Manaaja: Uskon merkki

  • Viestiketjun aloittaja Jussi U. Pellonpää
  • Aloituspäivämäärä
J

Jussi U. Pellonpää

Guest
MANAAJA.jpg

Elokuva

13 vuotta aikaisemmin Haitin maanjäristyksessä vaimonsa menettänyt yksinhuoltajaisä Victor Fielding (Leslie Odom Jr.) saa huokaista helpotuksesta, kun hänen nuori tyttärensä Angela (Lidya Jewett) ja tämän ystävä Katherine (Olivia Marcum) löytyvät metsästä kolme vuorokautta katoamisensa jälkeen. Mutta tytöt eivät palaakaan korvesta omina itsenään, ja kun lääketieteestä ei oudoille muutoksille apua löydy, on vanhempien pakko uskoa tyttöjen joutuneen riivatuiksi. Epätoivoinen Victor jäljittää ainoa ihmisen, jolla on kokemusta puhtaan pahuuden läsnäolosta, Chris MacNeillin (Ellen Burstyn), jonka oma tytär Regan joutui kokemaan saman 50 vuotta aikaisemmin.

1973 ensi-iltansa saanut William Friedkinin ohjaama Maanaja on eittämättä yksi kauhuelokuvan klassikoista, 10 Oscarin ehdokas, joista se voitti kaksi: paras alkuperäinen käsikirjoitus sekä paras ääni. Siinä Chris MacNeillin (Ellen Burstyn) nuori tytär Regan (Linda Blair) joutuu Pazuzu-demonin riivaamaksi ja tätä karkoittamaan saapuu manaaja, isä Merrin (Max von Sydow). Jatkoa elokuva sai neljä vuotta myöhemmin, kun ensi-iltaan tuli varttuneemma Reganin (yhä Linda Blair) seuraavia koettelemuksia seuraava Manaaja II: Luopio, mutta John Boormanin ohjaama jatkis tyrmättiin tylysti lippuluukuilla, vaikka papin rooliin olikin saatu legendaarinen Richard Burton. Alkuperäisen tarinan luoja, Oscarillakin palkittu William Peter Blatty asettui itse kameran taakse elokuvassa The Exorcist III: Legion. Tuloksena oli yllättänkin tehokas, samaa maailmaa tutkiva, psykologinen kauhujännäri, jonka keskiössä oli ensimmäisen elokuvan kuolemia tutkinut etsiväluutnantti Kinderman (George C. Scott).

Seuraavan kerran Blattyn maailmoissa vierailtiin vasta 2004 elokuvassa Manaaja: Alku, isä Merrinin (Stellan Skarsgård) kohdatessa ensimmäisen kerran Pazuzu-demonin. Huonosti menestyneen elokuvan ohjasi meidän oma Renny Harlin, joka palkattiin kiireellä muokkaamaan samaa käsikirjoitusta jo tulkinneen Paul Schraderin versiota, joka ei miellyttänyt tuottaja James G. Robinsonia.Schraderin uskontoa analysoiva ja pohdiskeleva versio, Dominion: Prequel to the Exorcist, nähtiin rajoitettuna julkaisuna vasta vuotta myöhemmin. 2016 päivänvalon näki tv-sarja The Exorcist, joka päättyi heti ensimmäisen kauden jälkeen.

Nyt klassikkoon on tarttunut viimeksi Halloween -saagaa (Halloween (2018), Halloween Kills (2012), Halloween Ends (2022)) trilogiallaan heikoin eväin kierrättänyt David Gordon Green, tuoden tarinan tähän päivään.

Elokuussa 2023 88-vuotiaana edesmennyt William Friedkin ei ehtinyt näkemään Gordon Greenin versiota, mutta ehti silti haastattelussa lausua profetiaalisesti: Jätkä, joka ohjasi Pineapple Expressin ja teki ne uudet Halloweenit, työstää nyt minun Manaajaani. En halua olla paikalla, kun se tulee ensi-iltaan, mutta jos henkimaailma on todella olemassa, aion kummitella David Gordon Greenille ja tehdä hänen elämästään helvettiä.”

Täysin uudelleen kirjoitetuista Halloweeneista poiketen Manaaja: Uskon merkki on jatko-osa, jonka originaaliin yhdistää Ellen Burstyn, joka uusii nyt harmittavan pieneksi jäävän roolinsa Chris MacNeillina. Burstynin haaliminen mukaan castiin tuntuukin enemmän mainoskikalta kuin tarinalle tarkoitukselliselta, sillä niin halvasti käsikirjoitus hänen hahmoaan loppupeleissä kohtelee. Onhan elokuvalla hetkensä, muutamasti tunnelma on oikeastikin hyytävä ja originaalille kumartavat detalijit oikein aseteltuja, mutta kovin hyvää kokonaisuutta ei silti ole saatu rakennettua. Kun itse asiaan lopulta päästään, meininki on pitkälti samaa kuin Friedkinin klassikossakin: perkeleet päästävät suistaan julmia loukkauksia ja uskonmiehet lätisevät raamatullisia litanoita ajaakseen paholaisen tiehensä. Uudempi idea on ollut jakaa kenttä kahtia, jonka kautta elokuva pääsee seuraamaan molempia tapahtumaketjuja saman aikaisesti. Myös uskonnon olemuksesta esitetään jokunen tuoreempi havainto. Mutta jokaisen asian, riivattujen, manausten ja tyhmien digitehosteiden tuplaaminen ei suoraan tarkoita lopputuloksen olevan kaksi kertaa parempaa, vaan juurikin päinvastoin. Naurettavan efektiraskaasta finaalista löytyy paitsi typerä koukku, myös historian yhdistävä jälleennäkeminen.

Näyttelijäntyöstä ei sen suuremiin valitettavaa löydy, jos ei lasketa Ellen Burstynin tympeää hyväksikäyttöä. Leslie Odom Jr. vakuuttaa ymmärryksen ylittävään tilanteeseen joutuvana ateisti-isänä, kuten tekevät myös Katherinen mahdottoman valinnan eteen joutuvina, hartaasti Jumalaan uskovina vanhempina Jennifer Nettles ja Norbert Leo Butz. Lapsinäyttelijöiden, Lidya Jewellin ja Olivia Marcumin ohella muutaman hyvän tarjoaa myös Ann Dowd entisenä nunnana Annina. Raphael Sparge, E.J. Bonilla ja myös käsikirjoittajana toiminut Danny McBride nähdään eri uskontokuntien edustajina.

Yhteenveto

Jos tekijöiden suunnitelmat toteututuvat, Manaaja: Uskon merkki on trilogian ensimmäinen esitys, sillä The Exorcist: Recieverille on jo merkattu ensi-ilta huhtikuulle 2025. Hollywoodissa mikään ei ole pyhää.

Lue sivustolla...
 
Ylös Bottom