Vastaus: Mega Man 9 [PS-Store]
Kylläpä muuten nöyrtyy nykypelaaja tällaisen pelin edessä.
"Mitä? Eikö tämä menekään läpi vain sillä, että viitsii uhrata elämästään hieman aikaa ja viitseliäisyyttä?"
Vanhat Megamanit läpi pelanneena (silloin joskus Nintendon 8-bittisellä) tunnen kyllä pelin "perusteet", joten ei kenttien rakenne ja tietyt äkkikuolemat (esim. aukon yli hypättäessä sieltä syvyyksistä ponkaiseekin ylös joku pikku vihu, johon osuu ja putoaa siihen aukkoon) juurikaan yllättäneet. Mutta se yllätti, ettei enää vain osaa. Olen nyt yrittänyt huonolla menestyksellä kohta kaikkia kenttiä läpäistä, mutta ei niin ei. En ole edes päässyt vielä yhteenkään bossiin asti! (eivät vanhojen Megamanien kentät olleet näin hankalia, ja ansoja täyteen ahdettuja, bossit olivat kyllä vaikeita, jos ei tiennyt taktiikkaa jolla ne päihittää)
Kai se vaan kuuluu tähän 9-versioon, että kenttää pitää sahata niin kauan, ettei ylläreitä enää tule ja pystyy luovimaan itsensä kiperistä paikoista muistin avulla. Miulla ei reaktiot nimittäin millään riitä siihen, että jostain tiukasta paikasta selviäis pelkästään reagoimalla. Kyllähän ne hankalat kohdat sitten menee, kun tietää miten se pitää vetää, mutta sitä ennen katsellaan Game Over -ruutua kovin monta kertaa. Hemmetti, on tämä hienoa kun vielä nykyään palautellaan pelaajien mieliin, että myös tällaisia pelejä voi tehdä, ja niistä voi jopa pitää. Koska eihän Megaman 9 varmaankaan täysin mahdoton ole.
Yhdenkään kentän musat eivät muuten ole jääneet mieleen mitenkään erityisesti. Näinhän ei todellakaan ollut aiempien pelien kanssa. Varsinkin Megaman 2:n biiseissä oli sitä jotain!