Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Minkälainen retroilija olet?

H

Hex

Active Member
Meitä on moneen junaan. Minkälainen retroilija olet? Herätteletkö lapsuuden muistoja, oletko Playstation-sukupolvea, joka tutustuu historiaan, ovatko vanhat koneen sinulle kenties sisustuselementtejä, vai mistä kiinnostus lähtee?

Mitkä vanhat koneet kiinnostavat, entä pelityypit? Keskitytkö laajaan konepalettiin vai pyritkö kerralla keskittymään vain muutamaan koneeseen ja niiden peleihin? Onko tavaran harvinaisuudella ja arvolla itsessään väliä? Mikä sai sinut innostumaan retroilusta? Minkälaisia kunto-, yms. vaatimuksia asetat ostamillesi tavaroille? Kuinka tärkeä hinta on? Onko sinulla joku kone- ja pelimäärä johon tähtäät?
 
Oma toimintaperiaatteeni tiivistettynä yhteen lauseeseen on "hankkia pelillisesti tai teknisesti kiinnostavat konsolit ja niiden parhaat pelit". En pyri hankkimaan millekään koneelle täydellistä pelikirjastoa. Kaikki lähtee halusta pelata hyviä pelejä ja tarkoitus on, että kaikki koneen ovat aina pelivalmiina. Alun perin tarkoituksenani oli hankkia vanhoja pelejä siinä tahdissa, jossa ehdin niitä kunnolla pelata, mutta periaate jäi nopeasti. Koneen tai pelin harvinaisuudesta en välitä, vaikka tuntuu tietysti kivalta omistaa jotain arvokasta. Koneiden laatikoilla ja muilla oheisroinilla ei ole minulle paljoakaan arvoa. Pelien sen sijaan pitää sisältää kaikki.

Olen lapsuuteni pelannut pääasiassa tietokoneilla ja vaikka valtaosaan konsoleista kavereilla tutustuin, on moni kone jäänyt silti vieraaksi. Olen siis tutustumisretkellä missattuihin klassikkoihin. Kaikkien pelityyppien klassikot eivät tietysti kiinnosta, koska en ole aivan kaikkiruokainen. Eniten kiinnostaa vanhanaikainen toiminta ja seikkailu. En rajaa kiinnostustani vain muutaman koneen peleihin kerrallaan vaan hankin todella monelle koneelle pelejä, mutta pääasiassa sitten hankinkin vain kivenkovaa laatua.

Ajallisesti olen rajannut koneet ja pelit Atari VCS:stä nykypäivään. Sitä edeltävän ajan pelit olivat niin yksinkertaisia, ettei niitä kiinnosta pelata. Kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat myös käsikonsolit. Tietokoneiden keräilyn olen rajannut tarkoituksella ulkopuolelle, joskin Commodore 64:n ja Amigan olen ottanut edustamaan tuon ajan tietokoneita. Niillä on tullut pelattua aikanaan niin paljon.

80-luvun alun koneista löydän vain vähän kiinnostavaa pelattavaa. Niistä minulla ei ole varsinaisia "kultaisia muistoja", joten ne yleensä tuntuvat liian yksinkertaisilta. 8-bittisiltä kiinnostavaa materiaalia löytyy sitten jo yllin kyllin, mutta selvästi eniten vanhoista koneista peliaikaa saavat 16-bittiset koneet. Ne olivat monella tapaa 2D-pelien huipentuma ja tarjoavat jotain selvästi erilaista kuin nykyiset 3D-pelit. Vaikka ensimmäisen sukupolven 3D-koneillekin löytyy monta hienoa peliä, tuntuu moni niistä liian samanlaiselta nykypeleihin verrattuna ja ne ovat vielä liian tuoreessa muistissa.

Varsinainen keräily alkoi, kun päätin emulaattoreilla herkistelyn jälkeen hankkia uuden Atari Lynxin eBaysta aikoja sitten hajonneen Lynxini tilalle. Siitä syttyi kipinä ja seuraavaksi ostoslistalla olivatkin koneet, joita "en koskaan saanut". Vaikka mihinkään ostovimmaan en (ihan) olekaan yltynyt, on siitä lähtien kohtalainen osa palkkapussista mennyt retrokamoihin.

Käytetyn koneen kunto on minulle erittäin tärkeää. Ostan vain uutta vastaavaa kunnossa, tai lähes, olevia koneita ja pelejä, vaikka ne sitten voivatkin maksaa vähän enemmän. Kärsivällisyydellä aika monesta koneesta löytää ihan avaamattoman paketinkin ja aika monta niitäkin on tullut ostettua. Joissain koneista toki uusia ei tule vastaan tai, jos sitten joskus tulee, nousee hintakin liian korkeaksi. Asetan yleensä itselleni etukäteen selvän ylärajan, mitä enempää en suostu maksamaan, mutta yhtä paljon kuin tulee rauhassa odoteltua, tulee myös ostettua impulsiivisesti jotain mitä ei ole aikaisemmin keksinyt ja joka vaikuttaa todella hyvältä.

Pyrin ostamaan koneista aina ensimmäisen version tai ensimmäisen PAL-version. Katson, että ensimmäisen koneen ulkonäkö on se "aito ja alkuperäinen" ja ilmentää parhaiten omaa aikaansa. Useammat mallit samasta koneesta eivät yleensä kiinnosta. Ulkonäön tärkeydestä kertoo kai sekin, että haluan hankkia koneille niiden merkittävät lisälaitteet. Megadrivelle täytyy TIETYSTI saada sekä 32X että Mega CD jo siksi, että setti näyttää niin härskiltä. Jaguaristakin näyttää puuttuvan jotain, kun siinä ei ole cd:tä päällä. Siinä vaiheessa ei enää paljoa paina, että Jaguarin cd:lle ei ole mitään kiinnostavia pelejä.

Olen jo pitkään tiennyt mitä koneita haluan hankkia. Rahanmeno on jo jonkin aikaa painanut, joten kun tuo ostoslista on kohta käyty läpi, on tarkoitukseni keskittyä lähes pelkkään pelien hankkiminen rauhallisessa tahdissa. Saa nähdä onnistuuko.
 
Minä pyrin saamaan mahdollisimman monta toimivaa konsolia, vaikken niillä hirveästi pelaakaan. DC:lle yritän kasata mahdollisimman paljon rompetta kasaan.

PS. Taisi Hexillä tulla kädet kipeäksi.
 
Lähinnä pelit, joita olen alle kouluikäisenä pelannut kiinnostaa. NES ei ole ehkä mikään harvinaisuus, mutta sille on tuhansia liutoja hyviä pelejä. GBA:lle saa onneksi vanhoja NES ja SNES pelejä joita on mukava pelata matkoilla.
 
Hankin sellaisia pelejä, jotka olen todennut klassikoiksi ja haluan niitä edelleen pelata omalla konsolillani. Tätä nykyä "keräilen" lähinnä Sonic- ja Castlevania-pelejä sekä Dreamcast -tavaraa. Jos rahatilanne sattuu olemaan paranemaan päin, saatan hankkia jonkun uuden konsolin ja kerätä sille taas muutaman klassikkopelin. Tällä hetkellä hankintalistallani on ainakin Saturn.
 
Kerään käytännössä pelien taidetta ja tavaroita;
kotelo/kansi on siis tärkein ja tavarat.

Täällä alhaalla olen aika pitkälle selostanut:
http://koti.mbnet.fi/psychic/_fin_gamecollection.html

Aikoinaan pelasin etenkin Sierran ja Lucasin seikkailuja
ja kerääminen lähti pikku hiljaa kun hankin pari
noista peleistä. Eli nostalgiasta se lähti.
Jonkin aikaa kerättyäni innostuin noiden lisäksi
Tolkien-peleistä nähtyäni Bakshin Lord of the Ringsin
ja hankittuani (vaivalla) siihen liittyvät harvinaiset
suomalaiset sarjakuva-albumit.
Tämän jälkeen mm. tyylikkäiden koteloiden
ja sisällön takia kiinnostuin AD&D-peleistä,
varhaisista Ultimoista ja viimeisimpänä SSI-fantasiaroolipeleistä.
Pelillisesti seikkailut siis kiinnostavat eniten ja ne luen pääkokoelmaani; tuolla pelikokoelmasivullakin muut satunnaisemmin kiinnostavat pelit (Amiga, C64, Sega MS...) olen laittanut toiselle sivulle.

Tarkoituksena on hankkia eri julkaisut noista mainituista
seikkailu-/RPG-aihepiireistä. Eri julkaisuilla tarkoittaen pääasiassa
kotelo-variaatioita; ei missään nimessä kaikkia
eri koneiden julkaisuja koska se olisi
ensinnäkin mahdotonta eikä edes hauskaa.
Konemerkillä ei siis minulle ole muulloin merkitystä,
kuin jos pakkauksessa on jotain eroa muihin julkaisuihin
(esim. King's Quest I:stä on 9 erilaista pakkausvariaatiota).
PC on kuitenkin aina ollut pääkoneeni ja sen jälkeen tutuimpia ovat Amiga ja C64.

Kaikissa näissä takarajaksi olen asettanut joko vuoden tai tietyn sarjan.
Tämän hetkiset puuttumistilastot suurinpiirtein sen mukaan:
- Sierra: puuttuu 71 /149 . . . 52 % complete
- Lucas: puuttuu 11 /34 . . . 67 % complete
- Tolkien: puuttuu 12 /42 . . . 71 % complete
- Ultima: puuttuu 5½ /8 . . . 31 % complete
- AD&D: puuttuu 9 /20 . . . 55 % complete
- SSI-fantasia: puuttuu 7 /15 . . . 53 % complete

--
http://koti.mbnet.fi/psychic/
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Niin ja vielä; pelin harvinaisuus ei ole itseisarvo,
mutta ne kyllä sattuvat olemaan myös kaikkein
kiinnostavimpia tapauksia noista omista aihepiireistäni.
Want-listan kärjessä ovat harvinaisimmat pelit noista aihe-alueista
(esim. Suomesta ei juuri mitään mahdollisuutta niitä saada).
Tämä jo kokoelman täydellistämisen takia.

Ja kunnosta; tietty kunto olisi mieluiten aina kuin uusi, mutta ostan pelit yleensä siinä kunnossa kun saan eli jos joku puuttuu en jätä yleensä ostamatta kunnon takia jos hinta on sopiva.
Elleivät sitten tavarat ole aivan räjähtäneitä.
Jos nimittäin aivan minttiä joka tapauksesta koko ajan etsisi niin eipä kokoelma juuri kasvaisi, kun muutenkin etsimiään tulee harvoin vastaan (ja vielä enemmän jäisi jumiin jos vain jollekin tietylle konemerkille näitä keräisi).

--
 
Melkein täysin samoilla linjoilla kuin Hexkin :)

Nuoruuteni pelasin tietokoneella ja konsolikipinä on tullut vasta myöhemmin. Nyt siis kiinnostaa kokeilla kaikkia niitä pelejä, jotka tuli silloin joskus naperona ohitettua.

Keräilystäni: konsoleiden ja eri lisälaitteiden ohjekirjoista ja paketeista en juurikaan välitä (lukuunottamatta joidenkin harvinaisuuksien), mutta pelien kanssa vaatimuksena on, että kotelo ja useimmissa tapauksissa ohjekirja täytyy löytyä (poikkeuksena N64:n pelit, joista en juurikaan välitä). Pelin pitää myös olla hyvä, mitä tahansa kuraa en hyllyilleni ota. Muoveista/sineiteistä en välitä, jopa alkup. shrinkwrapped PAL Shining Force CD tuli avattua, vaikka en ole edes vielä ehtinyt peliä pelaamaan. Konsoleista kiinnostavat neo-classic -ajan (lue: 8-bit) konsolit ja uudemmat ja kolikkopelipuolelta kaikki Jamma-standardia tukevat pelit (eli vuosimallia ~1988 ja uudemmat).
 
Retroilen kun raha siihen riittää. Usein tulee ostettua uusien konsolien pelejä niin paljon, että retroilla ei ehdi.
 
Lapsuuteni oli hyvin videopelivoittoista ja siksipä vanhat konsolit ja pelit ovat lähellä sydäntäni. Tietokoneista en välitä elleivät ne ole uusia. Ostan kaikkea missä hinta-laatusuhde on hyvä, voin ostaa jotain roskaa (yleisiä looseja jne) jos halvalla saa, koska oikeasti pelaan niitä :p vaikkakin harvoin. Tähtään aina uusiin tai uudenveroisiin, en sitten tiedä mistä moinen mieltymys on tullut.

Kolikkopelejä en vielä osta koska turha niitä on suomeen hamstrata koska tänne tuskinpa jään asumaan. Ne sitten myöhemmin =)
 
Lyhyesti:
C64, NES, PSX & Saturn. Trendi- sekä imagokeräilijä, itse pelailu taitaa olla toissijaista. Pelitaloista sydäntä lähennä ovat Nintendo, Sega, Sierra, LucasArts, Konami, Namco, Westwood sekä kaikki muut vakiot.

Pitkästi:
C64-kokoelma on lapsuusajoilta(isäpappa harrasti laitetta) jo niin suuri, ettei onneksi tarvitse lapsuudenmuistoja hankkia uudestaan. Kokoelman arvoa en ole koskaan vaivautunut ottamaan selville, mainittakoon, että kasettipelejä löytyy noin sata, lerppupelit ovat tosin lähes kaikki warezzia :(

NES jäi pienenä väliin, sillä perhe ei sitä suostunut ostamaan, joten sen pelejä ostankin paikallisista divareista. Luokituksen on ehdottomasti oltava CIB ja pelin perkeleen hyvä. Pelejä tulee aika paljon myös lainattua, sillä kaveripiiristä löytyy monta muutakin kyseisen konsolin aktiiviharrastajaa ja muutenkin koko NES-skene tuntuu olevan tässä kaupungissa voimissaan, sillä aika vinhaan tahtiin pelit kiertävät divarissa.

Viime aikoina olen tosin alkanut haalia PSX-japsiropeja, pleikkakin kun jäi aikoinaan ostamatta. Enhän minä niitäkään tule koskaan lävitse asti pelaamaan, mutta divareissa miä yksinkertaisesti sekoan ja kaikkea schaissea tulee osteltua. Kaikki tämä siitä huolimatta, että pleikkakakkoseni kosahti(flame: vitun romu! 3/4 kavereistani joilla laite on ollut yli vuoden, omistavat nykyisin rikkinäisen laitteen), joten en enää pysty edes testaamaan ostamiani pelejä.

PuuCeen unohdin kokonaan, sillekin löytyy aika läjä pelejä, lähinnä seikkailupelejä, fanitan Sierraa. Kokoelman ehdoton helmi on kuitenkin alkuperäinen, rekisteröitu Slicks'n'Slide!

Konsolinörttiuskottavuuteni romahtaa tähän paikkaan, mutta kokoelmistani puuttuu SNES, Master System sekä Megadrive. Toisaalta en aio niitä hankkiakkaan ennen kuin halvasti ja kätevästi saan ne hankittua. Netistä en enää viitsi tilata juuri mitään, sillä rakastan heräteostoksia. Seuraavaksi aion hankkia toimivan PS2:n, mutta silläkään ei ole mikään kiire. Ensi vuoden puolelle taitaa mennä..
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan tae
Kokoelman ehdoton helmi on kuitenkin alkuperäinen, rekisteröitu Slicks'n'Slide!
Klikkaa laajentaaksesi...
Siinä tapauksessa kannattaa katsoa Slicks'n' Sliden tyylinen ajopeli, mutta netissä! max 20 pelaajan voimin. Hyvä peli suosittelen ;)

Turbo Sliders
 
tae, laitoin privaviestiä. Jos mahdollista vastaisitko sähköpostitse: psychic@mbnet.fi (Tai sitten privaan)
 
Lähinnä herättelen lapsuuden muistoja, ostan vanhoja konsoleita/tietokoneita joista pentuna pelilehtien sivuilta haaveilin mutta ei ollut varaa ostaa. Eipä niillä tule loppujen lopuksia paljoa pelailtua, etenkin kun modatulla Xboxilla on paljon kivempi (ja helpompi) pelata megadriven, snesis yms pelejä. Toki se ei ole täysin autenttista mutta eipä tarvi pitää kytkettynä telkussa vajaata kymmentä konsolia. :cool:
 
Saako netistä Macintosh yhteen sopivia pelejä? Etsin lähinnä Mustaa Linnaa (Black Castle), joka oli erittäin hyvä hypipompi peli.
 
En tiedä voinko sanoa itseäni oikeaksi retroilijaksi, mutta Super Nintendon pelit tuovat lapsuuden mieleen. Vanha kunnon Snes on kaapissa vieläkin pölyttymässä. Pelaaminen jäi vähemmälle, kun uskollisesti palvellut ohjain alkoi temppuilla.
 
Sega-kerääjä, tarkoitus hankkia ne kaikki pelit mitä pienenä vain lehdestä pääsi katselemaan, jos sattui olemaan varaa edes lehden ostamiseen...

Sydäntä lähellä ovat varsinkin Master System pelit, joita alkaa olla jo melko vaikea löytää (puuttuvia), sekä huippuhyvät RPG-pelit esim. shining ja phantasy star sarjat
 
Pakkohan sitä nyt helmet kerätä pinnasta jos mahollisuus tulee.
Uusimmat ostokset ovat olleet Doom Snesille ja Deus Ex tietokoneelle.
 
Itse en niinkään itse keräilyn takia osta vanhoja koneita ja pelejä. Vaan ihan pelaamisen takia. Niistä herää vanhojen hyvien aikojen muistot ja tietysti jotku pelit ovat pirullisen hyviä ;)

Mitä pelien kuntoon tulee, kunnolla nyt ei niin väliä, kunhan on itse peli toimiva ja siistin oloinen(moduuli siis), kotelo ja ohjeet ovat sitten jo pelkkää plussaa. Itse konsolin kunto on sitten asia erikseen, sen yleensä tahdon erittäin hyvässä kunnossa(uutta vastaavassa), mutta edelleenkään pakkauksilla ei niin väliä. Kunhan itse konsoli toimii ja näyttää hyvältä. Sillä että minkä arvoinen peli/konsoli on muiden silmissä ei ole mitään merkitystä minulle.

Itse olen kiinnostunut Dreamcastistä, Nintendo 64, Nintendosta, Super Nintendosta, Mega Drivestä. Jokaisella on monta erittäin hyvää peliä mielestäni.

En sen enempää osaa sanoa mistä peligenreistä pidän, melkein kaikki menee. Pelejä joista pidän paljon mahtuu jokaiseen genreen.

Itseltäni vielä uupuu tuo Dreamcast ja Nintendo 64, kallis harrastushan tämä sinällään on. Itse aijon aluksi kerätä nuo konsolit mistä pidän jonka jälkeen alan etsimään hitaasti mutta varmasti niille pelejä. En aseta mitään kiirettä sille että pelejä pitäisi saada PALJON ja NOPEASTI.


Täältä sitä tullaan, hitaasti ja varmasti.

Hyvää kesää kaikille retroilijoille~ :cool:
 
Olen lähinnä satunnaisretroilija. Olen nimittäin karvaasti huomannut ajan kullanneen muistot monien pelien ohella, joten ehkäistäkseni tulevia pettymyksiä, annan menneiden olla menneitä ja keskityn elämään nykyhetkessä. Joskus kyllä tulee pelattua vanhoja klassikoita, mutta nyt kun lähestyvän muuton yhteydessä lahjoitin viimeisetkin retrovempaimet pois, taitaa sekin harrastus jäädä.

Varsinaisten koneiden ja pelien sijaan olen hävyttömän kiinnostunut oheistuotteista: vaatteet, julisteet, erinäiset lehdet ja krääsä... kaikki kiinnostaa. Plokkasin Tanskasta mukaani hienon Commodore 64 -paidan, joka on toiminut hyvänä jäänmurtajana useammassakin peliaiheisessa tilaisuudessa.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom