Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Tässä alottelinjuuri Terry Pratchettin Kiekkomaailman tutustumista, eli Magian värit on työn alla. En ole nyt moneen vuoteen kirjoja lukenut, niin toivottavasti tämä saisi kipinän uudelleen syttymään
Kovin on huonot messutarjoukset.Hain tänään Helsingin kirjamessuilta esiosan Tulen ja jään laululle, eli Seitsemän kuningaskunnan ritarin. Virallinen julkaisupäivä on tänään. Täytyy alkaa lukemaan. Messuhinta on 30 euroa. Suomalainen kirjakauppa pyöristää hinnan varmaan ylöspäin.
Täällä luetaan Michael Crichtonin Dinosauruspuistoa, eli Jurassic Park. Leffa on aina kuulunut omiin lemppareihin, mutta kyllä tämä kirja on sata kertaa parempi. Eilen pääsin kohtaan, jossa puistossa alkoi näkyä ongelmia, ja äkkiä oli melkein 200 sivua luettu. Tämä kirja vie todellakin mukaansa! Outoa, että leffasta on jätetty muutama aika oleellinen asia plis. Kirja on myös melko raaka leffaan verrattuna.
Onneksi Kadonnut maailma odottaa myös kirjahyllyllä omaa vuoroaan
Teknologiatonta scifiä tarjoaa ainakin Kurt Vonnegut, en voi muuta kuin suositella. Ainakin Titanin seireenit, Teurastamo 5, sekä Hui hai ja jäähyväiset yksinäisyydelle ovat allekiroittaneeseen tehneet vaikutuksen. Vanhaa tavaraahan tuo on (1950-1970 -luvuilta), mutta mainioita kirjoja kertakaikkiaan.Oikein ärsyttää kun pitää olla niin valikoiva ja nirso kirjojen suhteen. Kivaa tekis mieli lukea jotain mutta en löydä itelle sellasta mikä just ny kiinnostais.
Toisaalta kiinnostais lukea jotain tällästä urbaani fantasiaa mikä olis vähä synkemmällä teemalla mutta 95% niistä on jotain hemmetin ärsyttäviä teinikirjoja missä on ängetty mukaan joku tosi väkinäinen ja ärsyttävä kolmiodraama (mikä on yleensä vaatimus). Esim toi edellinen luettu kirja, Yösirkus, oli juuri sellainen.. Loppua kohden lopahti niin järjettömän tylsäksi ja oikeen oksetti lukea sitä draama lässytystä.
Fantasiasta taas 90% on tätä Forgotten Realms / Dragonlance örkkihippaa mikä ei nappaa ja ne jotka ei ole tätä niin on aika pitkälti luettu.
Dekkareita en jaksa edes ajatella.
Scifi menee aina niin kovaa yli sellaseks teknologiahöpinäks että loppuu mielenkiinto. Toki esim Becky Chambersin Wayfarer sarja on poikkeus, siinä kun enempi keskitytään hahmoihin.