Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Konsolisukupolven paras peli
- Viestiketjun aloittaja Ormgard
- Aloituspäivämäärä
Tuben aloittamassa viestiketjussa kysellään menneen sukupolven hienoimpia hetkiä, mutta mikä niistä kaikista hienoja hetkiä omanneista peleistä oli lopulta kokonaisuutena se kaikkein paras? Hyvän aikaa on jo ollut mielessä tällaisen perinteisen listaus-topicin tekeminen näinkin harvinaislaatuisen tapahtuman kuin konsolisukupolven vaihtumisen kunniaksi, mutta jo vähän unohtumaan päässyt juttu tuli taas mieleen kiitos MoonTV:n Gamerin ensimmäisen Top 10 -jakson. Kyllä nyt konsolipelifoorumilla tällainen topic kuuluu olla.
Tarkoituksena on siis listata ihan oman mielen mukaan jonkinlaisine perusteluineen kymmenen, viisi tai vaikka vain kolme parasta menneen sukupolven peliä Xbox 360-, PS3- ja Wii-alustoilta. Aivan oman mielensä mukaan saa myös päättää, laittaako mukaan useampia nimikkeitä samasta pelisarjasta. Lisäksi listoihin voi laittaa vaikka omasta mielestä suurimman pettymyksen, yksinkertaisesti paskimman pelin tai onnistuneimman DLC:n.
...........
Itse pelasin menneen sukupolven pelejä kunnolla vain Xbox 360:llä, joten listalleni ei kahden muun konsolin yksinoikeuksilla ollut mahdollisuutta päästä. Lisäksi otin listalleni vain yhden osan pelisarjaa kohden. Kovasti yritin Top 10 -listaa tehdä, mutta lopulta sieltä erottuivat selvästi edukseen ja helposti järjestettäviksi vain nämä kuusi.
1. Mass Effect 3
Sukupolven paras peli ja samalla sukupolven parhaan pelisarjan päätös, josta en moitteen sijaa löytänyt sitten sitä varsinaista loppua lukuun ottamatta, jota kuitenkin myöhemmin hieman paikkailtiin. Pelisarjana Mass Effect oli aika ennnennäkemätöntä, ja oman Shepardin ja tämän ja miehistön välisten suhteiden rakentaminen ensimmäisestä osasta kolmanteen sai tarinan ja hahmot tuntumaan läheisemmiltä kuin missään muussa sarjassa, vastaavaa eivät muut pelit ole tarjonneet. Kaksi aiempaakin osaa luonnollisesti ansaitsisivat paikkansa listalla, jos listaisin pelisarjoista useampiakin osia.
2. Final Fantasy XIII
Pelisarja koki tämän osan myötä oikein onnistuneen modernisoinnin. Peli tuntui nykyaikaiselta, mutta ei sillä hinnalla, etteikö sitä enää tunnistaisi sarjansa osaksi. Edeltänyt XII ei itselleni maistunut sitten yhtään, mutta kolmentoista uusi taitelusysteemi, maailma ja hahmot toimivat erittäin hyvin ja saivat pidettyä mielenkiintoa yllä. Tuttuun tapaan ulkoasultaan peli oli myös erittäin hieno ja soundtrack mieleenpainuva. Jälkimmäisen osalta tosin laitettiin jatko-osassa vielä paremmaksi, ja XIII-2:ssa, joka rajoittamattomalle listalleni myös pääsisi, olikin sukupolven paras ja myös varsin rohkea soundtrack, ja musiikin käyttö pelissä ylipäätänsäkin oli esimerkillistä. Kuten Mass Effectien kohdallakin, niin paljon on tullut näihinkin kahteen peliin liittyvää pelin ulkopuolista materaalia katseltua ja luettua varsinaisen pelaamisen jälkeen, mikä on aina poikkeuksellisen hyvän pelin merkki. Lisäksi tämän XIII-sarjan ansiosta tämän menneenkin sukupolven osalta on vielä jotain odoteltavaa helmikuussa julkaistavan Lightning Returnsin myötä.
3. Grand Theft Auto V
No tämähän nyt ei juuri esittelyjä tai perusteluja edes kaipaa. Jälleen kerran omassa luokassaan oleva nykyajan avoin maailma, jonka huikeutta rajoittivat vain vanhentuneiden konsoleiden tekniset rajoitukset. Niistäkin huolimatta Rockstar sai aikaan paikoitellen suorastaan hämmästyttävän hienoa jälkeä. Ajoittain sellaista, jonka ei olisi uskonut vanhoilla konsoleilla olevan edes mahdollista. Ei toki sovi unohtaa myös ehdottomasti sijoituksen listalla ilman pelisarjarajoituksia ansaitsevaa GTA IV:tä, joka tarinansa osalta oli kokonaisuutena V:tä mielenkiintoisempi. Viidennen osan monipuolisemmat ja viihdyttävämmät tehtävät, jo mainittu pelimaailma ulkoasuineen ja parannukset pelimekaniikassa nostavat sen kuitenkin neljännen osan edelle. Tärkeä osa pelisarjaa ovat myös tietysti oikeita esikuviaan parodioivat tuotemerkit, tv-ohjelmat, radio-ohjelmat ja hahmot, jotka antavat enemmän tai vähemmän piilotettua kritiikkiä milloin millekin taholle. Valitettavasti vain viidennen osan moninpelin osalta mentiin toteutuksessa metsään monelta osalta, eikä niiltä osin ole näillä näkymin muutoksia tulossa.
4. The Elder Scrolls V: Skyrim
Neuraalilla listalla olisi pakko lukuisista ja vakavistakin bugeista rangaista, mutta oma kokemukseni pelin parissa meni yhtä melkein tallennuksen pilannutta bugia lukuun ottamatta kohtuullisen kivuttomasti läpi, joten tämä on nyt tällä listalla tässä.
Parhaat avoimet maailmat löytyivät pelisarjojen pääsarjojen viidensistä osista, sillä se onnistuin avoin historiallinen/fantasiamaailma löytyy tästä teoksesta. Pohjoinen ja kylmä Skyrim oli tunnelmallinen paikka oli sitten seikkailemassa keskellä havumetsää tai etsimässä tehtäviä kaupungin majatalon lämmössä. Mielenkiintoista tekemistä ja tutkittavaa oli peli täynnä, eikä mitään ollut pakko tehdä. Lohikäärmeet välillä ärsyttivät ja taistelut kävivät joskus tylsiksi, mutta kokonaisuus oli mieleenpainuva. Sarjasta nähtiin toki myös Oblivion tämän sukupolven alkupuolella, mutta vaikka senkin seurassa tuli viihdyttäviä hetkiä koettua, ei Skyrimia ja sitä vertaillessa ollut epäilystäkään siitä, kumpi oli parempi.
5. Dragon Age: Origins
Vähän niin kuin Mass Effect, mutta fantasiaympäristössä, eikä toki ihan missä tahansa, vaan varsin mielenkiintoisessa. Maailman historiaan tutustui mielellään, taistelumekaniikka toimi ja pelaajan joukkoihin liittyi tarinan aikana varsin mielenkiintoisia hahmoja. Oman hahmonsakin sai valita useammasta eri rodusta ja taustasta, mikä toki näkyvimmin tuli esiin vain aloitustehtävissä. Ulkoisesti rumahan tämä peli oli, eikä päähenkilöllä ollut edes ääntä, mutta kaiken muun huomioiden ne olivat anteeksi annettavia heikkouksia. Vituttamaan jäi kyllä bugi, joka esti saamasta "käy kaikissa paikoissa"-saavutusta. Samanlaista henkilökohtaista kokemusta sen toisen BioWaren sarjan kanssa tästä ei myöskään tullut, kun pelihahmokin vaihtui osittain syystäkin haukuttussa toisessa osassa, joka kyllä itselleni maistui oikein hyvin. Kakkososa tuli jopa pelattua läpi kahteen otteeseen, mikä on itelleni todella harvinaista.
6. Saints Row 2
Missä pelissä on vain kirkkaan vihreään puvuntakkiin pukeutunut ylipainoinen mummo katana kädessään surffaamassa violetiksi tuunatun paloauton katolla moottoritiellä? Ei peli siinä vaiheessa enää voi olla huono. Hahmosta sai vaikka minkä näköisen, tehtävät ja sivuaktiviteetit olivat hauskoja ja kaiken pystyi tekemään co-opissa kaverin kanssa. Tämä oli myös peli, jonka pelasin konsolisukupolven aikana useimmiten, eli kolme ja puoli kertaa, läpi, ja juuri koskaanhan en pelejä pelaa läpi edes kahteen kertaan. Paljon käytössä oli myös niinkin yksinkertainen ominaisuus kuin mahdollisuus katsoa välivideoita uudestaan. Uudestaan katsotuissa välivideoissa pelihahmo näytti siltä kuin se nykyajassa näytti, joten hupia riitti välivideoita katsoessa milloin minkäkin näköisen hahmon kanssa. Ensimmäistä sarjan osaa en pelannut, mutta kakkonen olikin siitä kuulopuheiden perusteella vain parannusta pitkälti kaikin osin. Toisiksi parhaaksi sarjan peliksi nostan helposti tuoreimman neljännen osan, joka tarjosi poikkeuksellisen hauskaa pelattavaa ja onnistunutta huumoria.
Siinähän niitä oli, ja perustelutekstiä monta kertaa enemmän kuin ketään kiinnostaa lukea.
Lisäksi:
Paras DLC: Grand Theft Auto IV: The Ballad of Gay Tony
Toi peliin sitä, mitä monet siihen kaipasivat, eli hauskempia ja älyttömämpiä tehtäviä. Sisältöä oli reilusti, ja kaikkeen oli panostettu kunnolla. Ihan hauskat hahmot ja muutamat uudet osuvat biisivalinnat viimeistelivät sen, että tämän myötä GTA IV sai arvoisensa lopetuksen.
"Ihan kiva"-palkinto: Ubisoft
Vaikka kova on ollut yritys, niin ainutkaan tältä talolta pelaamani peli ei ole vielä päässyt parhaaseen A-luokkaan omilla listoillani, vaan ne ovat olleet keskimäärin "ihan kivoja". Vähintäänkin se jokin niistä peleistä tuntuu aina puuttuvan, ja välillä tuntuu, että siellä vain ei yksinkertaisesti intohimo työhön tai vaihtoehtoisesti taidot riitä. No, ehkäpä sitten Watch Dogs yllättää!
edit: Mainitaan vielä Blur, joka erikoismainintansa ansaitsee.
Tuntematon ja pienelle huomiolle jäänyt peli, joka kuitenkin oli sukupolven parhaimpia moninpelikokemuksia. Ainoa moninpeli, jossa jaksoin hankkia maksimitason kaksi kertaa, joka oli mahdollsita suurelle yleisölle CoDeista tutun "prestige"-ominaisuuden ansiosta. Vauhtia oli vaikka muille jakaa ja jatkuvasti piti väistöliikkeeseen valmistautuneena katsoa niin eteensä kuin taaksensakin samalla yrittäen tuhota toisten pelaajian autoja ja olla maalissa ensimmäisenä. Demolition Derby -pelimuoto tarjosi myös aikamoista kaaosta. Lisäpisteet pelille tulevat vielä sen visuaalisesta tyylistä lähtien ulkoasusta ja aseiden animaatioista aina valikoihin ja kilpailun loputtua näytettävään kunniataulokkoon saakka.
Tarkoituksena on siis listata ihan oman mielen mukaan jonkinlaisine perusteluineen kymmenen, viisi tai vaikka vain kolme parasta menneen sukupolven peliä Xbox 360-, PS3- ja Wii-alustoilta. Aivan oman mielensä mukaan saa myös päättää, laittaako mukaan useampia nimikkeitä samasta pelisarjasta. Lisäksi listoihin voi laittaa vaikka omasta mielestä suurimman pettymyksen, yksinkertaisesti paskimman pelin tai onnistuneimman DLC:n.
...........
Itse pelasin menneen sukupolven pelejä kunnolla vain Xbox 360:llä, joten listalleni ei kahden muun konsolin yksinoikeuksilla ollut mahdollisuutta päästä. Lisäksi otin listalleni vain yhden osan pelisarjaa kohden. Kovasti yritin Top 10 -listaa tehdä, mutta lopulta sieltä erottuivat selvästi edukseen ja helposti järjestettäviksi vain nämä kuusi.
1. Mass Effect 3
Sukupolven paras peli ja samalla sukupolven parhaan pelisarjan päätös, josta en moitteen sijaa löytänyt sitten sitä varsinaista loppua lukuun ottamatta, jota kuitenkin myöhemmin hieman paikkailtiin. Pelisarjana Mass Effect oli aika ennnennäkemätöntä, ja oman Shepardin ja tämän ja miehistön välisten suhteiden rakentaminen ensimmäisestä osasta kolmanteen sai tarinan ja hahmot tuntumaan läheisemmiltä kuin missään muussa sarjassa, vastaavaa eivät muut pelit ole tarjonneet. Kaksi aiempaakin osaa luonnollisesti ansaitsisivat paikkansa listalla, jos listaisin pelisarjoista useampiakin osia.
2. Final Fantasy XIII
Pelisarja koki tämän osan myötä oikein onnistuneen modernisoinnin. Peli tuntui nykyaikaiselta, mutta ei sillä hinnalla, etteikö sitä enää tunnistaisi sarjansa osaksi. Edeltänyt XII ei itselleni maistunut sitten yhtään, mutta kolmentoista uusi taitelusysteemi, maailma ja hahmot toimivat erittäin hyvin ja saivat pidettyä mielenkiintoa yllä. Tuttuun tapaan ulkoasultaan peli oli myös erittäin hieno ja soundtrack mieleenpainuva. Jälkimmäisen osalta tosin laitettiin jatko-osassa vielä paremmaksi, ja XIII-2:ssa, joka rajoittamattomalle listalleni myös pääsisi, olikin sukupolven paras ja myös varsin rohkea soundtrack, ja musiikin käyttö pelissä ylipäätänsäkin oli esimerkillistä. Kuten Mass Effectien kohdallakin, niin paljon on tullut näihinkin kahteen peliin liittyvää pelin ulkopuolista materaalia katseltua ja luettua varsinaisen pelaamisen jälkeen, mikä on aina poikkeuksellisen hyvän pelin merkki. Lisäksi tämän XIII-sarjan ansiosta tämän menneenkin sukupolven osalta on vielä jotain odoteltavaa helmikuussa julkaistavan Lightning Returnsin myötä.
3. Grand Theft Auto V
No tämähän nyt ei juuri esittelyjä tai perusteluja edes kaipaa. Jälleen kerran omassa luokassaan oleva nykyajan avoin maailma, jonka huikeutta rajoittivat vain vanhentuneiden konsoleiden tekniset rajoitukset. Niistäkin huolimatta Rockstar sai aikaan paikoitellen suorastaan hämmästyttävän hienoa jälkeä. Ajoittain sellaista, jonka ei olisi uskonut vanhoilla konsoleilla olevan edes mahdollista. Ei toki sovi unohtaa myös ehdottomasti sijoituksen listalla ilman pelisarjarajoituksia ansaitsevaa GTA IV:tä, joka tarinansa osalta oli kokonaisuutena V:tä mielenkiintoisempi. Viidennen osan monipuolisemmat ja viihdyttävämmät tehtävät, jo mainittu pelimaailma ulkoasuineen ja parannukset pelimekaniikassa nostavat sen kuitenkin neljännen osan edelle. Tärkeä osa pelisarjaa ovat myös tietysti oikeita esikuviaan parodioivat tuotemerkit, tv-ohjelmat, radio-ohjelmat ja hahmot, jotka antavat enemmän tai vähemmän piilotettua kritiikkiä milloin millekin taholle. Valitettavasti vain viidennen osan moninpelin osalta mentiin toteutuksessa metsään monelta osalta, eikä niiltä osin ole näillä näkymin muutoksia tulossa.
4. The Elder Scrolls V: Skyrim
Neuraalilla listalla olisi pakko lukuisista ja vakavistakin bugeista rangaista, mutta oma kokemukseni pelin parissa meni yhtä melkein tallennuksen pilannutta bugia lukuun ottamatta kohtuullisen kivuttomasti läpi, joten tämä on nyt tällä listalla tässä.
Parhaat avoimet maailmat löytyivät pelisarjojen pääsarjojen viidensistä osista, sillä se onnistuin avoin historiallinen/fantasiamaailma löytyy tästä teoksesta. Pohjoinen ja kylmä Skyrim oli tunnelmallinen paikka oli sitten seikkailemassa keskellä havumetsää tai etsimässä tehtäviä kaupungin majatalon lämmössä. Mielenkiintoista tekemistä ja tutkittavaa oli peli täynnä, eikä mitään ollut pakko tehdä. Lohikäärmeet välillä ärsyttivät ja taistelut kävivät joskus tylsiksi, mutta kokonaisuus oli mieleenpainuva. Sarjasta nähtiin toki myös Oblivion tämän sukupolven alkupuolella, mutta vaikka senkin seurassa tuli viihdyttäviä hetkiä koettua, ei Skyrimia ja sitä vertaillessa ollut epäilystäkään siitä, kumpi oli parempi.
5. Dragon Age: Origins
Vähän niin kuin Mass Effect, mutta fantasiaympäristössä, eikä toki ihan missä tahansa, vaan varsin mielenkiintoisessa. Maailman historiaan tutustui mielellään, taistelumekaniikka toimi ja pelaajan joukkoihin liittyi tarinan aikana varsin mielenkiintoisia hahmoja. Oman hahmonsakin sai valita useammasta eri rodusta ja taustasta, mikä toki näkyvimmin tuli esiin vain aloitustehtävissä. Ulkoisesti rumahan tämä peli oli, eikä päähenkilöllä ollut edes ääntä, mutta kaiken muun huomioiden ne olivat anteeksi annettavia heikkouksia. Vituttamaan jäi kyllä bugi, joka esti saamasta "käy kaikissa paikoissa"-saavutusta. Samanlaista henkilökohtaista kokemusta sen toisen BioWaren sarjan kanssa tästä ei myöskään tullut, kun pelihahmokin vaihtui osittain syystäkin haukuttussa toisessa osassa, joka kyllä itselleni maistui oikein hyvin. Kakkososa tuli jopa pelattua läpi kahteen otteeseen, mikä on itelleni todella harvinaista.
6. Saints Row 2
Missä pelissä on vain kirkkaan vihreään puvuntakkiin pukeutunut ylipainoinen mummo katana kädessään surffaamassa violetiksi tuunatun paloauton katolla moottoritiellä? Ei peli siinä vaiheessa enää voi olla huono. Hahmosta sai vaikka minkä näköisen, tehtävät ja sivuaktiviteetit olivat hauskoja ja kaiken pystyi tekemään co-opissa kaverin kanssa. Tämä oli myös peli, jonka pelasin konsolisukupolven aikana useimmiten, eli kolme ja puoli kertaa, läpi, ja juuri koskaanhan en pelejä pelaa läpi edes kahteen kertaan. Paljon käytössä oli myös niinkin yksinkertainen ominaisuus kuin mahdollisuus katsoa välivideoita uudestaan. Uudestaan katsotuissa välivideoissa pelihahmo näytti siltä kuin se nykyajassa näytti, joten hupia riitti välivideoita katsoessa milloin minkäkin näköisen hahmon kanssa. Ensimmäistä sarjan osaa en pelannut, mutta kakkonen olikin siitä kuulopuheiden perusteella vain parannusta pitkälti kaikin osin. Toisiksi parhaaksi sarjan peliksi nostan helposti tuoreimman neljännen osan, joka tarjosi poikkeuksellisen hauskaa pelattavaa ja onnistunutta huumoria.
Siinähän niitä oli, ja perustelutekstiä monta kertaa enemmän kuin ketään kiinnostaa lukea.
Lisäksi:
Paras DLC: Grand Theft Auto IV: The Ballad of Gay Tony
Toi peliin sitä, mitä monet siihen kaipasivat, eli hauskempia ja älyttömämpiä tehtäviä. Sisältöä oli reilusti, ja kaikkeen oli panostettu kunnolla. Ihan hauskat hahmot ja muutamat uudet osuvat biisivalinnat viimeistelivät sen, että tämän myötä GTA IV sai arvoisensa lopetuksen.
"Ihan kiva"-palkinto: Ubisoft
Vaikka kova on ollut yritys, niin ainutkaan tältä talolta pelaamani peli ei ole vielä päässyt parhaaseen A-luokkaan omilla listoillani, vaan ne ovat olleet keskimäärin "ihan kivoja". Vähintäänkin se jokin niistä peleistä tuntuu aina puuttuvan, ja välillä tuntuu, että siellä vain ei yksinkertaisesti intohimo työhön tai vaihtoehtoisesti taidot riitä. No, ehkäpä sitten Watch Dogs yllättää!
edit: Mainitaan vielä Blur, joka erikoismainintansa ansaitsee.
Tuntematon ja pienelle huomiolle jäänyt peli, joka kuitenkin oli sukupolven parhaimpia moninpelikokemuksia. Ainoa moninpeli, jossa jaksoin hankkia maksimitason kaksi kertaa, joka oli mahdollsita suurelle yleisölle CoDeista tutun "prestige"-ominaisuuden ansiosta. Vauhtia oli vaikka muille jakaa ja jatkuvasti piti väistöliikkeeseen valmistautuneena katsoa niin eteensä kuin taaksensakin samalla yrittäen tuhota toisten pelaajian autoja ja olla maalissa ensimmäisenä. Demolition Derby -pelimuoto tarjosi myös aikamoista kaaosta. Lisäpisteet pelille tulevat vielä sen visuaalisesta tyylistä lähtien ulkoasusta ja aseiden animaatioista aina valikoihin ja kilpailun loputtua näytettävään kunniataulokkoon saakka.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Simo911
Active Member
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
TOP 5:
1. Red Dead Redemption
Kaikkien aikojen päähahmo pelissä. Tunnelmaltaan aivan täydellinen.
2. GTA V
Ei sinänsä peli yllättänyt millään lailla. Oli juuri niin hyvä kuin sen pitikin olla. Mitään ei oikein jäänyt puuttumaan kuin, että ryöstöjä olisi päässyt suunnittelemaan tarinan jälkeenkin.
3. Metal Gear Solid 4 + Metal Gear Online
Jo pelkkä MGS4 olisi päässyt listalle, mutta vielä yhdistettynä konsolisukupolven parhaaseen online-peliin, niin ei voi muuta sanoa kuin, että todella mahtava paketti. Vanhana MGS-fanina tämä peli oli sukupolven sykähdyttävin.
4. Tomb Raider
Pelasin itse pelin ps3-pädillä PC:llä, mutta kuuluu kuitenkin nykyiseen konsolisukupolveen. Muutamat yöt meni tätä peliä pelatessa ja oli ehdottomasti paras tasohyppelypeli yhdistettynä todella hyvään tarinaan.
5. NHL-pelisarja
Kaikkia änäreitä tuli vuosittain tahkottua enemmän kuin muita pelejä yhteensä, niin onhan se pakko listalla olla. Yksinkertaisesti koukuttavaa.
Extrapalkintoja:
Paras split screen: F1 Race Stars
Tämä tuli itseasiassa hankittua vasta vähä aika sitte mutta on yllättänyt laadultaan todella positiivisesti. Todella koukuttava peli kaksin tai vaikka nelisin.
Paras offline-multiplayer: Pro Evolution Soccer 2013
Pelisarjan pelien taso vaihteli niin älyttömästi sukupolven aikana, että ei millään mahtunu top5:teen, mutta kuitenkin PES 2013 on sukupolven peli kun pelaajat istuvat samalla sohvalla.
TOP 5:
1. Red Dead Redemption
Kaikkien aikojen päähahmo pelissä. Tunnelmaltaan aivan täydellinen.
2. GTA V
Ei sinänsä peli yllättänyt millään lailla. Oli juuri niin hyvä kuin sen pitikin olla. Mitään ei oikein jäänyt puuttumaan kuin, että ryöstöjä olisi päässyt suunnittelemaan tarinan jälkeenkin.
3. Metal Gear Solid 4 + Metal Gear Online
Jo pelkkä MGS4 olisi päässyt listalle, mutta vielä yhdistettynä konsolisukupolven parhaaseen online-peliin, niin ei voi muuta sanoa kuin, että todella mahtava paketti. Vanhana MGS-fanina tämä peli oli sukupolven sykähdyttävin.
4. Tomb Raider
Pelasin itse pelin ps3-pädillä PC:llä, mutta kuuluu kuitenkin nykyiseen konsolisukupolveen. Muutamat yöt meni tätä peliä pelatessa ja oli ehdottomasti paras tasohyppelypeli yhdistettynä todella hyvään tarinaan.
5. NHL-pelisarja
Kaikkia änäreitä tuli vuosittain tahkottua enemmän kuin muita pelejä yhteensä, niin onhan se pakko listalla olla. Yksinkertaisesti koukuttavaa.
Extrapalkintoja:
Paras split screen: F1 Race Stars
Tämä tuli itseasiassa hankittua vasta vähä aika sitte mutta on yllättänyt laadultaan todella positiivisesti. Todella koukuttava peli kaksin tai vaikka nelisin.
Paras offline-multiplayer: Pro Evolution Soccer 2013
Pelisarjan pelien taso vaihteli niin älyttömästi sukupolven aikana, että ei millään mahtunu top5:teen, mutta kuitenkin PES 2013 on sukupolven peli kun pelaajat istuvat samalla sohvalla.
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Listantynkää, ilman suurempia selittelyitä.
1. Dark Souls
- Iski tavalla jolla ei ole mikään peli iskenyt sitten snes/mega drive aikojen. Käsittämättömän raju kokemus. Tätä kun pelasi muutaman tunnin putkeen täydellisen keskittyneessä olotilassa, takki oli tyhjä ja olo usein ristiriitainen. Harmitus suuri kun se kamalan isolta määrältä kuulostava 10 000 soulssia hävisi kuin taivaan tuuleen, tai Capra demoni tappoi hahmoni alle 5:ssä sekunnissa, useamman kerran peräkkäin. Mutta fiilis kun läpäisit vihdoin sen haastavan kohdan, tai löysit paikan nerokkaan nettipelin "vinkkejen" ansiosta. Tai jouduit pulaan samasta syystä
2. Mass Effect
- Huikea peli, joka tuli läpäistyä 3x. Nykypäivänä minulle harvinaista herkkua. Hieno tarina, upeat ympäristöt ja selkeästi tähän on panostettu aikaa. Tämä ensimmäinen osa oli mielestäni kokemuksena paras Mass Effecteistä.
3. Metal Gear Solid 4
- Vaikkei omissa kirjoissani olekkaan aivan yhtä hyvä kuin osat 1-3, on silti todella mainio kaikkine nostalgiatrippeineen.
4. The Last Of Us
- Uncharted sarjan jälkeen osasikin odottaa kovaa peliä, mutta että kovempi kuin unchartedit :O
5. Alan Wake
- Mielestäni parempi jopa kuin Max Paynet. Hieno peli, tosin parhaimmillaan kertakokemuksena.
6. The Legend Of Zelda - Twilight Princess
- Zelda on aina Zelda. Ehkä pari edellistä osaa vetivät paremmin mukaansa, mutta kivaa tämän parissa oli monenkin pelin edestä.
7. Uncharted 2: Among Thieves
- Leffamaisin peli ikinä, ainakin indyn hengessä. Huikeaa menoa, mukavan kieli poskessa. Tekninen toteutus aivan käsittämätön konsolipeliksi.
8. Red Dead Redemption
- Vaikka perus GTA:ta niin hyvässä kuin pahassa, nautin tästä enemmän kuin uudemmista GTA sarjan peleistä. Vice city oli sitten asia erikseen..
9. The Elder Scrolls IV: Oblivion
- Xbox 360:n ollessa suht tuore konsoli, tätä tuli pelattua luvattoman paljon. Niin paljon että pakko pistää listalle vaikka heikkouksiakin oli vaikka muille jakaa.
10. Gran Turismo 5
- Listan peleistä pelitunteja eniten on varmasti tällä. Hyvä peli, vaikka GT sarja onkin nähty jo moneen kertaan.
(Selkeät jatko-osat tällä konsolisukupolvella jätin mainitsematta, tai esiosat. Uncharted 3, Demons Souls ja niin edelleen toki on top 10 pelejä, mutta sarjasta on jo samankaltainen parempi osa mainittu osaltani)
Extra palkinnot:
- Heavy Rain
Älyttömän hieno kokemus pelinä. Tykkäsin. Lisää näitä vähän erilaisia ja hienosti toteutettuja.
- NHL sarja: umpisurkeiden ps2 änäreiden jälkeen en odottanut että EA lätkä enää nousisi. Kyllä nousi. Hyvää viihdettä, vaikkakin EA tyyliin vikoja oli joka versiossa paljon. Silti, netissä oli parhaillaan kivaa, yksinpelinäkin oli kivaa, ja skill stick on hyvä keksintö lätkäpelin tiimoilla.
Listantynkää, ilman suurempia selittelyitä.
1. Dark Souls
- Iski tavalla jolla ei ole mikään peli iskenyt sitten snes/mega drive aikojen. Käsittämättömän raju kokemus. Tätä kun pelasi muutaman tunnin putkeen täydellisen keskittyneessä olotilassa, takki oli tyhjä ja olo usein ristiriitainen. Harmitus suuri kun se kamalan isolta määrältä kuulostava 10 000 soulssia hävisi kuin taivaan tuuleen, tai Capra demoni tappoi hahmoni alle 5:ssä sekunnissa, useamman kerran peräkkäin. Mutta fiilis kun läpäisit vihdoin sen haastavan kohdan, tai löysit paikan nerokkaan nettipelin "vinkkejen" ansiosta. Tai jouduit pulaan samasta syystä
2. Mass Effect
- Huikea peli, joka tuli läpäistyä 3x. Nykypäivänä minulle harvinaista herkkua. Hieno tarina, upeat ympäristöt ja selkeästi tähän on panostettu aikaa. Tämä ensimmäinen osa oli mielestäni kokemuksena paras Mass Effecteistä.
3. Metal Gear Solid 4
- Vaikkei omissa kirjoissani olekkaan aivan yhtä hyvä kuin osat 1-3, on silti todella mainio kaikkine nostalgiatrippeineen.
4. The Last Of Us
- Uncharted sarjan jälkeen osasikin odottaa kovaa peliä, mutta että kovempi kuin unchartedit :O
5. Alan Wake
- Mielestäni parempi jopa kuin Max Paynet. Hieno peli, tosin parhaimmillaan kertakokemuksena.
6. The Legend Of Zelda - Twilight Princess
- Zelda on aina Zelda. Ehkä pari edellistä osaa vetivät paremmin mukaansa, mutta kivaa tämän parissa oli monenkin pelin edestä.
7. Uncharted 2: Among Thieves
- Leffamaisin peli ikinä, ainakin indyn hengessä. Huikeaa menoa, mukavan kieli poskessa. Tekninen toteutus aivan käsittämätön konsolipeliksi.
8. Red Dead Redemption
- Vaikka perus GTA:ta niin hyvässä kuin pahassa, nautin tästä enemmän kuin uudemmista GTA sarjan peleistä. Vice city oli sitten asia erikseen..
9. The Elder Scrolls IV: Oblivion
- Xbox 360:n ollessa suht tuore konsoli, tätä tuli pelattua luvattoman paljon. Niin paljon että pakko pistää listalle vaikka heikkouksiakin oli vaikka muille jakaa.
10. Gran Turismo 5
- Listan peleistä pelitunteja eniten on varmasti tällä. Hyvä peli, vaikka GT sarja onkin nähty jo moneen kertaan.
(Selkeät jatko-osat tällä konsolisukupolvella jätin mainitsematta, tai esiosat. Uncharted 3, Demons Souls ja niin edelleen toki on top 10 pelejä, mutta sarjasta on jo samankaltainen parempi osa mainittu osaltani)
Extra palkinnot:
- Heavy Rain
Älyttömän hieno kokemus pelinä. Tykkäsin. Lisää näitä vähän erilaisia ja hienosti toteutettuja.
- NHL sarja: umpisurkeiden ps2 änäreiden jälkeen en odottanut että EA lätkä enää nousisi. Kyllä nousi. Hyvää viihdettä, vaikkakin EA tyyliin vikoja oli joka versiossa paljon. Silti, netissä oli parhaillaan kivaa, yksinpelinäkin oli kivaa, ja skill stick on hyvä keksintö lätkäpelin tiimoilla.
Kirai
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Salaa toivoinkin tälläista topicia. Vaikea listata tämän konsolisukupolven TOPpeja, koska mukaan mahtuu niin monia hienoja tekeleitä. Toisena päivänä listaus saattaisi olla ihan erilainen.
1. Dark Souls + Demon's Souls
- Eniten pelitunteja vieneet pelit tältä sukupolvelta. Harvassa on pelit joissa tunnelma ja haaste on vielä kohdillaan ja pelaajaa ei taluteta peliohjaimesta läpi peliä. Mystinen maailma jossa tarinankerronta salaperäistä ja hienoa. Ja ne bossit.. Firelurker, Maneaterit, Four Kings ... damn you.
2. Xenoblade Chronicles
- Wiin paras peli ja sisällöltään yks parhaista peleistä joita on tullut pelattua. Musiikit, maailma ja hahmot täyttä rautaa. Pelimaailma yksi laajimmista mitä olen nähnyt. Sivutehtäviä satoja.
3. Dragon Age: Origins
- Ropellusta isolla R:llä. Wanhan ajan tuntua pelissä ja klassista roolipelaamista. Graafisesti ei ehkä niin vakuuttava, mutta eipä ne näissä peleissä aina olekaan se tärkein. Mieleenpainuvat hahmot ja useat vaihtoehtoiset valinnat läpi pelin. Harvoja pelejä joita jaksaa useamman kerran vääntää läpi.
4. Red Dead Redemption
- Voisi ihan hyvin olla listan ykkösenäkin. Ensimmäinen läpipeluukerta oli jotain maagista ja ihmeellistä. Mutta kun lopputekstit pelissä näkyivät niin en ole peliin koskenut, eikä edes tee mieli. Länkkäriteema ja tunnelma oli kuitenkin jotain aivan ihmeellistä ja lämmöllä muistelen pelihetkiä.
5. Dragon's Dogma
- Peli teki monta asiaa paljon paremmin kuin muut ropeilut. Taistelut olivat parasta mitä nykypeleissä olen nähnyt. Heikon tarinan ja muutaman muun puutteen vuoksi peli ei ehkä nostanut laajempaa suosiota, mutta meikän listoilla tämä peli tulee aina olemaan yksi parhaista.
Paras DLC:
Dragon's Dogma: Dark Arisen
- Lisäosa, tai laajennus, joka toi haastetta muuten liian helppoon peliin. Todella väkevä esitys.
Salaa toivoinkin tälläista topicia. Vaikea listata tämän konsolisukupolven TOPpeja, koska mukaan mahtuu niin monia hienoja tekeleitä. Toisena päivänä listaus saattaisi olla ihan erilainen.
1. Dark Souls + Demon's Souls
- Eniten pelitunteja vieneet pelit tältä sukupolvelta. Harvassa on pelit joissa tunnelma ja haaste on vielä kohdillaan ja pelaajaa ei taluteta peliohjaimesta läpi peliä. Mystinen maailma jossa tarinankerronta salaperäistä ja hienoa. Ja ne bossit.. Firelurker, Maneaterit, Four Kings ... damn you.
2. Xenoblade Chronicles
- Wiin paras peli ja sisällöltään yks parhaista peleistä joita on tullut pelattua. Musiikit, maailma ja hahmot täyttä rautaa. Pelimaailma yksi laajimmista mitä olen nähnyt. Sivutehtäviä satoja.
3. Dragon Age: Origins
- Ropellusta isolla R:llä. Wanhan ajan tuntua pelissä ja klassista roolipelaamista. Graafisesti ei ehkä niin vakuuttava, mutta eipä ne näissä peleissä aina olekaan se tärkein. Mieleenpainuvat hahmot ja useat vaihtoehtoiset valinnat läpi pelin. Harvoja pelejä joita jaksaa useamman kerran vääntää läpi.
4. Red Dead Redemption
- Voisi ihan hyvin olla listan ykkösenäkin. Ensimmäinen läpipeluukerta oli jotain maagista ja ihmeellistä. Mutta kun lopputekstit pelissä näkyivät niin en ole peliin koskenut, eikä edes tee mieli. Länkkäriteema ja tunnelma oli kuitenkin jotain aivan ihmeellistä ja lämmöllä muistelen pelihetkiä.
5. Dragon's Dogma
- Peli teki monta asiaa paljon paremmin kuin muut ropeilut. Taistelut olivat parasta mitä nykypeleissä olen nähnyt. Heikon tarinan ja muutaman muun puutteen vuoksi peli ei ehkä nostanut laajempaa suosiota, mutta meikän listoilla tämä peli tulee aina olemaan yksi parhaista.
Paras DLC:
Dragon's Dogma: Dark Arisen
- Lisäosa, tai laajennus, joka toi haastetta muuten liian helppoon peliin. Todella väkevä esitys.
Aphex
Well-Known Member
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Olen hyvin valikoiva pelaaja, joten viime sukupolven aikana pelaamani pelejä ei lasketa useissa kymmenissä. Lista uhkaa ehkä siksikin muodostua hyvin samanlaiseksi kuin parhaiden pelihetkien lista.
1. Halo 3
Sukupolven paras yksinpelikampanja ja co-op sekä yksi parhaista moninpeleistä. Halo on minulle rakkain pelisarja, "peliura" alkoi Combat Evolvedista. Halo 3 oli alkuperäiselle trilogialle täydellinen päätös, joskaan ei ihan yhtä hyvä kuin kaksi edellistä osaa. Plussana Combat Evolvedista asti tuttu humoristinen space/colonial marine -meininki jatkui vielä; myöhemmin tunnelma vaihtuikin Reachin ja viimeistään Halo 4:n myötä liian vakavamieliseksi. Halo 3 esitteli ja yhdisti samaan peliin ominaisuuksia, joita sittemin on yhdistetty moniin suosittuihin peleihin, kuten theaterin ja forge-karttaeditorin. Eikä mikään ole päässyt lähellekään Martyn loistavaa musiikkia, joka kruunaa Halon. Sana eeppinen sopii harvaan peliin, mutta Halo 3:een se sopii täydellisesti.
[video=youtube;90GxgdiUJdI]http://www.youtube.com/watch?v=90GxgdiUJdI[/video]
Video
Halo 3: ODST
Ansaitsee oman paikkansa listalla. Mikään peli tähän mennessä ei ole onnistunut saavuttamaan samanlaista tunnelmallisuutta kuin ODST:n kampanja, jossa yksinäinen sotilas vaeltaa öisessä kaupungissa ja etsii vihjeitä tovereidensa kohtalosta. Firefly-näyttelijät ja Tricia Helfer antavat vielä lisäpisteitä scififanin kirjanpidossa. Esitteli Bungien version horde-moodista eli Firefightin, joka on mielestäni ODST:ssä parempi kuin Reachissa. Video 1, Video 2
2. Mass Effect
Aloitti Halon jälkeen parhaan videopelisarjan ja yhden hienoista scifitarinoista, joka oli vielä kakkososassa loistava. Mass Effect 3 oikoi kuitenkin väärissä paikoissa, ja oli minulle suuri pettymys niin tarinan kuin pelillisten ominaisuuksienkin osalta. Mass Effect loi tyhjästä kauniin ja äärimmäisen kiinnostavan universumin, jossa on yhdistelty parhaita osia Star Warsista, Star Trekistä ja esim. Battlestar Galacticasta. Oman pelihahmon luominen ja interaktio pelimaailmassa oli jotain ennen näkemätöntä, ja pelatessa tunsi oikeasti vaikuttavansa universumiin. Traileri 1, Traileri 2
3. Battlefield Bad Company 2
Bad Company 2 oli ensimmäinen Battlefield-peli jota pelasin enemmän kuin muutaman tunnin. Siinä ja Battlefield 3:ssa koettiin monet unohtumattomat moninpelit. BC2 ansaitsee kuitenkin paikkansa listalla parempien pelimekaniikoiden ja parempien karttojen ansiosta. Video
4. Uncharted 2: Among Thieves
Uncharted 2 on sarjan paras peli. Konsolisukupolven siihen mennessä ylivoimaisesti kaunein peli (minulle hyvin tärkeää), ja selvästi parempi tarina kuin alkuperäisessä Uncharedissa. Vaikka sekin kärsi ajoittain turhauttavista ammuskeluista, oli parannus ykköseen huomattava niin visuaalisesti kuin pelillisestikin. Uncharted 3:n aikaan olin jo "kasvanut ohi" sarjasta, joten se ei enää iskenyt yhtä kovaa. Traileri
5. Skyrim
Otetaan tämäkin listalle, vaikka pelialustana on ollut PC. Valtavasti tekemistä, käsittämättömän laaja ja upeasti luotu maailma. Niin laajat mahdollisuudet tekemiseen ja interaktioon maailman kanssa, että Mass Effect -peleissä tuntee tämän jälkeen itsensä sivustakatsojaksi. Yleensä vierastan fantasiapelejä, mutta Skyrimin kohdalla fantasiamaailmasta ei ollut ainakaan haittaa. Traileri
Paras DLC:
Lair of the Shadow Broker (Mass Effect 2)
Laajentaa hienosti Mass Effectin tarinaa, sisältää pelisarjan hienoimpia tapahtumapaikkoja ja kiinnostavia pelihetkiä. traileri
Kunniamaininnat:
Deus Ex: Human Revolution, Crysis 2, Killzone 2, Battlefield 3, Journey, Spec Ops: The Line, Wipeout HD, Halo: Reach, Halo Wars, Nolan North
Isoin pettymys:
Mass Effect 3
Mass Effect 3 on teknisesti trilogian paras peli. Varsinkin grafiikat ja pelattavuus yllättivät ME2:n jälkeen, sillä kehitys oli niin suurta. Pääjuoni toimii ison osan kestostaan kohtalaisen hyvin, mutta surullisen kuuluisa loppu tuhosi kokonaisuuden. Pelaajalla on vähän valinnanvaraa dialogissa ja muutama tärkeä päätös edellisistä peleistä on tehty merkityksettömäksi, mitkä ovat pelaajan valinnanvaraa ja vaikutusta korostavassa pelissä pahoja puutteita. Roolipelaamista on liian vähän, joskin ME2:sta on parannettu joillakin osa-alueilla. Shepardin hahmoa yritetään rakentaa unikohtauksilla ja dialogilla suuntaan joka ei minua miellyttänyt. Inhottavaa oli myös taidesuuntauksen muutos ykkösen (melkein) kovan scifin maailmasta kolmosen hölmöön avaruusninjailuun, puhumattakaan Ashleyn silikoneista. Kakkososassa taidesuunnan kehitys selittyi vielä erilaisilla tapahtumapaikoilla, mutta kolmoseen siirryttäessä koko galaksi oli mystisesti siirtynyt saturaatiolla kyllästettyyn taikascifiin. Mass Effect 3 on hyvä peli, mutta ei todellakaan trilogian arvoinen päätösosa - ainakaan minulle.
Olen hyvin valikoiva pelaaja, joten viime sukupolven aikana pelaamani pelejä ei lasketa useissa kymmenissä. Lista uhkaa ehkä siksikin muodostua hyvin samanlaiseksi kuin parhaiden pelihetkien lista.
1. Halo 3
Sukupolven paras yksinpelikampanja ja co-op sekä yksi parhaista moninpeleistä. Halo on minulle rakkain pelisarja, "peliura" alkoi Combat Evolvedista. Halo 3 oli alkuperäiselle trilogialle täydellinen päätös, joskaan ei ihan yhtä hyvä kuin kaksi edellistä osaa. Plussana Combat Evolvedista asti tuttu humoristinen space/colonial marine -meininki jatkui vielä; myöhemmin tunnelma vaihtuikin Reachin ja viimeistään Halo 4:n myötä liian vakavamieliseksi. Halo 3 esitteli ja yhdisti samaan peliin ominaisuuksia, joita sittemin on yhdistetty moniin suosittuihin peleihin, kuten theaterin ja forge-karttaeditorin. Eikä mikään ole päässyt lähellekään Martyn loistavaa musiikkia, joka kruunaa Halon. Sana eeppinen sopii harvaan peliin, mutta Halo 3:een se sopii täydellisesti.
[video=youtube;90GxgdiUJdI]http://www.youtube.com/watch?v=90GxgdiUJdI[/video]
Video
Halo 3: ODST
Ansaitsee oman paikkansa listalla. Mikään peli tähän mennessä ei ole onnistunut saavuttamaan samanlaista tunnelmallisuutta kuin ODST:n kampanja, jossa yksinäinen sotilas vaeltaa öisessä kaupungissa ja etsii vihjeitä tovereidensa kohtalosta. Firefly-näyttelijät ja Tricia Helfer antavat vielä lisäpisteitä scififanin kirjanpidossa. Esitteli Bungien version horde-moodista eli Firefightin, joka on mielestäni ODST:ssä parempi kuin Reachissa. Video 1, Video 2
2. Mass Effect
Aloitti Halon jälkeen parhaan videopelisarjan ja yhden hienoista scifitarinoista, joka oli vielä kakkososassa loistava. Mass Effect 3 oikoi kuitenkin väärissä paikoissa, ja oli minulle suuri pettymys niin tarinan kuin pelillisten ominaisuuksienkin osalta. Mass Effect loi tyhjästä kauniin ja äärimmäisen kiinnostavan universumin, jossa on yhdistelty parhaita osia Star Warsista, Star Trekistä ja esim. Battlestar Galacticasta. Oman pelihahmon luominen ja interaktio pelimaailmassa oli jotain ennen näkemätöntä, ja pelatessa tunsi oikeasti vaikuttavansa universumiin. Traileri 1, Traileri 2
3. Battlefield Bad Company 2
Bad Company 2 oli ensimmäinen Battlefield-peli jota pelasin enemmän kuin muutaman tunnin. Siinä ja Battlefield 3:ssa koettiin monet unohtumattomat moninpelit. BC2 ansaitsee kuitenkin paikkansa listalla parempien pelimekaniikoiden ja parempien karttojen ansiosta. Video
4. Uncharted 2: Among Thieves
Uncharted 2 on sarjan paras peli. Konsolisukupolven siihen mennessä ylivoimaisesti kaunein peli (minulle hyvin tärkeää), ja selvästi parempi tarina kuin alkuperäisessä Uncharedissa. Vaikka sekin kärsi ajoittain turhauttavista ammuskeluista, oli parannus ykköseen huomattava niin visuaalisesti kuin pelillisestikin. Uncharted 3:n aikaan olin jo "kasvanut ohi" sarjasta, joten se ei enää iskenyt yhtä kovaa. Traileri
5. Skyrim
Otetaan tämäkin listalle, vaikka pelialustana on ollut PC. Valtavasti tekemistä, käsittämättömän laaja ja upeasti luotu maailma. Niin laajat mahdollisuudet tekemiseen ja interaktioon maailman kanssa, että Mass Effect -peleissä tuntee tämän jälkeen itsensä sivustakatsojaksi. Yleensä vierastan fantasiapelejä, mutta Skyrimin kohdalla fantasiamaailmasta ei ollut ainakaan haittaa. Traileri
Paras DLC:
Lair of the Shadow Broker (Mass Effect 2)
Laajentaa hienosti Mass Effectin tarinaa, sisältää pelisarjan hienoimpia tapahtumapaikkoja ja kiinnostavia pelihetkiä. traileri
Kunniamaininnat:
Deus Ex: Human Revolution, Crysis 2, Killzone 2, Battlefield 3, Journey, Spec Ops: The Line, Wipeout HD, Halo: Reach, Halo Wars, Nolan North
Isoin pettymys:
Mass Effect 3
Mass Effect 3 on teknisesti trilogian paras peli. Varsinkin grafiikat ja pelattavuus yllättivät ME2:n jälkeen, sillä kehitys oli niin suurta. Pääjuoni toimii ison osan kestostaan kohtalaisen hyvin, mutta surullisen kuuluisa loppu tuhosi kokonaisuuden. Pelaajalla on vähän valinnanvaraa dialogissa ja muutama tärkeä päätös edellisistä peleistä on tehty merkityksettömäksi, mitkä ovat pelaajan valinnanvaraa ja vaikutusta korostavassa pelissä pahoja puutteita. Roolipelaamista on liian vähän, joskin ME2:sta on parannettu joillakin osa-alueilla. Shepardin hahmoa yritetään rakentaa unikohtauksilla ja dialogilla suuntaan joka ei minua miellyttänyt. Inhottavaa oli myös taidesuuntauksen muutos ykkösen (melkein) kovan scifin maailmasta kolmosen hölmöön avaruusninjailuun, puhumattakaan Ashleyn silikoneista. Kakkososassa taidesuunnan kehitys selittyi vielä erilaisilla tapahtumapaikoilla, mutta kolmoseen siirryttäessä koko galaksi oli mystisesti siirtynyt saturaatiolla kyllästettyyn taikascifiin. Mass Effect 3 on hyvä peli, mutta ei todellakaan trilogian arvoinen päätösosa - ainakaan minulle.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Konsolisukupolven paras peli omasta mielestäni on...
Grand Theft Auto V
Rockstar North lupasi kuun taivaalta ja piti lupauksensa. Tämä ei sinänsä yllättänyt millään muulla kuin teknisellä osa-alueella, sillä parhautta oli lupa odottaa. Uskomattoman hieno pelimaailma; jään edelleen aina ihastelemaan maisemia ja auringon luomaa lens flare -efektiä tai upeaa auringonlaskua meren yllä, vaikka peliaikaa on kellossa jo yli sata tuntia ja voisi melkein sanoa, että kaikki on nähty, mutta ei tämän pelin kohdalla voikaan aivan noin sanoa. Yksinpeli oli erilainen kuin aiemmin, siitä piti huolen kolme erilaista pelihahmoa, joista etenkin Trevor on tämän konsolisukupolven parhaimpia ja vähintäänkin hauskimpia hahmoja.
Ei lataustaukoja välinäytösten ja tehtävien välillä, ei lataustaukoja sisätiloihin mentäessä, uskomattoman upeat grafiikat ottaen huomioon pelialueen koon. Tekninen osaaminen on niin huipussaan kuin näillä vanhoilla konsoleilla vaan enää voi olla. Hahmojen vaatteet kastuu vedestä, paidat hikoaa juostessa, jopa sandaaleilla on omat fysiikkansa. Eikä peli pätki milloinkaan, se on mieletön saavutus. Fps pysyy aina tasaisena, vaikka ruudulla räjähtelisi parikin kymmentä autoa. Ajaminen on parempaa kuin ennen. Mukana on ensimmäistä kertaa ikinä myös eläimiä. Radiokanavien tarjonta on taas kattavaa, varsinkin nykyajan pop-musiikki on hyvin edustettuna mm. Rihannalla ja Drakella.
Ja sitten on GTA Online. Kun kaikki on yksinpelissä tehty - ja sitä tekemistähän riittää enemmän kuin missään GTA:ssa aiemmin -, on aika siirtyä nettipelin puolelle, joka on periaatteessa kuin yksinpeli, mutta mukana on tukku muita ihmispelaajia. Lisäksi Onlinessa on omat tehtävänsä, jotka ovat varsin yksinkertaisia, mutta niitä on kuitenkin satoja ja niitä luodaan koko ajan lisää Rockstarin toimesta. Jopa Deathmatch- ja Race-editorit löytyy, jotta pelaajat pääsevät luomaan omia kisojaan ja Deathmatchejään.
Muita sukupolven parhaita pelejä (aakkosjärjestyksessä)...
Batman: Arkham City
Battlefield 3
BioShock
Call of Duty 4: Modern Warfare
Grand Theft Auto IV
LittleBigPlanet 2
L.A. Noire
Red Dead Redemption
Uncharted 2: Among Thieves
Uncharted 3: Drake's Deception
Konsolisukupolven paras peli omasta mielestäni on...
Grand Theft Auto V
Rockstar North lupasi kuun taivaalta ja piti lupauksensa. Tämä ei sinänsä yllättänyt millään muulla kuin teknisellä osa-alueella, sillä parhautta oli lupa odottaa. Uskomattoman hieno pelimaailma; jään edelleen aina ihastelemaan maisemia ja auringon luomaa lens flare -efektiä tai upeaa auringonlaskua meren yllä, vaikka peliaikaa on kellossa jo yli sata tuntia ja voisi melkein sanoa, että kaikki on nähty, mutta ei tämän pelin kohdalla voikaan aivan noin sanoa. Yksinpeli oli erilainen kuin aiemmin, siitä piti huolen kolme erilaista pelihahmoa, joista etenkin Trevor on tämän konsolisukupolven parhaimpia ja vähintäänkin hauskimpia hahmoja.
Ei lataustaukoja välinäytösten ja tehtävien välillä, ei lataustaukoja sisätiloihin mentäessä, uskomattoman upeat grafiikat ottaen huomioon pelialueen koon. Tekninen osaaminen on niin huipussaan kuin näillä vanhoilla konsoleilla vaan enää voi olla. Hahmojen vaatteet kastuu vedestä, paidat hikoaa juostessa, jopa sandaaleilla on omat fysiikkansa. Eikä peli pätki milloinkaan, se on mieletön saavutus. Fps pysyy aina tasaisena, vaikka ruudulla räjähtelisi parikin kymmentä autoa. Ajaminen on parempaa kuin ennen. Mukana on ensimmäistä kertaa ikinä myös eläimiä. Radiokanavien tarjonta on taas kattavaa, varsinkin nykyajan pop-musiikki on hyvin edustettuna mm. Rihannalla ja Drakella.
Ja sitten on GTA Online. Kun kaikki on yksinpelissä tehty - ja sitä tekemistähän riittää enemmän kuin missään GTA:ssa aiemmin -, on aika siirtyä nettipelin puolelle, joka on periaatteessa kuin yksinpeli, mutta mukana on tukku muita ihmispelaajia. Lisäksi Onlinessa on omat tehtävänsä, jotka ovat varsin yksinkertaisia, mutta niitä on kuitenkin satoja ja niitä luodaan koko ajan lisää Rockstarin toimesta. Jopa Deathmatch- ja Race-editorit löytyy, jotta pelaajat pääsevät luomaan omia kisojaan ja Deathmatchejään.
Muita sukupolven parhaita pelejä (aakkosjärjestyksessä)...
Batman: Arkham City
Battlefield 3
BioShock
Call of Duty 4: Modern Warfare
Grand Theft Auto IV
LittleBigPlanet 2
L.A. Noire
Red Dead Redemption
Uncharted 2: Among Thieves
Uncharted 3: Drake's Deception
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Top 5 listani ilman pidempiä selittelyitä
1. MAG (Massive Action Game)
Ei ole vielä tämän voittanutta peliä löytynyt. Massiiviset taistelut, erinomainen yhteisö ja pelikaverit.
2. The Last of us
Oma vuoden 2013 peli. Tunteita herättävä tarina, jota ei voi kehua liikaa. Moninpeli oli mitä oli.
3. Portal 2
Erinomainen yksinpeli hienolla huumorilla. Peli joka kaikkien pitäisi kokea.
4. Infamous 2
Supersankarina/pahiksena oleminen ei ole ollut hauskempaa.
5. Vanquish
Suurin positiivinen yllätys. Nopeatempoista futuristista räiskintää jossa saa kaataa kerrostalon kokoisia robotteja samalla kun väistelee satoja raketteja! Kuinka tästä ei voisi pitää?
Kunniamaininta viidelle listan ulkopuolelle jääneelle pelille (aakkosjärjestyksessä)
Fallout: New Vegas
God of War III
Killzone 2
OKAMI HD
Ratchet & Clank: A Crack in Time
Top 5 listani ilman pidempiä selittelyitä
1. MAG (Massive Action Game)
Ei ole vielä tämän voittanutta peliä löytynyt. Massiiviset taistelut, erinomainen yhteisö ja pelikaverit.
2. The Last of us
Oma vuoden 2013 peli. Tunteita herättävä tarina, jota ei voi kehua liikaa. Moninpeli oli mitä oli.
3. Portal 2
Erinomainen yksinpeli hienolla huumorilla. Peli joka kaikkien pitäisi kokea.
4. Infamous 2
Supersankarina/pahiksena oleminen ei ole ollut hauskempaa.
5. Vanquish
Suurin positiivinen yllätys. Nopeatempoista futuristista räiskintää jossa saa kaataa kerrostalon kokoisia robotteja samalla kun väistelee satoja raketteja! Kuinka tästä ei voisi pitää?
Kunniamaininta viidelle listan ulkopuolelle jääneelle pelille (aakkosjärjestyksessä)
Fallout: New Vegas
God of War III
Killzone 2
OKAMI HD
Ratchet & Clank: A Crack in Time
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Pohjimmiltaan kuitenkin yhteisöllinen pelikokemus menee täällä kaiken muun edelle.
[MEDIA]2176[/MEDIA]
1. Battlefield: Bad Company 2
Paketti pysyi hyvin kasassa. Sopivan kokoiset kentät, tiiviit tunnelmat ja silti tilaa mellestää. Aktiivinen suomiposse takasi viihdettä joka viikonlopulle. Huumori ennenkaikkea.
[MEDIA]2042[/MEDIA]
2. Heavy Rain
Harvoin pelihahmoihin tulee sitouduttua kuten tässä. Silloin kun osutaan tunteisiin, ollaan vakavien kysymysten äärellä. Niin tässäkin ja jätti pysyvän jäljen.
[MEDIA]3830[/MEDIA]
3. Battlefield 3
Ei ihan ylletä Bad Companyn tasolle, mutta oli pitkän odotuksen väärti. Tässäkin paljon lisäarvoa antaa sen kotimainen yhteisö.
[MEDIA]3926[/MEDIA]
4. Ghost Recon: Future Soldier
Meille monille tärkeä pelisarja jo pitkän historiansa takia. Tässä osassa oli onnistuttu parhaiten Co-Opin kohdalla.
[MEDIA]2302[/MEDIA]
5. Red Dead Redemption
Länkkärileffojen päärooliin ja verkon puolella pitkin preeriaa. Parasta westerniä.
Erikoismaininta: MAG - erinomainen suomiposse myös tässä ja yhdessä tekemisen meininkiä.
[MEDIA]1844[/MEDIA]
Pohjimmiltaan kuitenkin yhteisöllinen pelikokemus menee täällä kaiken muun edelle.
[MEDIA]2176[/MEDIA]
1. Battlefield: Bad Company 2
Paketti pysyi hyvin kasassa. Sopivan kokoiset kentät, tiiviit tunnelmat ja silti tilaa mellestää. Aktiivinen suomiposse takasi viihdettä joka viikonlopulle. Huumori ennenkaikkea.
[MEDIA]2042[/MEDIA]
2. Heavy Rain
Harvoin pelihahmoihin tulee sitouduttua kuten tässä. Silloin kun osutaan tunteisiin, ollaan vakavien kysymysten äärellä. Niin tässäkin ja jätti pysyvän jäljen.
[MEDIA]3830[/MEDIA]
3. Battlefield 3
Ei ihan ylletä Bad Companyn tasolle, mutta oli pitkän odotuksen väärti. Tässäkin paljon lisäarvoa antaa sen kotimainen yhteisö.
[MEDIA]3926[/MEDIA]
4. Ghost Recon: Future Soldier
Meille monille tärkeä pelisarja jo pitkän historiansa takia. Tässä osassa oli onnistuttu parhaiten Co-Opin kohdalla.
[MEDIA]2302[/MEDIA]
5. Red Dead Redemption
Länkkärileffojen päärooliin ja verkon puolella pitkin preeriaa. Parasta westerniä.
Erikoismaininta: MAG - erinomainen suomiposse myös tässä ja yhdessä tekemisen meininkiä.
[MEDIA]1844[/MEDIA]
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Tämä lista vaihtuu omissa ajatuksissa päivittäin, mutta katsotaas mitä saan ylös tällä kertaa:
1. Rayman Origins
Tätä peliä on odotettu. Alunperin tarkoituksena oli julkaista peli episodimaisesti, mutta sitten yhteydenpito heikkeni. Lopulta ilmoitettiin, että peli julkaistaan levyllä ja täysimittaisena suoraan. Voi pojat. Ensimmäistä Raymania tuli pelattua paljon, oikeastaan koko lapsuuden ajan Atari Jaguarilla, joten uusi 2D Rayman oli minulle se oikea jatko-osa, sillä nuo 3D Raymanit menivät vähän korvien ohitse, kyllä tasoloikan kuuluu olla 2D:nä. Peli tuli ennakkotilattua ja pelattua kaverin kanssa läpi kaksistaan, mikä on mielestäni paras tapa pelata tämä peli. Platinakin tuli napattua tilille ja kyllä tämä on vain se peli, minkä soisi jokaisen tasohyppelystä välittävän pelaavan.
Jatko-osa Legendsistä ei ole pahoja sanoja, yhtä tyytyväinen olen oikeastaan siihenkin peliin. Vaikeustaso on vain Originsissa omaa luokkaansa (Land of the livid dead), joten sillä menee etusijalle.
2. Mass Effect 2
Pelikoneena PS3 joten tämä oli ensimmäinen pelaamani Mass Effect peli. Olisihan sen ensimmäisen voinut toki PC:llä pelata mutta alun tarjoama interaktiivinen sarjakuva toimi hyvin tarinan kertojana ja päätösten teossa avuttajana. Sittemmin on tullut hankittua ensimmäinen Mass Effect, mutta on jäänyt muutaman pelatun tunnin jälkeen hyllyyn, pitäisi siihenkin koittaa palata... Mass Effect 3 ei ollut millään tapaa pettymys, ainakaan loppuun tehdyn DLC:n jälkeen, mutta tämä osa nousee senkin ylitse. Yksi harvoista peleistä, jotka sai minut aikaisin aamulla ylös sängystä pelaamaan (jopa sunnuntaisin)... Mahtava kokemus, jonka soisi jokaiselle.
3. Batman: Arkham City
Arkham Asylum oli hyvä peli, mutta Arkham Cityssä korjattiin mekaniikaltaan paljon sellaisia asioita, jotka Asylymissä ärsyttivät. Arkham Cityn platina oli todella mukava kerätä, kun taas Asylymin haastetilan yksi kenttä pidättely platinaa jonkin aikaa hallussaan. Kerään platinat vain erityisen hyvistä peleistä ja tämä on yksi niistä, joka kunnian on saanut. Pelin tarina, sisällön määrä ja ja pelattavuus ovat vain jotain huikeaa. Pelasin vastikään Arkham Originsin, eikä sekään huono ollut patchejen asentelun jälkeen, ehkä joillain osa-alueilla jopa parempikin peli, vaikka mekaniikaltaan peli on huonontunut selvästi. Ei kuitenkaan läheskään niin huono, kun arvosteluissa sanotaan. Voisiko joku tehdä samanlaatuisen pelin Green Arrow:sta? Kiitos.
Tämä lista vaihtuu omissa ajatuksissa päivittäin, mutta katsotaas mitä saan ylös tällä kertaa:
1. Rayman Origins
Tätä peliä on odotettu. Alunperin tarkoituksena oli julkaista peli episodimaisesti, mutta sitten yhteydenpito heikkeni. Lopulta ilmoitettiin, että peli julkaistaan levyllä ja täysimittaisena suoraan. Voi pojat. Ensimmäistä Raymania tuli pelattua paljon, oikeastaan koko lapsuuden ajan Atari Jaguarilla, joten uusi 2D Rayman oli minulle se oikea jatko-osa, sillä nuo 3D Raymanit menivät vähän korvien ohitse, kyllä tasoloikan kuuluu olla 2D:nä. Peli tuli ennakkotilattua ja pelattua kaverin kanssa läpi kaksistaan, mikä on mielestäni paras tapa pelata tämä peli. Platinakin tuli napattua tilille ja kyllä tämä on vain se peli, minkä soisi jokaisen tasohyppelystä välittävän pelaavan.
Jatko-osa Legendsistä ei ole pahoja sanoja, yhtä tyytyväinen olen oikeastaan siihenkin peliin. Vaikeustaso on vain Originsissa omaa luokkaansa (Land of the livid dead), joten sillä menee etusijalle.
2. Mass Effect 2
Pelikoneena PS3 joten tämä oli ensimmäinen pelaamani Mass Effect peli. Olisihan sen ensimmäisen voinut toki PC:llä pelata mutta alun tarjoama interaktiivinen sarjakuva toimi hyvin tarinan kertojana ja päätösten teossa avuttajana. Sittemmin on tullut hankittua ensimmäinen Mass Effect, mutta on jäänyt muutaman pelatun tunnin jälkeen hyllyyn, pitäisi siihenkin koittaa palata... Mass Effect 3 ei ollut millään tapaa pettymys, ainakaan loppuun tehdyn DLC:n jälkeen, mutta tämä osa nousee senkin ylitse. Yksi harvoista peleistä, jotka sai minut aikaisin aamulla ylös sängystä pelaamaan (jopa sunnuntaisin)... Mahtava kokemus, jonka soisi jokaiselle.
3. Batman: Arkham City
Arkham Asylum oli hyvä peli, mutta Arkham Cityssä korjattiin mekaniikaltaan paljon sellaisia asioita, jotka Asylymissä ärsyttivät. Arkham Cityn platina oli todella mukava kerätä, kun taas Asylymin haastetilan yksi kenttä pidättely platinaa jonkin aikaa hallussaan. Kerään platinat vain erityisen hyvistä peleistä ja tämä on yksi niistä, joka kunnian on saanut. Pelin tarina, sisällön määrä ja ja pelattavuus ovat vain jotain huikeaa. Pelasin vastikään Arkham Originsin, eikä sekään huono ollut patchejen asentelun jälkeen, ehkä joillain osa-alueilla jopa parempikin peli, vaikka mekaniikaltaan peli on huonontunut selvästi. Ei kuitenkaan läheskään niin huono, kun arvosteluissa sanotaan. Voisiko joku tehdä samanlaatuisen pelin Green Arrow:sta? Kiitos.
Rankaisia84
New Member
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Oma lista:
1. Battlefield Bad company2 Mielenkiintoinen yksinpeli ja lukemattomia tunteja online taisteluita. Tämän pariin tulee palattua joka viikko.
2. Borderlands Ainoa tämän sukupolven peli jonka olen jaksanut kolmesti pelata läpi. Seuraajasta ei hajua kun vasta ostin. Voi olla parempikin...
3. Red dead redemption Länkkäri fanin valinta. jokseenkin ei verkkopeli oikeen kiinnostanut.
4. Mass effect2 Huikea roolipeli. Paljon kolmosta parempi juoni.
5. Far cry3 Tämä on vasta nyt läpipeluussa mutta on osoittanut paikkansa top 5 pelinä. Toimii myös verkossa hyvin co op ja multiplayer kahinoissa.
Pettymys maininta annettakoon Battlefield3 pelille. Suosikki pelimuodossa (rush) ehkä liian isot kartat. Tai en osaa vihuja ettiä oikeista paikoista... Voi olla myös pelaajasta kiinni tai sitten rynkyissä liikaa recoilia. Odotin peliä innolla mutta jäi hyllyyn istuskelemaan. Muutamat matsit sillon tällön jaksaa ottaa.
Huonoin peli jonka olen kohdannut oli: Dead rising chop till you drop en ole varma menikö nimi oikein. Tämä oli wii konsolilla oleva versio. Graffoiltaa ihan ps2 tasoa ja sekavat controllit vain hämmensivät. Ostarikin pelimaailmana tylsä ja pieni.
Tässä listausta tämän hetkisistä kokemuksista. Jatkan tosin tämän sukupolven konsoleilla peluuta vielä.
Oma lista:
1. Battlefield Bad company2 Mielenkiintoinen yksinpeli ja lukemattomia tunteja online taisteluita. Tämän pariin tulee palattua joka viikko.
2. Borderlands Ainoa tämän sukupolven peli jonka olen jaksanut kolmesti pelata läpi. Seuraajasta ei hajua kun vasta ostin. Voi olla parempikin...
3. Red dead redemption Länkkäri fanin valinta. jokseenkin ei verkkopeli oikeen kiinnostanut.
4. Mass effect2 Huikea roolipeli. Paljon kolmosta parempi juoni.
5. Far cry3 Tämä on vasta nyt läpipeluussa mutta on osoittanut paikkansa top 5 pelinä. Toimii myös verkossa hyvin co op ja multiplayer kahinoissa.
Pettymys maininta annettakoon Battlefield3 pelille. Suosikki pelimuodossa (rush) ehkä liian isot kartat. Tai en osaa vihuja ettiä oikeista paikoista... Voi olla myös pelaajasta kiinni tai sitten rynkyissä liikaa recoilia. Odotin peliä innolla mutta jäi hyllyyn istuskelemaan. Muutamat matsit sillon tällön jaksaa ottaa.
Huonoin peli jonka olen kohdannut oli: Dead rising chop till you drop en ole varma menikö nimi oikein. Tämä oli wii konsolilla oleva versio. Graffoiltaa ihan ps2 tasoa ja sekavat controllit vain hämmensivät. Ostarikin pelimaailmana tylsä ja pieni.
Tässä listausta tämän hetkisistä kokemuksista. Jatkan tosin tämän sukupolven konsoleilla peluuta vielä.
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Kirjataampa nyt itekkin oma lista
1. Mass effect trilogia
-Yksinkertaisesti mahtava trilogia niin juonellisesti kuin pelillisesti, vaikka päätös jättikin vähän kylmäksi. Ohjain ei turhia aikoja ollut käsitä irti sen jälkeen kun trilogia paketin kaupasta kotiin kannoin.
2. Metal gear solid 4: Guns of the patriots
-Peli jonka piti jäädä viimeiseksi muttei nyt jääkkään, nuorena alkanut Solid Snaken fanitus sai päätöksensä
3. Battlefield 3
-Ei loppujen lopuksi pelinä niin ihmeellinen, mutta kuten olen sanonut lukemattomat kerrat, se peliseura ja yhdessä tekemisen meininki
4. Dead Space
-Ensimmäinen osa oli loistavaa säikkymeininkiä, jossa yhdistyi maailman tutkiminen. Äänimaailma kaikissa Ds peleissä loistava, mutta ensimmäisen osan necrojen mörinät Ishimuran pimeillä käytävillä on vain parhautta. Myöskin loistava osoitus ettei aina tarvitsisi kierrättää vanhoja pelisarjoja, sillä uudet voivat olla TODELLA hyviä (tämäkin sarja kärsii kierrätyksestä nykyään)
5. The Elder scrolls V: Skyrim
-Peli jossa tekemistä vain riittää ja riittää ja...
6. Deus ex: Human Revolution
-Loistavaa scifi rpg mättöä, joka tarjoaa tilanteisiin useampia vaihtoehtoisia lähestymistapoja
7. Rayman Origins ja Legends
-Hienosti uudelleenlämmitelty Rayman palaa 2d maailmaan värikkäissä ja loistavasti tehdyissä kentissä
Lisäksi muutamia kunniamaininnan ansaitsevia pelejä
Vanquish
Far cry 3
Batman Arkham asylum ja city
Gta V
Metro Last Light
Resident evil 5 (Cooppina)
Dragons dogma
Demons souls/Dark souls
Dishonored
Kirjataampa nyt itekkin oma lista
1. Mass effect trilogia
-Yksinkertaisesti mahtava trilogia niin juonellisesti kuin pelillisesti, vaikka päätös jättikin vähän kylmäksi. Ohjain ei turhia aikoja ollut käsitä irti sen jälkeen kun trilogia paketin kaupasta kotiin kannoin.
2. Metal gear solid 4: Guns of the patriots
-Peli jonka piti jäädä viimeiseksi muttei nyt jääkkään, nuorena alkanut Solid Snaken fanitus sai päätöksensä
3. Battlefield 3
-Ei loppujen lopuksi pelinä niin ihmeellinen, mutta kuten olen sanonut lukemattomat kerrat, se peliseura ja yhdessä tekemisen meininki
4. Dead Space
-Ensimmäinen osa oli loistavaa säikkymeininkiä, jossa yhdistyi maailman tutkiminen. Äänimaailma kaikissa Ds peleissä loistava, mutta ensimmäisen osan necrojen mörinät Ishimuran pimeillä käytävillä on vain parhautta. Myöskin loistava osoitus ettei aina tarvitsisi kierrättää vanhoja pelisarjoja, sillä uudet voivat olla TODELLA hyviä (tämäkin sarja kärsii kierrätyksestä nykyään)
5. The Elder scrolls V: Skyrim
-Peli jossa tekemistä vain riittää ja riittää ja...
6. Deus ex: Human Revolution
-Loistavaa scifi rpg mättöä, joka tarjoaa tilanteisiin useampia vaihtoehtoisia lähestymistapoja
7. Rayman Origins ja Legends
-Hienosti uudelleenlämmitelty Rayman palaa 2d maailmaan värikkäissä ja loistavasti tehdyissä kentissä
Lisäksi muutamia kunniamaininnan ansaitsevia pelejä
Vanquish
Far cry 3
Batman Arkham asylum ja city
Gta V
Metro Last Light
Resident evil 5 (Cooppina)
Dragons dogma
Demons souls/Dark souls
Dishonored
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Kaikkien aikojen kovin peli on Call of duty 4. Silloin peliin ei kuulunut yleinen vihamielinen päänaukominen ja jos joku avautui niin siihen oli aihetta. Parhaat mapit, aseet, perkit ja streakit. Ja parhaat kaverit pelirintamalla ikinä.
Muita helmiä:
Borderlands 2
Heavy Rain
Bfbc 2
Bf3
Cod: world at war (HC SD only)
Red dead redemption
Gta V
Uncharted 2
Erityismainita menee Magic the gathering DOTP sarjalle jota hakkaan viikoittain edelleen.
Kaikkien aikojen kovin peli on Call of duty 4. Silloin peliin ei kuulunut yleinen vihamielinen päänaukominen ja jos joku avautui niin siihen oli aihetta. Parhaat mapit, aseet, perkit ja streakit. Ja parhaat kaverit pelirintamalla ikinä.
Muita helmiä:
Borderlands 2
Heavy Rain
Bfbc 2
Bf3
Cod: world at war (HC SD only)
Red dead redemption
Gta V
Uncharted 2
Erityismainita menee Magic the gathering DOTP sarjalle jota hakkaan viikoittain edelleen.
Viimeksi muokannut moderaattori:
P
Poistettu jäsen 4127
Guest
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Selvästi ykkönen on Mass effect trilogia. Nämä pelit myös kilahtivat varsin hyvin:
Uncharted trilogia
-Ykkönen oli ok tekele, mutta kakkoinen räjäytti potin. Kolmosessa mentiin hieman takapakkia, mutta silti erittäin vakuuttava kokonaisuus.
Batman Arkham Asylum/City
-Origins oli hyvä peli, mutta mielestäni monessa asiassa mentiin edellisten osien siivellä.
Deus Ex: Human revolution
-Juoni, miljöö, tunnelma, kaikki kohdillaan. Pariin otteeseen pelattu lävitse ja uudestaan tekisi mieli päästä WiiU version muodossa.
Bioshock 1-2
-Infinite oli ihan jees, mutta maailma ja tunnelma oli Rapturessa mielekkäämpi.
The Walking Dead
-Eipä varmaan tarvitse perustella miksi on listalla.
Dead Rising 1-2
-Zombien tappaminen mekko päällä ei ikinä kyllästytä.
Skate 1-3
-Parasta rullalautailua sitten THPS:U jälkeen. Toivottavasti saadaan jossain vaiheessa next-gen jatkoa.
Zelda TP/SS
-Täyttä Zelda laatua kummatkin.
Selvästi ykkönen on Mass effect trilogia. Nämä pelit myös kilahtivat varsin hyvin:
Uncharted trilogia
-Ykkönen oli ok tekele, mutta kakkoinen räjäytti potin. Kolmosessa mentiin hieman takapakkia, mutta silti erittäin vakuuttava kokonaisuus.
Batman Arkham Asylum/City
-Origins oli hyvä peli, mutta mielestäni monessa asiassa mentiin edellisten osien siivellä.
Deus Ex: Human revolution
-Juoni, miljöö, tunnelma, kaikki kohdillaan. Pariin otteeseen pelattu lävitse ja uudestaan tekisi mieli päästä WiiU version muodossa.
Bioshock 1-2
-Infinite oli ihan jees, mutta maailma ja tunnelma oli Rapturessa mielekkäämpi.
The Walking Dead
-Eipä varmaan tarvitse perustella miksi on listalla.
Dead Rising 1-2
-Zombien tappaminen mekko päällä ei ikinä kyllästytä.
Skate 1-3
-Parasta rullalautailua sitten THPS:U jälkeen. Toivottavasti saadaan jossain vaiheessa next-gen jatkoa.
Zelda TP/SS
-Täyttä Zelda laatua kummatkin.
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
1. Dead Space
Huikean tunnelmallinen seikkailu. Kakkonen jäi kauas jälkeen, kolmosta en jaksanut muuta kuin testata. Yhdessä paikassa tapahtuva seikkailu backtrackaamisineen on vaan niin paljon tunnelmallisempi ja todentuntuisempi kokemus kuin putkijuoksuräiskintä, johon ainakin kakkonen meni.
2. Heavenly Sword
Todella viihdyttävä ja elokuvamainen taistelusysteemi. Mahtavat grafiikat, hyvä tarina, hieno soundtrack, mahtavat hahmot. Liian helppo (ei pakota käyttämään taistelujärjestelmää monipuolisesti) ja heikko framerate ovat miinuksia, mutta muuten niin mahtava peli, että pakko antaa anteeksi.
3. MAG
Paras openeilla pelattava moninpeliräiskintä koskaan.
4. Dead Nation
Käytönnössä täydellinen arcade-peli.
5. Bayonetta ja MGS4
En pelannut Bayonettaa lähellekään tarpeeksi, mutta silti pelin hienous vaan iski tajuntaan. Aivan mahtava taistelusysteemi. Muutamat idioottimaiset kentät tarinassa tosin ihmetyttivät, ne lentelyt sun muut onrailsit.
MGS4 oli hieno lopetus Snaken tarinalle.
6. Ridge Racer 7
Käytännössä täydellinen arcade-kaahailu.
7. Super Stardust HD
Käytännössä täydelliseksi hiottu.
8. Burnout Paradise
Avoin maailma, kisat joka risteyksessä, billboardien ja muiden etsiminen maailmassa, mahtavan vapaa ja viihdyttävä kaahaus. Aina oli jotain tehtävää tai etsittävää, jos kaahailusta tuntui saaneen vähäksi aikaa tarpeekseen. Koukutti ja koukutti.
9. Mass Effect 3
Mielettömän hienon trilogian paras osa. Kolmannen persoonan räiskintänä mielestäni parempi kuin esim. yhdenkään Gearsin yksinpeli.
10. Dungeon Defenders
Co-opina ihan mieletöntä menoa, järkyttävän tiukkoja sotia AI:ta vastaan. Örkkiä tulee joka puolelta tuhansittain ja kun viimein vihollisaallot on kukistettu ja tantere hiljenee, on fiilis aika hieno.
1. Dead Space
Huikean tunnelmallinen seikkailu. Kakkonen jäi kauas jälkeen, kolmosta en jaksanut muuta kuin testata. Yhdessä paikassa tapahtuva seikkailu backtrackaamisineen on vaan niin paljon tunnelmallisempi ja todentuntuisempi kokemus kuin putkijuoksuräiskintä, johon ainakin kakkonen meni.
2. Heavenly Sword
Todella viihdyttävä ja elokuvamainen taistelusysteemi. Mahtavat grafiikat, hyvä tarina, hieno soundtrack, mahtavat hahmot. Liian helppo (ei pakota käyttämään taistelujärjestelmää monipuolisesti) ja heikko framerate ovat miinuksia, mutta muuten niin mahtava peli, että pakko antaa anteeksi.
3. MAG
Paras openeilla pelattava moninpeliräiskintä koskaan.
4. Dead Nation
Käytönnössä täydellinen arcade-peli.
5. Bayonetta ja MGS4
En pelannut Bayonettaa lähellekään tarpeeksi, mutta silti pelin hienous vaan iski tajuntaan. Aivan mahtava taistelusysteemi. Muutamat idioottimaiset kentät tarinassa tosin ihmetyttivät, ne lentelyt sun muut onrailsit.
MGS4 oli hieno lopetus Snaken tarinalle.
6. Ridge Racer 7
Käytännössä täydellinen arcade-kaahailu.
7. Super Stardust HD
Käytännössä täydelliseksi hiottu.
8. Burnout Paradise
Avoin maailma, kisat joka risteyksessä, billboardien ja muiden etsiminen maailmassa, mahtavan vapaa ja viihdyttävä kaahaus. Aina oli jotain tehtävää tai etsittävää, jos kaahailusta tuntui saaneen vähäksi aikaa tarpeekseen. Koukutti ja koukutti.
9. Mass Effect 3
Mielettömän hienon trilogian paras osa. Kolmannen persoonan räiskintänä mielestäni parempi kuin esim. yhdenkään Gearsin yksinpeli.
10. Dungeon Defenders
Co-opina ihan mieletöntä menoa, järkyttävän tiukkoja sotia AI:ta vastaan. Örkkiä tulee joka puolelta tuhansittain ja kun viimein vihollisaallot on kukistettu ja tantere hiljenee, on fiilis aika hieno.
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Kokeillaas laittaa omakin lista tulille.
1. Heavy Rain
-En tiedä syytä sille, miksi pelasin ko. pelin läpi vasta viime vuonna, mutta oli se onni, että pelasin. Kokeilin demoa silloin, kun pelistä sellainen julkaistiin, mutta jostain syystä peli ei tarttunut silloin mukaan. Pelin tarina juonikuvioineen, henkilöhahmot ja (moraalisten) valintojen määrä ja vaikeus oli jotain täysin ainutlaatuista. Pelin synkkä tunnelma alusta loppuun oli myös sellainen asia, mikä tässä kolahti.
2. The Walking Dead
-Yhtä hyvin tämä voisi olla sijalla yksi. Aika vaikea mitään sellaista keksiä, mikä näiden pelien välille saisi eroa tehtyä. Tämä peli oli myöskin yksi suurimmista syistä, mikä sai minut hankkilaan Heavy Rainin. Hyvin pitkälti samat kehut ja ylistyssanat, joilla Heavy Rainia tuli kehuttua, antaisin minä myös tälle pelille. Tunteikkain pelikokemukseni.
3. Red Dead Redemption
- Tämän poimin julkkarista ja siitä hetkestä, kun pelin löin ensimmäistä kertaa sisään koneeseen, en ole katunut pätkän vertaa. Upea maailma täynnä tutkimista ja tekemistä. Tehtävät karjanajosta hevoskilpailuihin ja etsintäkuulutettujen metsästykseen tai sitten vaan yöllinen retki Tall Trees'n metsiin, ei väliä. Silkkaa huikeutta. "I Know You" -stranger tehtävä mietityttää edelleen... Jatko-osa, kiitos.
4. Skyrim
-Tämä oli todellinen heräteostos, sillä koskaan en olllut RPG pelejä pelannut. Tai ainakaan niin kauan, että jotain olisi jäänyt mieleen. Ja jumankauta tätä tulikin sitten pelattua. Noin 400 tuntia pleikalla ja huomattuani, että vanha PC jaksaa tätä pyörittää, niin tämä tuli koneellekin hankittua asiaankuuluvine modeineen. "Our hero, our hero claims a warrior's heart. I tell you, i tell you the Dragonborn comes!"
5. The Last Of Us
- Yhtä hyvin voisi olla sijalla yksi. Loistava tarina ja mahtavat päähahmot. Pelattavuus taattua ND laatua. Vaikeammalla tasolla joutui jokaisen liikkeensä suunnittelemaan huolellisesti, ettei mennyt tulitaisteluksi. Hiipiminen pelin hienointa antia. Tämän yksinpeli lisäri on ehdottomasti yksi vuoden odotetuimmista peleistä yhdessä Walking Deadin ja Wolf Among Usin kanssa.
Jatkan listaa perusteluineen mahdollisesti myöhemmin. Tässä kuitenkin joitain mieleenpainuvia pelejä;
LA Noire
The Wolf Among Us
Beyond: Two Souls
Mafia 2
Kokeillaas laittaa omakin lista tulille.
1. Heavy Rain
-En tiedä syytä sille, miksi pelasin ko. pelin läpi vasta viime vuonna, mutta oli se onni, että pelasin. Kokeilin demoa silloin, kun pelistä sellainen julkaistiin, mutta jostain syystä peli ei tarttunut silloin mukaan. Pelin tarina juonikuvioineen, henkilöhahmot ja (moraalisten) valintojen määrä ja vaikeus oli jotain täysin ainutlaatuista. Pelin synkkä tunnelma alusta loppuun oli myös sellainen asia, mikä tässä kolahti.
2. The Walking Dead
-Yhtä hyvin tämä voisi olla sijalla yksi. Aika vaikea mitään sellaista keksiä, mikä näiden pelien välille saisi eroa tehtyä. Tämä peli oli myöskin yksi suurimmista syistä, mikä sai minut hankkilaan Heavy Rainin. Hyvin pitkälti samat kehut ja ylistyssanat, joilla Heavy Rainia tuli kehuttua, antaisin minä myös tälle pelille. Tunteikkain pelikokemukseni.
3. Red Dead Redemption
- Tämän poimin julkkarista ja siitä hetkestä, kun pelin löin ensimmäistä kertaa sisään koneeseen, en ole katunut pätkän vertaa. Upea maailma täynnä tutkimista ja tekemistä. Tehtävät karjanajosta hevoskilpailuihin ja etsintäkuulutettujen metsästykseen tai sitten vaan yöllinen retki Tall Trees'n metsiin, ei väliä. Silkkaa huikeutta. "I Know You" -stranger tehtävä mietityttää edelleen... Jatko-osa, kiitos.
4. Skyrim
-Tämä oli todellinen heräteostos, sillä koskaan en olllut RPG pelejä pelannut. Tai ainakaan niin kauan, että jotain olisi jäänyt mieleen. Ja jumankauta tätä tulikin sitten pelattua. Noin 400 tuntia pleikalla ja huomattuani, että vanha PC jaksaa tätä pyörittää, niin tämä tuli koneellekin hankittua asiaankuuluvine modeineen. "Our hero, our hero claims a warrior's heart. I tell you, i tell you the Dragonborn comes!"
5. The Last Of Us
- Yhtä hyvin voisi olla sijalla yksi. Loistava tarina ja mahtavat päähahmot. Pelattavuus taattua ND laatua. Vaikeammalla tasolla joutui jokaisen liikkeensä suunnittelemaan huolellisesti, ettei mennyt tulitaisteluksi. Hiipiminen pelin hienointa antia. Tämän yksinpeli lisäri on ehdottomasti yksi vuoden odotetuimmista peleistä yhdessä Walking Deadin ja Wolf Among Usin kanssa.
Jatkan listaa perusteluineen mahdollisesti myöhemmin. Tässä kuitenkin joitain mieleenpainuvia pelejä;
LA Noire
The Wolf Among Us
Beyond: Two Souls
Mafia 2
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
1. Fallout 3
- Rakastan post-apokalyptisiä pelejä ja leffoja. Mikään tämän konsolisukupolven peli ei ole koukuttanut näin paljoa. Häpeäkseni myönnän, että ostin tämän pelin käytettynä eBaystä kolmella punnalla, mutta pelitunteja tuli lähelle 200 tuntia. Laaja ja monipuolinen pelimaailma, tosi kiinnostava juoni, onnistuneet sivutehtävät, tekemistä ja koluttavaa riitti, skillit, lista on ihan loputon. Bugeja toki oli, mutta ei lannistanut pelikokemusta yhtään. Aivan mahtava peli. Olen jatkuvasti yrittänyt löytää tälle haastajaa, mutta ei ole vielä samanlaisia kiksejä muista peleistä tullut.
2. The Last Of Us
-Leffamaisuus, mahtavat hahmot, pelattavuus hiottu timantin hienoksi, pelimaailma jne. Olen ehkä enemmän avoimen pelimaailman pelien ystävä, mutta tämä toi mahtavaa vaihtelua ja oli joka euron arvoinen. Ei mitään moitittavaa tästä keksi tähän käteen muuta kuin ehkä olisi vähän pidempi saanut olla. Nälkä kasvaa syödessä.
3. Red Dead Redemption
- Länkkärileffat eivät ole koskaan kiinnostaneet, mutta tämä peli teki kyllä länkkäriteemaan suuren poikkeuksen. Varmaan sama juttu kuin tuossa Fallout 3:ssa, kieltämättä rakastan Yhdysvaltojen historiaan sijoittuvia pelejä jos poisluetaan räiskintäpelit. Pelattavuus sitä taattua Rockstar-laatua, mukavasti tekemistä ja mahtava pelimaailma ja ajankohta mihin peli sijoittuu. Juonikin oli hyvä loppua lukuunottamatta. Hakkasi mennen tullen mielestäni mm. GTA IV:sen.
4. Borderlands 2
- Rakastin jo ensimmäistä ja niin myös tätä toistakin. Aivan loistavaa huumoria, räiskiminen ei missään vaiheessa alkanut tylsistyttää, skillit oli tosi onnistuneita, paljon onnistuneempia kuin ykkösosassa. Sarjakuvamainen grafiikka miellytti mun silmää. Monet sanoo, että Borderlandsit pitäisi pelata Co-opina, mutta mä ainakin pelasin molemmat osat soolona kahteenkin kertaan läpi ja hauskaa oli. Pelimaailma tässä kakkososassa oli mukavan monipuolinen ykköseen verrattuna.
5. Far Cry 3
- Ah, steath-tyylinen pelaaminen on aina ollut niin parasta. Aina oon tykännyt hiiviskellä ja assasinoida peleissä. Metsästäminen oli tosi mukavaa hommaa tässä pelissä, aseet oli hyviä, pelimaailma helvetin nätti, tykkään paljon enemmän tällaisista peliympäristöistä kuin jostain suurkaupungeista. Juoni oli ihan hyvä ja hahmot myös.
Pettymyksiä aiheuttaneita pelejä:
Dead Island
- Pelasin ehkä kolme tuntia, sitten alkoi tympimään. Oon aina tykännyt enemmän tuliaseista kuin lyömäaseista.
Saints Row 2
- Ei tää vaa jotenkin iskenyt. Tuntui halvalta San Andreas -kopiolta.
1. Fallout 3
- Rakastan post-apokalyptisiä pelejä ja leffoja. Mikään tämän konsolisukupolven peli ei ole koukuttanut näin paljoa. Häpeäkseni myönnän, että ostin tämän pelin käytettynä eBaystä kolmella punnalla, mutta pelitunteja tuli lähelle 200 tuntia. Laaja ja monipuolinen pelimaailma, tosi kiinnostava juoni, onnistuneet sivutehtävät, tekemistä ja koluttavaa riitti, skillit, lista on ihan loputon. Bugeja toki oli, mutta ei lannistanut pelikokemusta yhtään. Aivan mahtava peli. Olen jatkuvasti yrittänyt löytää tälle haastajaa, mutta ei ole vielä samanlaisia kiksejä muista peleistä tullut.
2. The Last Of Us
-Leffamaisuus, mahtavat hahmot, pelattavuus hiottu timantin hienoksi, pelimaailma jne. Olen ehkä enemmän avoimen pelimaailman pelien ystävä, mutta tämä toi mahtavaa vaihtelua ja oli joka euron arvoinen. Ei mitään moitittavaa tästä keksi tähän käteen muuta kuin ehkä olisi vähän pidempi saanut olla. Nälkä kasvaa syödessä.
3. Red Dead Redemption
- Länkkärileffat eivät ole koskaan kiinnostaneet, mutta tämä peli teki kyllä länkkäriteemaan suuren poikkeuksen. Varmaan sama juttu kuin tuossa Fallout 3:ssa, kieltämättä rakastan Yhdysvaltojen historiaan sijoittuvia pelejä jos poisluetaan räiskintäpelit. Pelattavuus sitä taattua Rockstar-laatua, mukavasti tekemistä ja mahtava pelimaailma ja ajankohta mihin peli sijoittuu. Juonikin oli hyvä loppua lukuunottamatta. Hakkasi mennen tullen mielestäni mm. GTA IV:sen.
4. Borderlands 2
- Rakastin jo ensimmäistä ja niin myös tätä toistakin. Aivan loistavaa huumoria, räiskiminen ei missään vaiheessa alkanut tylsistyttää, skillit oli tosi onnistuneita, paljon onnistuneempia kuin ykkösosassa. Sarjakuvamainen grafiikka miellytti mun silmää. Monet sanoo, että Borderlandsit pitäisi pelata Co-opina, mutta mä ainakin pelasin molemmat osat soolona kahteenkin kertaan läpi ja hauskaa oli. Pelimaailma tässä kakkososassa oli mukavan monipuolinen ykköseen verrattuna.
5. Far Cry 3
- Ah, steath-tyylinen pelaaminen on aina ollut niin parasta. Aina oon tykännyt hiiviskellä ja assasinoida peleissä. Metsästäminen oli tosi mukavaa hommaa tässä pelissä, aseet oli hyviä, pelimaailma helvetin nätti, tykkään paljon enemmän tällaisista peliympäristöistä kuin jostain suurkaupungeista. Juoni oli ihan hyvä ja hahmot myös.
Pettymyksiä aiheuttaneita pelejä:
Dead Island
- Pelasin ehkä kolme tuntia, sitten alkoi tympimään. Oon aina tykännyt enemmän tuliaseista kuin lyömäaseista.
Saints Row 2
- Ei tää vaa jotenkin iskenyt. Tuntui halvalta San Andreas -kopiolta.
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Todella monet tässä ketjussa mainitut pelit ovat vielä hyllyssä muoveissa, joten oma lista saattaa olla hyvin erilainen kunhan kaikki helmet olen päässyt testaamaan.
Mutta jos nykyisen kokemuksen perusteella laittaa niin:
1. COD4. Tämä oli peli joka toi minut uudelle sukupolvelle ja tekikin sen sitten ryminällä. Kaikinpuolin täydellinen paketti, johon ei parannuksia uudemmissa osissa ole tullut, lukuunottamatta lobby-mutea ja host-migrationia. Vaikka MW2:sta ollen peliajallisesti pelannut ehdottomasti eniten PS3:n aikana, niin silti nelonen on paras.
2. Deus Ex: Human revolution. Taitaa olla paras yksinpeli mitä olen koskaan pelannut. Aivan mieletön kokonaisuus, jonka olen pelannut kolmesti lävitse. Ikimuistoinen hetki oli, kun peli oli läpäisty pelkällä hiiviskelyllä. Se tuntui jo oikeasti saavutukselta.
3. Red Dead Redemption. Mahtava maailma, mahtava tarina. Moninpeli ei tässä(kään) jaksanut kauaa viehättää mutta yksinpeli oli kyllä jotain todella fantastista.
Todella monet tässä ketjussa mainitut pelit ovat vielä hyllyssä muoveissa, joten oma lista saattaa olla hyvin erilainen kunhan kaikki helmet olen päässyt testaamaan.
Mutta jos nykyisen kokemuksen perusteella laittaa niin:
1. COD4. Tämä oli peli joka toi minut uudelle sukupolvelle ja tekikin sen sitten ryminällä. Kaikinpuolin täydellinen paketti, johon ei parannuksia uudemmissa osissa ole tullut, lukuunottamatta lobby-mutea ja host-migrationia. Vaikka MW2:sta ollen peliajallisesti pelannut ehdottomasti eniten PS3:n aikana, niin silti nelonen on paras.
2. Deus Ex: Human revolution. Taitaa olla paras yksinpeli mitä olen koskaan pelannut. Aivan mieletön kokonaisuus, jonka olen pelannut kolmesti lävitse. Ikimuistoinen hetki oli, kun peli oli läpäisty pelkällä hiiviskelyllä. Se tuntui jo oikeasti saavutukselta.
3. Red Dead Redemption. Mahtava maailma, mahtava tarina. Moninpeli ei tässä(kään) jaksanut kauaa viehättää mutta yksinpeli oli kyllä jotain todella fantastista.
Bugiranne90
Active Member
Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Itse pääsin kunnolla päättyvän konsolisukupolven pelaamiseen kiinni vuoden 2011 lopussa, toki jo vuonna 2007 pelasin NHL 07:aa X360:llä
Minun top-pelit:
NHL-sarja: Skill Stick uudisti pelitavan täydellisesti ja teki viruaalilätkästä mielenkiintoisemman, pelisarjan kroonisista ongelmia (Tekoäly, fysiikkamoottori, presentaatio) ei ole vielä "täysin" korjattu yrityksistä huolimatta.
Fifa 14:
Loistava lopetus tämän sukupolven fudispeleille, törmäysmoottori, sliderit ja pallon fysiikka muunsivat peliä realistisempaan suuntaan, yksinpeluu on palkitsevaa ps2-Pessien tapaan, netissä ärsyttävät assisted-munaravaajat.
Nba 2k14:
Vuosia 2k-korista pelanneena pelimekaniikan oppiminen ei tuottanut ongelmia, fiksu pelaaminen AI:ta vastaan palkitaan, jokainen joukkue pelaa kuten tosielämässä, supertähdet hämmästyttävän aidosti. Tämän sukupolven paras presentaatio urheilupeleissä. Miinuksena nettiongelmat.
Itse pääsin kunnolla päättyvän konsolisukupolven pelaamiseen kiinni vuoden 2011 lopussa, toki jo vuonna 2007 pelasin NHL 07:aa X360:llä
Minun top-pelit:
NHL-sarja: Skill Stick uudisti pelitavan täydellisesti ja teki viruaalilätkästä mielenkiintoisemman, pelisarjan kroonisista ongelmia (Tekoäly, fysiikkamoottori, presentaatio) ei ole vielä "täysin" korjattu yrityksistä huolimatta.
Fifa 14:
Loistava lopetus tämän sukupolven fudispeleille, törmäysmoottori, sliderit ja pallon fysiikka muunsivat peliä realistisempaan suuntaan, yksinpeluu on palkitsevaa ps2-Pessien tapaan, netissä ärsyttävät assisted-munaravaajat
.Nba 2k14:
Vuosia 2k-korista pelanneena pelimekaniikan oppiminen ei tuottanut ongelmia, fiksu pelaaminen AI:ta vastaan palkitaan, jokainen joukkue pelaa kuten tosielämässä, supertähdet hämmästyttävän aidosti. Tämän sukupolven paras presentaatio urheilupeleissä
. Miinuksena nettiongelmat.Vastaus: Konsolisukupolven paras peli
Cod 4 Ensinmäinen peli mitä pelannut verkossa varttia enemmän, vuosi siinä taisi mennä hyvän porukan kanssa pelaillessa ja hauskaa oli, on myös viimeinen peli mitä olen verkossa yli vartin pelannut Tämä peli nosti codit räiskintäpelien terävimpään huippuun ja täysin uudenlaiseen verkkopelaamiseen ainakin konsoleilla, Infinity Ward näytti kaapin paikan miten se kuuluu tehdä, harmikseen sarjan taso laski tämän jälkeen ja laskee yhä, vahingossa menin mielenterveyttäni heilauttamaan ostamalla Black ops kakkosen, pelkkä treyarchin logon pitäisi saada silmät vuotamaan verta, no nyt tuli sisäisiäkin vuotoja kun tämä "mestariteos" sen 2 tuntia koneessa pyöri, jäi traumat., kovin itekettää vieläkin.
Skyrim Huikea teos, tästä voisi kirjoittaa romaanin miten mahtipontinen peli oli, niin monipuolinen ja pelattavaa on sadoiksi tunneiksi, tunnelma loistava, maisemat mahtavia ja tällainen mystinen fantasiatuotos vaan tippuu alekkirjoittaneeseen.
Uncharted sarja Kuten ylläkin todettiin jo että ykkönen oli hyvä seikkailupeli mutta toinen osa todellakin räjäytti potin joka olikin trilogian vahvin lenkki, ei kolmaskaan huono ollut mutta tämän sukupolven seikkailuaatelinen on Uncharted 2, mahtavat grafiikat, hyvä juoni, hienot välianimaatiot, kerronta, hahmot ja ne olivat uskottavia.
Gears Of War 1 &2 Poksun kaikkienaikojen parhaat pelit, tunnelma aivan katossa ja pelko perseessä kokoajan että mitä seuraavaksi, Marcus Phoenix on loistohahmo jonkalaisia harvoin tulee, hyvä tarina, pelattavuus silkkaa rautaa, grafiikka huikeaa ja mitä vielä, täyden kympin pelit jos sellaisia on olemassakaan.
Fallout 3 & New Vegas Nämäkin silkkaa timanttia, Hyvä tarina molemmissa ja toteutus, avoin maailma antaa näissäkin peleissä sadoiksi tunneiksi pelattavaa, tekemistä on aivan järjettömän paljon ja erityisesti iskee tarinoiden maailma mikä on tehty niin raadolliseksi, Bethesda ei tee huonoja pelejä, New Vegasin pleikkariversiossa meinasi tosin hermo mennä jatkuvaan tahmailuun mutta itse pelistä se ei huonoa tee, alustan vaihto auttoi.
Costume Quest Ei hirveästi tule arcadepelejä pelailtua mutta päätin antaa mahdollisuuden, eihän tätä malttanut lopettaa kesken ollenkaan, en tiedä mikä tässä oikeen koukutti, graafisesti ei erikoinen, hahmot ei niin erikoisia mutta ehkä se oli sitten se ongelman ratkaisu minkä takia ei malttanut ohjainta kädestään päästää, ehdottomasti kannattaa kokeilla jos on jäänyt tämä Tim Seefferin teos välistä.
Fable 2 Jälleen fantasiameininki puree, hyviä tehtäviä ja aluksi tuntui että on niin paljon erinäistä tekemistä että tässä menee seuraava puolivuotta hurmoksessa, olihan siinä mutta niihin tuli totuttua ja osittain rupesi myös puuduttamaan, vaikka ei vapaata maailmaa ollutkaan niin se ei haitannut yhtään tässä pelissä, pidin kovasti ja jos tämä lista peleistäni kuulostaa tutulta niin suosittelen laittamaan tulille jos muuten on jäänyt väliin.
GTA V Tarviiko selittää, jokaisella tämä kuitenkin jo on? Tapa, ryöstä, kaahaile, tarviiko videopeli muuta hyvällä toteutuksella ja tarinalla? Ei
Ratchet & Clank: Crack In Time Taitaa olla sarjan ensinmäinen peli mitä olen pelannut, sopii koko perheelle kun suomenkieliset puheetkin löytyi, erinomaista räiskintätasoloikkaa kaikenikäisille ja kokoisille, oli ihan haastetta näin kolmekymppisellekkin loppuakohden mennessä, kenttäsuunnittelu oli huikeaa ja pelin värimaailma, hahmothan on jo klassikkoainesta olleet vuosia, hyvä peli, pelaa sinäkin.
Ensinmäiiset nyt mitkä tuli mieleen heti, varmasti joitain puuttuukin mutta täydennetään sitä mukaa, nyt on Last Of Us tulilla ja se tulee varmasti pääsemään tähän listaan mukaan.
Cod 4 Ensinmäinen peli mitä pelannut verkossa varttia enemmän, vuosi siinä taisi mennä hyvän porukan kanssa pelaillessa ja hauskaa oli, on myös viimeinen peli mitä olen verkossa yli vartin pelannut
Tämä peli nosti codit räiskintäpelien terävimpään huippuun ja täysin uudenlaiseen verkkopelaamiseen ainakin konsoleilla, Infinity Ward näytti kaapin paikan miten se kuuluu tehdä, harmikseen sarjan taso laski tämän jälkeen ja laskee yhä, vahingossa menin mielenterveyttäni heilauttamaan ostamalla Black ops kakkosen, pelkkä treyarchin logon pitäisi saada silmät vuotamaan verta, no nyt tuli sisäisiäkin vuotoja kun tämä "mestariteos" sen 2 tuntia koneessa pyöri, jäi traumat., kovin itekettää vieläkin.Skyrim Huikea teos, tästä voisi kirjoittaa romaanin miten mahtipontinen peli oli, niin monipuolinen ja pelattavaa on sadoiksi tunneiksi, tunnelma loistava, maisemat mahtavia ja tällainen mystinen fantasiatuotos vaan tippuu alekkirjoittaneeseen.
Uncharted sarja Kuten ylläkin todettiin jo että ykkönen oli hyvä seikkailupeli mutta toinen osa todellakin räjäytti potin joka olikin trilogian vahvin lenkki, ei kolmaskaan huono ollut mutta tämän sukupolven seikkailuaatelinen on Uncharted 2, mahtavat grafiikat, hyvä juoni, hienot välianimaatiot, kerronta, hahmot ja ne olivat uskottavia.
Gears Of War 1 &2 Poksun kaikkienaikojen parhaat pelit, tunnelma aivan katossa ja pelko perseessä kokoajan että mitä seuraavaksi, Marcus Phoenix on loistohahmo jonkalaisia harvoin tulee, hyvä tarina, pelattavuus silkkaa rautaa, grafiikka huikeaa ja mitä vielä, täyden kympin pelit jos sellaisia on olemassakaan.
Fallout 3 & New Vegas Nämäkin silkkaa timanttia, Hyvä tarina molemmissa ja toteutus, avoin maailma antaa näissäkin peleissä sadoiksi tunneiksi pelattavaa, tekemistä on aivan järjettömän paljon ja erityisesti iskee tarinoiden maailma mikä on tehty niin raadolliseksi, Bethesda ei tee huonoja pelejä, New Vegasin pleikkariversiossa meinasi tosin hermo mennä jatkuvaan tahmailuun mutta itse pelistä se ei huonoa tee, alustan vaihto auttoi.
Costume Quest Ei hirveästi tule arcadepelejä pelailtua mutta päätin antaa mahdollisuuden, eihän tätä malttanut lopettaa kesken ollenkaan, en tiedä mikä tässä oikeen koukutti, graafisesti ei erikoinen, hahmot ei niin erikoisia mutta ehkä se oli sitten se ongelman ratkaisu minkä takia ei malttanut ohjainta kädestään päästää, ehdottomasti kannattaa kokeilla jos on jäänyt tämä Tim Seefferin teos välistä.
Fable 2 Jälleen fantasiameininki puree, hyviä tehtäviä ja aluksi tuntui että on niin paljon erinäistä tekemistä että tässä menee seuraava puolivuotta hurmoksessa, olihan siinä mutta niihin tuli totuttua ja osittain rupesi myös puuduttamaan, vaikka ei vapaata maailmaa ollutkaan niin se ei haitannut yhtään tässä pelissä, pidin kovasti ja jos tämä lista peleistäni kuulostaa tutulta niin suosittelen laittamaan tulille jos muuten on jäänyt väliin.
GTA V Tarviiko selittää, jokaisella tämä kuitenkin jo on? Tapa, ryöstä, kaahaile, tarviiko videopeli muuta hyvällä toteutuksella ja tarinalla? Ei
Ratchet & Clank: Crack In Time Taitaa olla sarjan ensinmäinen peli mitä olen pelannut, sopii koko perheelle kun suomenkieliset puheetkin löytyi, erinomaista räiskintätasoloikkaa kaikenikäisille ja kokoisille, oli ihan haastetta näin kolmekymppisellekkin loppuakohden mennessä, kenttäsuunnittelu oli huikeaa ja pelin värimaailma, hahmothan on jo klassikkoainesta olleet vuosia, hyvä peli, pelaa sinäkin.
Ensinmäiiset nyt mitkä tuli mieleen heti, varmasti joitain puuttuukin mutta täydennetään sitä mukaa, nyt on Last Of Us tulilla ja se tulee varmasti pääsemään tähän listaan mukaan.