Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Konsolifinin pelimiehet...
- Viestiketjun aloittaja käkikotka
- Aloituspäivämäärä
Vastaus: Konsolifinin pelimiehet...
Joo, jotkut ovat kyllä syntyneet pädi kädessään. Pidin itseäni tosi taitavana pelaajana, kunnes näin vähän kavereiden pyörittelyä ylläpidon tapaamisessa. Pärjäsin lähinnä mätkintä- ja FPS-peleissä. Muissa tuli turpiin ja pahasti. Osa taidoista selittyy tietty harjoittelulla. Esimerkiksi Kaba kertoi kaveristaan, joka harjoitteli tekkeniä tunnollisesti joka päivä, kunnes vaihtoi sen Dancing Stage -treeniin. Joskus tulee kyllä mieleen, että mitenköhän pitkälle olisi elämässään päässyt, jos olisi pelaamisen sijaan tehnyt jotain hyödyllistä...
Joo, jotkut ovat kyllä syntyneet pädi kädessään. Pidin itseäni tosi taitavana pelaajana, kunnes näin vähän kavereiden pyörittelyä ylläpidon tapaamisessa. Pärjäsin lähinnä mätkintä- ja FPS-peleissä. Muissa tuli turpiin ja pahasti. Osa taidoista selittyy tietty harjoittelulla. Esimerkiksi Kaba kertoi kaveristaan, joka harjoitteli tekkeniä tunnollisesti joka päivä, kunnes vaihtoi sen Dancing Stage -treeniin. Joskus tulee kyllä mieleen, että mitenköhän pitkälle olisi elämässään päässyt, jos olisi pelaamisen sijaan tehnyt jotain hyödyllistä...
NviperO
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Konsolifinin pelimiehet...
Itse olen aina päässyt peleissä jyvälle nopeasti. Jo pentuna kun kävi kavereilla pelaamassa, ei mennyt kauankaan kun olin vääntänyt vaikeatkin kohdat läpi. Mikään pro en ole ollut koskaan oikein missään pelissä. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina nauttinut kaikkien genrejen peleistä. On tullut pelattua strategiaa, urheilua, ropeilua, repeilyä, räiskintää ja mäiskintää. Yhdessä pelissä treenaaminen ei ole koskaan oikein napannut, kunnes näin kaban yllismiitissä vääntävän Dancing Stagea uskomattoman näköisesti. Silloin tuli mieleen, että pitäisiköhän tuo matto hankkia kotiin ja alkaa treenaamaan.
(tosin matto on edelleen hankkimatta...)
Itse olen aina päässyt peleissä jyvälle nopeasti. Jo pentuna kun kävi kavereilla pelaamassa, ei mennyt kauankaan kun olin vääntänyt vaikeatkin kohdat läpi. Mikään pro en ole ollut koskaan oikein missään pelissä. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina nauttinut kaikkien genrejen peleistä. On tullut pelattua strategiaa, urheilua, ropeilua, repeilyä, räiskintää ja mäiskintää. Yhdessä pelissä treenaaminen ei ole koskaan oikein napannut, kunnes näin kaban yllismiitissä vääntävän Dancing Stagea uskomattoman näköisesti. Silloin tuli mieleen, että pitäisiköhän tuo matto hankkia kotiin ja alkaa treenaamaan.
(tosin matto on edelleen hankkimatta...)
Vastaus: Konsolifinin pelimiehet...
Itse olen aina päässyt nopeasti jyvälle kaikkiin FPS-peleihin, nettiin suorilla pelaamaan, ilman mitään treeniä, ase ukolle ja nappi pohjaan vaan kun vihu tulee näkyviin. Eikös se niin toimi?
Mutta joo, vakavasti puhuen, FPS-pelit ovat aina olleet lähellä sydäntä, ja peleissä mukavasti olen pärjännyt, hyvin se sihti siellä päässä on ollut, tietenkään mikään uber pelaaja en ole, mutta keskivertoa parempi (oma mielipide). Ropet ovat myös olleet kovassa suosiossa itsellä, mutta mitenkään netissä en ole pelannut, singleä, aika hyvin tuppaa tajuamaan mitä pitää tehdä, eikä suorilla lähde rynnimään.
Itse olen aina päässyt nopeasti jyvälle kaikkiin FPS-peleihin, nettiin suorilla pelaamaan, ilman mitään treeniä, ase ukolle ja nappi pohjaan vaan kun vihu tulee näkyviin. Eikös se niin toimi?
Mutta joo, vakavasti puhuen, FPS-pelit ovat aina olleet lähellä sydäntä, ja peleissä mukavasti olen pärjännyt, hyvin se sihti siellä päässä on ollut, tietenkään mikään uber pelaaja en ole, mutta keskivertoa parempi (oma mielipide). Ropet ovat myös olleet kovassa suosiossa itsellä, mutta mitenkään netissä en ole pelannut, singleä, aika hyvin tuppaa tajuamaan mitä pitää tehdä, eikä suorilla lähde rynnimään.
