa, niin voisihan siitä edes heittää jonkun teaserin ilmoille.

Ja ai niin, en jaksa oikolukea, pahoittelut.
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Wreck-it-Ralphilta odotin hieman liikoja. Se oli ihan kiva, mutta etunenässä omien juttujensa vuoksi eikä pelaajille tuttujen. Karkkitukkaisesta tytöstä ei voinut oikeastaan kuin pitää. Suosittelen silti animaatiota kaikille. Peliviittausten bongaaminen on kivaa ja taatusti löytyy uutta joka katselukerta pitemmänkin aikaa.

Prince of Persia oli varsin kelpoisa spektaakkelileffa. Toimii ilman pelitietämystä, mutta tarjoaa vain ja ainoastaan saman verran kuin esim. Day after tomorrow. Jossa molemmissa on itseasiassa Kyllenhaali.
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Ihan kiva lisä on kuulla, mikä on seuraavan castin aiheena.
Eipä tuo mikään salaisuus ole. Nauhoitetaan sunnuntai-iltana jakso, jossa hehkutetaan GTA V:n odotusta. Minä olen vaihteeksi puikoissa ja mukana lörpöttämässä ainakin Jepu ja SkyPolaris. Eli luvassa todennäköisesti yltiöpositiivista hypetystä. Koettakaa kestää.
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Tarkoitin, että jatkossakin olisi kiva tietää mitä on seuraavaksi luvassa.
Ymmärrän kyllä, ettei se taida teillekään aina selvää olla. Mutta jos mahdollista, niin kertokaa pois.
Ja sikälimikäli sieltä jotain itseä kiinnostavaa tulee, niin sitten voi mennä katsomaan onko aiheesta teho-ketju.
Muuten jää kyllä foorumiselailu vähälle.
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Ainoastaan sen yhden tyttö-castin olen suosiolla skipannut. Ei sillä, etteikö se olisi voinut hyvä olla, mutta oli vain muitakin casteja kuunneltavaksi. Jotenkin sitä nykyään välttelee tuollaisia naisten-kälätysrinkejä, mutta se on vain henkilökohtainen ongelma.
Itse taas alotin just siitä :D Herätti vaan mielenkiinnon, kun vaihteeks jotain erilaista. Etukäteen ei ollut edes mitään hajua että mitä noissa podcasteissä tehdään. Näitä tulee muutenkin sellaisella tahdilla, ettei niitä kaikkia oikeen kerkee kuuntelemaan, joten helpommin tarttuu vähän erikoisempiin. Kesällä tietty eri asia, kun voi pihalle mennä podcastia kuuntelemaan, mutta eipä kylmempinä aikoina oikein viitsi johonkin nojatuoliin istua podcastia kuuntelemaan. Oon kanssa yrittäny pelata samaan aikaan... Nappikuulokkeet korvissa, headset päässä ja Battledield 3 pyörimässä pleikalla, mutta eihän siitä mitään tullut. :D
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Hyvin mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen aihe, josta riittää varmasti juttua ja mielipiteitä. Propsit Pikkaraiselle vahvasta taustatyöstä.

Inter wepin ihmemaan mukaan kaikkien aikojen ensimmäinen videopeliin pohjautuva elokuva oli vain Japanissa julkaistu Super Mario Bros -anime vuodelta 1986, jonka jälkeen tulikin vain muutamia Japanissa suoraan videolla julkaistuja pääasiassa mätkintäpeliaiheisia animeja ennen kuin pelileffoja alkoi tulla 1990-luvun alkupuolella sekä länsimaissa että Aasiassa enemmän.

Saksan kuuluisa veroaukkohan mahdollisti sijoittajan saavan välittöminä verovähennyksinä lähes kaiken elokuvatuotantojen rahoitukseen laittamastaan rahasta, joten se oli hyvin houkutteleva sijoitus. Sen takia Uwe Bollillakin oli pitkään varsin muhkeita budjetteja käytössään, joten ongelma ei ollut resurssipula vaan yksinkertaisesti ammattitaidottomuus ja tyylitajuttomuus. Saksan verolakeja muutettiin jo 2005, jolloin vaadittiin että raha käytetään Saksassa, koska niin paljon rahoitusta vuosi maan ulkopuolelle erityisesti amerikkalaisiin tuotantoihin. Vastaavanlaisten pykälien vuoksi mm. suomalaista Iron Skyta kuvattiin osittain Australiassakin, koska se vaadittiin australialaisen rahoituksen saamiseksi.

Vuonna 2006 julkaistun ja peräti 60 miljoonaa dollaria maksaneen In the Name of the King: A Dungeon Siege Talen jälkeen Uwe Bollinkin on pitänyt rahoittaa elokuviaan muulla tavalla, tai yksinkertaisesti tyytyä pienempään budjettiin. Boll onkin päätynyt monien muiden laskevien "tähtien" lailla kuvaamaan elokuviaan halvalla itäblokin maihin. In the Name of the King 2 (kätevästi pelin nimi pudonnut pois) on alle viiden miljoonan elokuva kertaluokkaa tuntemattomammilla näyttelijöillä, ja tuloillaan oleva kolmonen on vieläkin halvempi.

Yksi syy miksi pelileffojen mainostus peleihin perustuvina on käynyt aina vain harvinaisemmaksi lienee siinä, että pelileffoilla on hyvin negatiivinen stigma tuotosten kirjavan tason vuoksi.

Wing Commander on siitä mielenkiintoinen pelielokuva, että sen on ohjannut pelisarjan isä Chris Roberts itse. Peleissähän oli myös oikeasti kuvattua videomateriaalia, mutta yksikään pelien näyttelijöistä ei jatkanut roolissaan elokuvassa. Toinen mielenkiintoisuus on, että elokuvan tulkinta avaruussodasta on käytännössä fysiikkaa uhmaavaa lentotukialus- ja sukellusvenesotaa, minkä varjolla on melko huvittavaa, että Das Boot -kapteeni Jürgen Prochnow esiintyy myös Wing Commanderissa aluksen komentajana.

Final Fantasy VII: Advent Children on todellakin aika puhtaasti fan serviceä, josta muut kuin pelin ystävät tuskin saavat kovin paljon irti. Suoraan videojakeluun tehdyissä julkaisussa sellainen onkin helpommin mahdollista riskien ollessa pienemmät. "Isoksi" elokuvaksi tehty megabudjetin Spirits Within tuotti Squarelle niin suuret tappiot, että Squaren oma elokuvastudio kaatui saman tien, ja yhdistyminen Enixin kanssa viivästyi.

Dokumenttien ulkopuolelta oma suosikkini pelejä sivuavista elokuvista lienee Edgar Wrightin (Hot Fuzz, Shaun of the Dead) ohjaama Scott Pilgrim vs. the World. Se ei perustu mihinkään peliin, vaan sarjakuvaan, mutta on todellinen kunnianosoitus peleille. Se on surrealistinen, täysin överiksi pistetty, ja pelimäisesti rakennettu. Sen visuaalisuus on sekoitus sarjakuvien ja pelien käytäntöjä, minkä lisäksi yksityiskohdissa ja musiikissa on paljon hienovaraisempiakin viitteitä tunnettuihin peleihin. Elokuva ei ollut mikään suuri menestys, mutta se on saavuttanut kulttimaineen, ja on erinomaisen viihdyttävä. Linkkaan tähän teaser trailerin, koska täysipitkä traileri on aika lailla spoilaava synopsis koko elokuvasta: Scott Pilgrim Vs. The World Teaser Trailer

Yhtenä villimpänä pelielokuvana, jota en itse ole nähnyt mutta kiinnostaisi, mainittakoon viime vuoden Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla esitetty castissakin käsitellyn japanilaisen sekopääauteurin Takashi Miiken pelielokuva Ace Attorney, joka nimensä mukaisesti perustuu Gameboy Advancen ja Nintendo DS:n Phoenix Wright -asianajajapeleihin. Objection! Gyakuten Saiban (逆転裁判) (Ace Attorney) - Film Trailer [Subbed]

Parissa viimeisimmässä castin jaksossa on muuten kuulunut melko paljon Skypen ploppailuja taustalta. Ei niin että ne jotenkin erityisesti häiritsisivät, kunhan on vain noteerannut kun aiemmin ei ole kuulunut.
 
Skypen sun muiden softien päästämät ylimääräiset äänet on tiedostettu, ja näistä asianomaisia ripitetty. Toivottavasti jatkossa noita plopsahduksia ei enää kuulla.
 
Vastaus: KonsoliFIN Podcast 125: Kaamea kankku(nen)

Oikein mukava jakso eli suoraan sanottuna yksi parhaista. Pikkaraisen kaivama tieto keskustelun tueksi vie jaksoa hyvin eteenpäin. Lisäksi Jepu, Maagiset ja Felis antavat dynaamista taustatukea omilla kokemuksilla ja kuittauksilla. Etenkin Jepun kärkevät piikit, vaikkakin harvat sellaiset, toimivat, kuten pelileffoja tutkaillessa tuleekin olla. Kiitos tämän castin, on pakko tutustua tarkemmin Uwe Bollin paskaan tuotantoon. Millä kannattaa aloittaa? Voi olla että jää kesken, mutta aina kannattaa yrittää.

Omalla kohdalla leffat ja pelit on lähellä sydäntä, mutta pelileffat on aina olleet vähän paitsiossa. Maagin mainitsema Street Fighter tähtenään Van Damme on meikäläiselle ensimmäinen katsaus pelileffoihin. Tämä tapahtui lapsuudessa(5-7v.) VHS:ltä ja silloin se oli hemmetin hyvä, tietenkin. Nyt aikuisena, perspektiiviä hieman enemmän, osaa laittaa pelileffoja johonkin arvojärjestykseen ja eihän niistä oikein löydy hyvää tekelettä. Joten olkoon Street Fighter kaikkine kammottavuuksineen The Pelileffa mun listalla, koska lapsena siitä tykkäsin, ja tietenkin VHS lisää nostalgista arvoa.

Toivo ei ole kuitenkaan menetetty. Kuten Pikkarainen kertoili, Ubisoft:n panostus kuulostaa toivoa herättävältä, lisäksi hitsaussaumaa antaa Michael Fassbenderin ja Tom Hardyn nimet. Toki kaikki näytti ja kuulosti lupaavalta myös Max Paynen kohdalla. Jäämme odottamaan kuka tekee "rocksteadyt" leffapuolella.
 
Ylös Bottom