Linux-käyttäjät foorumilla

[tlilja]

Montakos meitä Linux-ihmisiä pyörii täällä foorumeilla ja kauanko olet jotain varianttia käyttänyt?

Itse sain ensikosketukseni Linuxin ihmeelliseen maailmaan 90-luvun puolivälissä, kun Mikropiltin mukana tuli Slackware. Siihen maailmaan aikaan konffaus oli melkoista hommaa ja kummasti siinä kaikkea oppikin, kun pelkästään wanhan modeemin käyttöönotto oli melkoisen komentorivirumban takana. Pääkäyttiksenä Linux on ollut käytössä 2000-luvun alusta asti, ja mukaan on mahtunut Debian-variantit (Ubuntu, Linux Mint, Crunchbang), Mandrake, Redhat, tuoreempi Slackware, Archlinux ja viimeisimpänä sen variantti Manjaro.

Manjaro on oikein mukava, Testing-versio on ollut miellyttävän vakaa, Gnome2:een pohjautuva Mate-työpöytäympäristö tarjoaa kaiken mitä tarvitsen, ja Manjaron/Archin foorumit ovat melkoisen asiallisia, puhumattakaan Archin wikistä. Suurin plussa on virallisten pakettivarastojen lisäksi käyttäjien ylläpitämä varasto, josta saat helposti yhdellä ohjelmalla haettua vaikkapa mplayer2:n tuoreimman version, pistät taustalle kääntymään lähdekoosita ja hetken kuluttua onkin tuore versio valmiina asennettavaksi.

Dual boottia Windowsin kanssa en ole tarvinnut enää vuosiin. Se vähä mitä winua tarvitsen, Virtualboxin alle asennettu XP hoitaa asiansa, pelikäytössä kun en PC:tä ole käyttänyt enää vuosiin. Viimeisin PC:llä pelaamani peli taisi olla CoD: MW2.

 

[cheese]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Itselläni on ollut nyt Ubuntu 12.04 LTS siitä lähtien, kun se julkaistiin. Mun mielestä on hyvin toiminut tää käyttis, vasemmalla oleva paneeli on kiva ja unity-valikko on helppokäyttöinen.
Tällä hetkellä tuntuu, että ois kiva asentaa tää sama käyttis uudestaan - niin tulis samalla putsattua tän. En vain löydä nyt asennuslevyä mistään. no eiköhän sekin tuu vastaan sitten kun sitä en etsi.

 

[FINDarkside]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Läppärillä Lubuntu, kun windows kävi liian raskaaks. Windows vista vei kaikkine härpäkkeineen sen gigan RAMia kun vaan työpöytä oli auki, tää vie jotain 30MT

 

[Ithron]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Työt tehdään Fedoralla, kotona sitten rentoudutaan Windoussilla pelaten.

 

[cheese]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Läppärillä Lubuntu, kun windows kävi liian raskaaks. Windows vista vei kaikkine härpäkkeineen sen gigan RAMia kun vaan työpöytä oli auki, tää vie jotain 30MT

Pienet erot mut tuo Vista oliki aika kamala. onneksi sen yli hypättiinki nopeasti.

Omassa läppärissäni oli alunperin käytössä win7 ja kaipasin vaihtelua, niin laitoin tuon Ubuntun.

 

[tlilja]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

On tuosta Chromesta tullut melkoinen muistisyöppö nykyään. Bootin jälkeen palveluineen kaikkineen Mate-työpöytä syö muistia 500 MB, mutta auta armias kun käynnistät Chromen:

             total       used       free     shared    buffers     cached
Mem:          3956       1583       2373          0         47        397
-/+ buffers/cache:       1138       2818
Swap:          999          0        999

Chrome nappaa mukavan gigan verran muistia, eikä minulla ole plugareita ja vastaavia siinä käytössä kuin AdBlock Plus ja Oraclen Java (jota tarvitsen vain pelkästään Danske Bankin tunnistautumiseen; onneksi hylkäävät Javan kesällä). Muutenkin Chromessa ollut viime aikoina noita ongelmia, esim. pätkivä ja rätisevä ääni Youtubessa (korjaantuu joko komentorivioptiolla --audio-buffer-size=2048 tai YouTuben HTML5-versiolla.

Piti laittaa kyllä System Monitor -screenshot mukaan, mutta sopivasti Maten repository on alhaalla

 

[draev]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Läppärillä Lubuntu, kun windows kävi liian raskaaks. Windows vista vei kaikkine härpäkkeineen sen gigan RAMia kun vaan työpöytä oli auki, tää vie jotain 30MT

Windows varaa käyttämätöntä muistia käyttöön ihan tarkoituksella nopeuttaakseen ohjelmien käynnistystä. Heti jos joku muu sovellus tarviaa sen varatun muistin käyttöön, se vapautetaan sille softalle, joten Windowsin "korkeasta" muistinkäytöstä ei kannata huolehtia liikaa.

Itsekin on tullut eri Linuxeja käytettyä 2000-luvun alusta asti satunnaisesti mutta en niihin ole erityisemmin tykästynyt. Kotipalvelimia on lähinnä tullut pidempään pidettyä Linuxilla, ja joskus noin 5 vuotta sitten pidin noin vuoden verran Ubuntua pääasiallisessa käytössä.

 

[sph]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

On tuosta Chromesta tullut melkoinen muistisyöppö nykyään. Bootin jälkeen palveluineen kaikkineen Mate-työpöytä syö muistia 500 MB, mutta auta armias kun käynnistät Chromen:

             total       used       free     shared    buffers     cached
Mem:          3956       1583       2373          0         47        397
-/+ buffers/cache:       1138       2818
Swap:          999          0        999

Chrome nappaa mukavan gigan verran muistia

Näiden tietojen perusteella Chromen käynnistys veisi "vain" noin 600MB muistia, huomaa tuo 400MB välimuisteissa.

Windows varaa käyttämätöntä muistia käyttöön ihan tarkoituksella nopeuttaakseen ohjelmien käynnistystä. Heti jos joku muu sovellus tarviaa sen varatun muistin käyttöön, se vapautetaan sille softalle, joten Windowsin "korkeasta" muistinkäytöstä ei kannata huolehtia liikaa.

Tämänkaltaisella logiikalla toimii kaikkien modernien käyttöjärjestelmien muistinhallinta. Vapaata muistia käytetään erityisesti välimuistina hitaammille asioille kuten levyille. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että jos on paljon muistia vapaana on ostanut liikaa muistia ja siten maksanut täysin turhasta, mitä enemmän muistia on käytössä edes johonkin sen parempi. Joskus vuosia sitten ihmiset tykkäsivät ajella "muistinvapautus"ohjelmia, jotka siis käytännössä pakottivat käyttöjärjestelmää vapauttamaan asioita nopeuttavat välimuistit.

Minä olen käyttänyt Linuxia vuodesta 1995, aloittaen 8MB:n muistilla varustetulla 486:lla Slackware-distribuutiolla, joka oli silloin muodikas. Sen jälkeen tuli kokeiltua vähän aikaa Redhattia, mutta hermostuin sen herkästi hajoavaan pakettijärjestelmään, ja 1998 hankkimaani koneeseen rakensin Linuxin itse alusta alkaen. Siis ihan itse, silloin ei vielä ollut mitään Linux From Scratch -tutorialeja. Ei ehkä järkevin vaihtoehto oikeasti käytettävään koneeseen, mutta jälkikäteen pohdittuna kaiken toiminnan tunteminen juurta jaksain on tehnyt kyllä hyvää mm. töiden kannalta. Nykyisin palvelimessani pyörii Gentoo, tosin nyt olen hermostunut sen liian dramaattisiin muutoksiin päivityksissä, palvelimen softia kun ei kovin usein päivitellä. Jos jossain vaiheessa innostun saattaa palvelimen distribuutioksi vaihtua jotain rakenteeltaan stabiilimpaa, kuten Debian. Sylissä on yleensä Mac OS X:ää ajeleva Macbook Air, läppärit ja Linux kun ovat paikoin hankala yhdistelmä jos haluaa mitään yksinkertaisimmasta käyttöskenaariosta poikkeavaa.

Töitä olen tehnyt Linuxin parissa vuodesta 2003, pääasiassa hieman pienempien laitteiden kimpussa. Kun laitteessa on 16MB muistia ja koko käyttöjärjestelmän pitää mahtua Flashille neljään (4) megatavuun ei oikein voi toimia enää ihan samoilla ehdoilla kuin PC:n kanssa. Varsinaisten työkoneiden distribuutioina on ollut Debiania ja Ubuntua. Nykyisessä työkoneessa on itse asiassa Windows 7, koska Linux ja läppärit on hapuileva yhdistelmä, mutta suurimman osan työstä teen Ubuntua ajelevalla virtuaalikoneella. Vihaan muuten Ubuntun nykyistä vakiokäyttöliittymää Unitya antaumuksella, kuten varmaan useimmat Linuxia kauemmin käyttäneet (muutosvastarintaa!), onneksi sen saa heivattua mäkeen helposti.

 

[EL5]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Melkein kuin omasta kynästä! Tosin nykyisin linuxit on piilossa digiboxeissa, modeemeissa jne. Serverit on viettänyt aikaa komerossa ja varmaan vuosi vierähtänyt siitä kun viimeksi yhdessäkään oli edes virtajohto kiinni.
Tosin lopun aikaan alkoi erinnäiset bsd:t korvata linuxia joka paikassa, ja nykyin käytössä olevissa läppäreissä se on edelleen vahvasti mukana..

 

[hihitys]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Sori että tuli pitkä, mutten viitsinyt jättää pariin riviin. Lukekoon ken tahtoo

Jokunen vuosi sitten läppärin Vista potkaisi tyhjää ja asennuslevyä tms ei tullut koneen mukana. Oli siis aika etsiä PS3:n kanssa ilmainen vaihtoehto. Eksyin sitten Ubuntun sivuille ja ihmetyksekseni löysin, että lähettävät ilmaisia asennuslevyjä ympäri maailman. No yhden tilasin (tosin 12 sain, 3 normia, 3 Xubuntua, 3 Kubuntua, 3 serveriä, oiskohan tällä jotain tekemistä, miksi tuo ilmaisjakelu loppui?).

Tuon sitten asentelin ja toimi kuin unelma. Nopeampi ja lopulta helpompi, kuin Windows. Vistasta en ikinä löytänyt miten korjaisin vian, edes googlettamalla, mutta Ubuntuun tuntui löytyvän ohjeita ja vinkkejä loputtomasti ja mikä parasta, suoraan annettiin terminaaliin koodeja kopiopastana. Tuo kone sitten kuoli lopullisesti myöhemmin. Asentelin sitten mutsin kone + ubuntun live cd combolla ulkoiselle kovalevylle Linux Mintin ja näin pystyin käyttämään mutsin Windowskonetta omiin tarpeisiin. Tuo kombo itseasiassa oli 10000km Euroopan autoreissulla mukana anime + koodailukoneena. Tuolla ulkoisella kovalevyllä tuli kokeiltua Archiakin.

Nyt oli aika ostaa oma läppäri, johon hetimiten Ubuntu ja uusin päivitys sisään. Toimi taas varsin mallikkaasti, kunnes tuo uusin 13.04 vai mikä lie tuhosi wifin ja äänet. Äänet sain korjattua, mutta wifi on edelleen selvästi 12.10 ja Win 7 huonompi. En voi ymmärtää mistä tuo johtuisi. En uskoisi päivityksen vaihtavan nettikortin ajureitakaan ihan turhaan huonompiin...

Uudella pelikoneella en ole vielä ehtinyt Linuxien kanssa sekoilla. Windows 7 toimii varsin hyvin. Mahdollisesti Arch ja Mint kamppailee tämän koneen prinssin paikasta. Arch tosin suht tuskainen asennettava, joten saa nähdä, varsinkin kun uudesta Mint versiosta kuullut huhua Archin lyöjänä.

 

[TkHX]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Nyt oli aika ostaa oma läppäri, johon hetimiten Ubuntu ja uusin päivitys sisään. Toimi taas varsin mallikkaasti, kunnes tuo uusin 13.04 vai mikä lie tuhosi wifin ja äänet. Äänet sain korjattua, mutta wifi on edelleen selvästi 12.10 ja Win 7 huonompi. En voi ymmärtää mistä tuo johtuisi. En uskoisi päivityksen vaihtavan nettikortin ajureitakaan ihan turhaan huonompiin...

Tämähän se Linuxin ikävin piirre onkin. Koskaan ei tiedä, mitä päivitys rikkoo. Ja yleensä se menee nimenomaan niin päin, että alussa menee enemmän rikki kuin korjaantuu. Ajan kanssa sitten osa asioista saattaa palautua vähitellen ennalleen, mutta sitten onkin jo vähitellen aika päivittää uuteen versioon...

Itse olen tämän takia pysytellyt visusti Ubuntun LTS-versioissa ja pyrkinyt maksimoimaan päivitysvälien pituuden. Tässä tosin on se huono puoli, että heti kun uusi versio tulee ja yrittää nettifoorumien avulla korjata jotain ongelmaa LTS:ssä, niin vastaus on useimmiten "päivitä uuteen versioon". Kaikille ei valitettavasti tunnu aukeavan käsitteen Long Term Support -merkitys.

Ja täälläkin täytyy liittyä tuohon Unitya syvästi inhoavaan joukkoon. Macista kopioitu ja päälleliimattu työpöytä, tavoitteena kosiskella massoja ja samalla ärsyttää kokeneempia käyttäjiä. Asian voi onneksi jonkinmoisella vaivalla korjata, mutta voisivat kyllä oikein hyvin laittaa jo asennusvaiheeseen kyselyn, että haluaako käyttää Unitya vaiko perinteistä työpöytää. Ja samalla saisivat antaa mahdollisuuden valita Nautiluksessa käytettävän tiedostokoko-esityksen. On muuten erittäin ärsyttävää, että Nautilus näyttää nykyään tiedostojen koot eri tavalla kuin käytännössä kaikki muut ohjelmat. (Nautiluksessahan päädyttiin käyttämään tätä markkinamiehiltä kopioitua, liian suuria kokoja näyttävää, esitystapaa.)

Onhan Linuxissa sitten toisaalta paljon hyviäkin puolia. Jopa niin paljon, että pääkoneessa on Ubuntulla menty kohta jo 10 vuotta. Aloittelijalle en kyllä silti edelleenkään Linuxia suosittelisi. Ei anna kovin hyvää kuvaa käyttiksestä, että vielä vuoden päästä julkaisusta tuupataan käyttäjän silmille mystisiä "system error detected" -viestejä, koneesta riippumatta (olen testaillut Ubuntun erilaisia variantteja useammallakin koneella ja nuo system errorit vaikuttavat kuuluvan nykyään kiinteästi käyttöjärjestelmään).

 

[hihitys]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Tämähän se Linuxin ikävin piirre onkin. Koskaan ei tiedä, mitä päivitys rikkoo. Ja yleensä se menee nimenomaan niin päin, että alussa menee enemmän rikki kuin korjaantuu. Ajan kanssa sitten osa asioista saattaa palautua vähitellen ennalleen, mutta sitten onkin jo vähitellen aika päivittää uuteen versioon...

Itse olen tämän takia pysytellyt visusti Ubuntun LTS-versioissa ja pyrkinyt maksimoimaan päivitysvälien pituuden. Tässä tosin on se huono puoli, että heti kun uusi versio tulee ja yrittää nettifoorumien avulla korjata jotain ongelmaa LTS:ssä, niin vastaus on useimmiten "päivitä uuteen versioon". Kaikille ei valitettavasti tunnu aukeavan käsitteen Long Term Support -merkitys.

Kävi kyllä mielessä, että tuo uusi versio voi jotain rikkoa tai muuttaa epämieluisaksi, mutta oli uusi pelikone jo tilattu, joten ei tuo niin pelottanut. Tuo wifi kyllä vieläkin ihmetyttää, mutta minkäs teet.

Onhan Linuxissa sitten toisaalta paljon hyviäkin puolia. Jopa niin paljon, että pääkoneessa on Ubuntulla menty kohta jo 10 vuotta. Aloittelijalle en kyllä silti edelleenkään Linuxia suosittelisi. Ei anna kovin hyvää kuvaa käyttiksestä, että vielä vuoden päästä julkaisusta tuupataan käyttäjän silmille mystisiä "system error detected" -viestejä, koneesta riippumatta (olen testaillut Ubuntun erilaisia variantteja useammallakin koneella ja nuo system errorit vaikuttavat kuuluvan nykyään kiinteästi käyttöjärjestelmään).

Kyllähän Linuxilla vähitellen alkaa pärjäämään yhtä hyvin, kuin Windowsilla. Viimeisimpiä huonoja puolia ollaan jo korjailemassa. Näihin tietenkin kuuluu nuo errorit sun muut ja sitten applikaatiodein ja varsinkin pelien puute. Viimeisimpään nyt Valven avulla ollaan saamassa korjausta. Monet pelit jo Steamistä löytyy Ubuntuun (muissakin toiminee) sopivina. Ei varmaan 5 vuoden päästä itsellä ole Windowsille siis mitään tarvetta. Luultavasti aion pysytellä tästlähin kuitenkin Ubuntusta erossa. Uusin ja varsinkin seuraavaksi tuleva Mint näyttävät ja kuulostavat paljon paremmilta. Ubuntusta parhaat palat pohjalla, mutta nykyään jo hyvin itsenäinen ja jopa parempi kaiken kaikkiaan.

Noita erroreita en kyllä ole hirveästi nähnyt. Yleensä ne harvat mitä näkyy, korjautuvat heti seuraavassa päivityksessä jopa parin tunnin sisään. En näe miksei Ubuntu sopisi uusillekin käyttäjille, mitä sitten tällä tarkoititkaan. Jos meinasit esim lapsille ensimmäiseksi käyttikseksi, niin näkisin Ubuntun ihan hyvänä pohjana. Miksi tarvittaisiin Windows tai Mac sinne väliin? Siinä sitten ehtii helposti pienestä pitäen oppimaan Linuxin salat ja pääsee jo kouluiässä ottamaan ilon irti toivottavasti silloin jo täydestä Steamistä yms Toki koulua ajatellen voi toki vähän näyttää Windowsia, mutta uskoisin Ubuntun olevan jopa mieluisampi. Linuxia vihaavat ovat yleensä tottuneet jo Windowsiin tai Maciin, joten isoin vihan kohde on nimenomaan erilaisuus. Komentorivistä toki kannattaa pitää lapset kaukana kunnes ovat vähän vanhempia.

 

[TkHX]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Komentorivistä toki kannattaa pitää lapset kaukana kunnes ovat vähän vanhempia.

Tätä oikeastaan juuri tarkoitinkin. Eli kyllä Linux (Ubuntu) sinänsä peruskäytössä on riittävän yksinkertainen systeemi, mutta aloittelijalle laittaisin koneeseen Ubuntun vain siinä tapauksessa että olisin itse valmis ylläpitämään konetta ongelmatilanteissa. Yleensä kun ongelmatilanteissa aina tarvitaan nimenomaan sitä komentoriviä + paljon kärsivällisyyttä.

Ja jos käyttis pitäisi asentaa alustapitäen, niin kyllähän Ubuntukin jonkinlaiseen käyttökuntoon asentuu oletuksillakin (edellyttäen että pääsee asentamaan ns. puhtaasen koneeseen eikä kyse ole rinnakkaisasennuksesta Windowsin kanssa). Jotain säätämistä asennuksen jäljiltä on tähän mennessä kuitenkin aina joutunut tekemään ja suurimmat ongelmat ovat liittyneet nimenomaan noihin video- ja ääniajureihin ja asetuksiin. Minä en ole esimerkiksi vielä kertaakaan onnistunut asennuksen jäljiltä saamaan Ubuntusta kuvaa oikeassa muodossa televisioon ilman xorg.confin käsin ronkkimista. Äänen kanssa onnistuminen taas on lähinnä tuurista kiinni, eli alsamixerin asetusten kokeilua toivoen että joku vipu tekee sen mikä on tavoitteena. Linuxin asentaminen/päivittäminen on ainakin minulla ollut aina useamman illan projekti, ennen kuin kaikki lopulta toimii niin kuin haluaisi. Tosin viime aikoina olen oppinut jo vähän laskemaan rimaa ja vain hyväksymään toimimattomuudet ja käyttämään hankalampiakin kiertoteitä, kunhan vaan homma toimii edes jotenkin.

Sinänsähän tuo ei toki ole Linuxin vika, vaan vika on niissä suljettujen ajureiden tekijöissä jotka eivät syystä tai toisesta suostu kunnolla tukemaan Linuxia. Mutta lopputulos on kuitenkin se mitä on, olipa syy sitten kenessä tahansa.

 

[tlilja]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Ubuntua tässä on itse asenneltu kavereille, joilla lojuu nurkissa wanhoja raatoja ja on pitänyt nettimylly saada. Hivenen vanhemmissa masiinoissa Lubuntu tai Xubuntu on oikein mainio vaihtoehto, ja kaikki kaverit paremmat puoliskot mukaan luettuna ovat sisäistäneet käytön nopeasti. Unitya en ole valmis laittamaan kenellekään, sen kanssa on itselläkin pasmat välillä todella solmussa.

Uusin KDE on Phoronoxin ja muiden vastaavien sivujen testien mukaan hulppean suorituskykyinen kokemus, pitänee jossain vaiheessa itsekin uskaltautua testaamaan. Viimeisestä KDE-kerrasta on kulunut aikaa lähemmäs kahdeksisen vuotta. Arch Linuxin/Manjaron repoissa näyttää KDE:n tuorein olevan 4.10, mahtoiko tuo nyt olla viimeisin - olettaisin, koska Testing-repoista tuo tulee.

 

[draev]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Toimi taas varsin mallikkaasti, kunnes tuo uusin 13.04 vai mikä lie tuhosi wifin ja äänet. Äänet sain korjattua, mutta wifi on edelleen selvästi 12.10 ja Win 7 huonompi. En voi ymmärtää mistä tuo johtuisi. En uskoisi päivityksen vaihtavan nettikortin ajureitakaan ihan turhaan huonompiin...

Jaa että on Linuxilla ja WLAN-ajureilla vieläkin ongelmia. Muistan edelleen sen vitutuksen kun joskus 2004-paikkeilla asentelin läppäriin Ubuntun ja säädin wlania kuntoon tuntikaupalla. Ei se hyvin sittenkään toiminut, mutta saatinpahan isoveljen kanssa se lopulta toimimaan edes jotenkuten. Itsellä äänet aina toimineet ok, mutta kavereilla ollut niiden kanssa pahojakin ongelmia. Viimeksi miniläppärissä tosin kaikki toimi heittämällä, mutta tehot ei vaan riittänyt edes 720p-videoon, joten vaihdoin takaisin Win7 startteriin jolla nekin toimi ongelmitta.

Minä myös liityn tähän Unity-vihaajien joukkoon, ihan käsittämätön veto laittaa tuo vakioksi mielestäni, se kun ei missään käytössä tunnu toimivan kunnolla. Unity Ubuntussa oli itselle isompi deal breaker kuin Metro Windows 8:ssa, Metroon sentään tottuu (ja harvoinhan sitä tarvitseekaan edes) mutta Unityyn ei tunnu tottuvan ikinä. Tiedän kyllä että sitä voi vaihtaa tai käyttää muuta distroa, viimeksi kun oli jossain koneessa Linux niin se olikin Lubuntu sattuneesta syystä...

 

[cheese]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Jaa että on Linuxilla ja WLAN-ajureilla vieläkin ongelmia. Muistan edelleen sen vitutuksen kun joskus 2004-paikkeilla asentelin läppäriin Ubuntun ja säädin wlania kuntoon tuntikaupalla. Ei se hyvin sittenkään toiminut, mutta saatinpahan isoveljen kanssa se lopulta toimimaan edes jotenkuten. Itsellä äänet aina toimineet ok, mutta kavereilla ollut niiden kanssa pahojakin ongelmia. Viimeksi miniläppärissä tosin kaikki toimi heittämällä, mutta tehot ei vaan riittänyt edes 720p-videoon, joten vaihdoin takaisin Win7 startteriin jolla nekin toimi ongelmitta.

Minä myös liityn tähän Unity-vihaajien joukkoon, ihan käsittämätön veto laittaa tuo vakioksi mielestäni, se kun ei missään käytössä tunnu toimivan kunnolla. Unity Ubuntussa oli itselle isompi deal breaker kuin Metro Windows 8:ssa, Metroon sentään tottuu (ja harvoinhan sitä tarvitseekaan edes) mutta Unityyn ei tunnu tottuvan ikinä. Tiedän kyllä että sitä voi vaihtaa tai käyttää muuta distroa, viimeksi kun oli jossain koneessa Linux niin se olikin Lubuntu sattuneesta syystä...

Nämä yllämainitut ongelmat, joita tuntuu riittävän, ovat esimerkkejä jotka takaa kyllä sen, että jatkossakin Linux-käyttistä on kaikissa maailman työasemissa se 1 prosentin luokkaa tai alle

Itselläni on nyt ollut päivitysten kanssa ongelmia. Pyytää painamaan Tarkista-painiketta muttei pääse eteenpäin päivityksessä. Täytynee alkaa googlettelemaan mahdollista ratkaisua.

 

[TkHX]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Itselläni on nyt ollut päivitysten kanssa ongelmia. Pyytää painamaan Tarkista-painiketta muttei pääse eteenpäin päivityksessä. Täytynee alkaa googlettelemaan mahdollista ratkaisua.

Pahimmassa tapauksessa menee Linux-asennus uusiksi. Itselläni kävi muutama vuosi vähän tuohon tapaan, eli pakettihallinta oli onnistunut pistämään jonkin bitin poikittain ja sen jälkeen päivitykset eivät enää onnistuneetkaan. Ainoa ratkaisu uusi asennus. Siinä vaiheessa tuli muutaman kerran kirottua, kun nettiä selatessa alkoi paljastua kyseisen ongelman vakavuus. Moni muukin oli törmännyt samaan ongelmaan ja ihmetteli kovasti, miten paketinasennusjärjestelmä onkaan voitu jättää niin haavoittuvaiseksi...

 

[cheese]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Pahimmassa tapauksessa menee Linux-asennus uusiksi. Itselläni kävi muutama vuosi vähän tuohon tapaan, eli pakettihallinta oli onnistunut pistämään jonkin bitin poikittain ja sen jälkeen päivitykset eivät enää onnistuneetkaan. Ainoa ratkaisu uusi asennus. Siinä vaiheessa tuli muutaman kerran kirottua, kun nettiä selatessa alkoi paljastua kyseisen ongelman vakavuus. Moni muukin oli törmännyt samaan ongelmaan ja ihmetteli kovasti, miten paketinasennusjärjestelmä onkaan voitu jättää niin haavoittuvaiseksi...

Tää uudelleen asennus vois ollakin ihan hyvä nyt, kun sama Ubuntu on ollu koneessani jo pitkään. samalla kuitenki paras tapa pistää kaikki uusiksi, ns. puhtaalle pöydälle

 

[kettunen]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Tervehdys.

Ennen uudelleenasennusta saattaa olla hyödyllistä perehtyä matalamman tason pakettienhallintaohjelmien manuaalisivuihin (apt, dpkg). Itse opettelen juuri Debianin käyttöä ja muistelen korjanneeni jonkinlaisen pakettienhallintaan liittyvän ongelman dpkg:n avulla. Tuolloinkaan ei uusien pakettien asennus enää onnistunut. Ainakaan komentoriviltä. Dpkg:n manuaalisivuilla oli muistaakseni mainittu valitsin, jolla pakettienhallintajärjestelmän eheys tarkastetaan ja virheet pyritään korjaamaan automaattisesti.

Tässä vielä hätäinen linkki kevyeksi iltalukemiseksi aiheeseen liittyen:

Chapter*2.*Debian package management

 

[tlilja]

Vastaus: Linux-käyttäjät foorumilla

Juu, debiilipohjaisissa distroissa melkoisen usein pakettiongelmat ratkeavat komentamalla terminaalissa "sudo dpkg --configure" - edellyttäen että olet userina, roottina ajetaan pelkästään "dpkg --configure"