Lego Batman: legacy of the dark knight menty lävitse, mittarin näyttäessä 14h. Ja ei suotta ollut alkuvuoden odotetuin peli itselle, koska viihdyin aivan uskomattoman hyvin. Okei, kaikilla tyypeillä oli kaksi erikoistaitoa niin niitä olisi voinut käyttää niissä pakollisissa osuuksissa vähän monipuolisemmin, myös Batgirl hakkeroinnissa vois olla joku vaihtoehtoinen hakkerikenttä kun sitä samaa minipeliä on nyt jauhettu noin sata kertaa.
Pelin huumori muistutti itseäni legendaarisista Alaston Ase leffoista, jotenkin oli saatu erittäin onnistuneesti samanhenkistä huumoria ujutettua mukaan. Siis sitä Leslie Nielsen aikaista menoa, ei Liam Neesonin.
Näin vähemmän Lego pelejä pelanneena pakko sanoa, että alkuun peli oli omaan silmään aika levoton ja jopa raskas kun minkä tahansa paikan päreiksi pistäessä niitä pyöreitä pieniä legokolikon perkeleitä vilisi kassaan niin järjettömiä määriä, että se jopa häiritsi omaa silmää, mutta siihen onneksi tottui kohtuu nopeasti.
Eri Lego Batman pukujen ja ajoneuvojen metsästys oli kyllä koukuttavaa puuhaa, vaikka ne kaikista klassisimmat avautuikin pelin tarinan myötä. Mutta onhan siinä fiilistä kun pistää päälle Dark Knight puvun ja hyppää Tumblerin puikkoihin, ja painaa vielä neliötä niin 10 l muoviämpärin kokoisesta pakuputkesta puskee liekkiä ja maisema vaihtuu.
Graafisesti peli ja kaupunkimaisema oli todella upeasti toteutettu ja lepakkoluolassa oli samanlaista poikamiesboksin tuntua kuin erinomaisessa Lego Batman elokuvassa. Kaupungin yllä liitely tuntui todella toimivalta. Toki olisi toivonut että autolla ajaessa toisen auton kylkeen olisi palikat lennellyt ympäriinsä sensijaan että autot vaan pomppaa alta, mutta liitely oli niin hauskaa että autoilu jäi vähemmälle.
Juonellisesti peli oli sopivan kevyttä höttöä, kuitenkin meille Batman fanaatikoille tarjolla oli jatkuvasti pieniä silmäniskuja Batmanin historiaan, eri leffoihin ja sarjoihin, esim eräs Chapter alkoi Lego versiolla Animated Seriesin introsta. Aivan järjettömät fiilarit ja puoliso katsoo vierestä että onkohan tuolla miehellä kaikki kunnossa kun hymähtelee Lego pelille, jossa ei edes tapahdu mitään hauskaa parhaillaan.
Kartta oli niin tupaten täynnä, että sitä ei tehnyt mieli edes katsoa, joten pääasiassa tuli keskityttyä päätarinaan fast traveller pisteiden ja tornien avaukseen jälkeen.
Tähän asti helposti omissa kirjoissa 9+ peli. Tarina lävitse ja ajattelin että jes, nyt sitten side missioneiden pariin, mutta "minkä helvetin sidemissioneiden" kysyy peli. Ja hetken sitten asiaa selvitettyäni ymmärsin, että peli ei tosiaan tarjoa minkäänlaisia tarinasisällöllisiä sivutehtäviä. Sen sijaan kerättävää rojua/riddler/puzzle/hakkerointitehtäviä, sekä tappelu/kilpa challengeja on varmasti kolmatta ellei jopa neljättä sataa. Niitä on niin paljon, että et pääse yhtä lyhyttä kadunpätkää ajamaan, ilman että silmille ei hyppäisi joku iconi. Määrä on korvattu laadulla ja ähky iskee nopeasti kun joka saarella on kymmenen kertaa kutakin sivuaktiviteettia täysin samassa muodossa, vain vähän eri paikassa.
Yhden kokonaisen saaren jaksoin koluta puhtaaksi, mutta niistäkään sivupuuhista ei kerry esimerkiksi legokolikkoja niin paljoa, että pelkästään niitä tekemällä olisi varaa ostaa puuttuvat puvut, koska niitä varten shopista joutuu välillä ostamaan jotain turhanpäiväistä rojua tai spämmätä eri kaupoissa jatkuvasti. Lisäksi auton ajotuntuma ja lentohaasteiden bathook tarttuminen on niin epätarkkaa touhua, että niistä kultaisen mitalin metsästäminen tuntui ajoittain jopa mahdottomalle.
Tarinallisten lisätehtävien puuttumisen vuoksi arvosana tippuu sinne seiskan pintaan.
Onneksi sentään tarjolla on kelpo kaksinpeli, joka hiilaa lopullisen arvosanan 8 pintaan.
Pelasin pelin tarkoituksella ensiksi itsekseni tarinasta nauttien ja nyt sitten toinen kierros puolison kanssa, kaikki tarinakenttien tavarat keräten.
Odotan innolla Joker lisäosaa, mutta siihen saakka Gotham saa vaieta