Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Minkälainen retroilija olet?

nallet sanoi:
Itse en niinkään itse keräilyn takia osta vanhoja koneita ja pelejä. Vaan ihan pelaamisen takia. Niistä herää vanhojen hyvien aikojen muistot ja tietysti jotku pelit ovat pirullisen hyviä ;)

Hieman samaan suuntaan meneviä ajatuksia täälläkin. Itsekin haluan pelit ja koneet pelaamisen takia, eikä vain nurkkiin pölyttymään ja keräämään mahdollista jälleenmyyntiarvoa. Suurimpina retrokiinnostuksen kohteina ovat tällä hetkellä SNES, Saturn ja Dreamcast, joista jälkimmäinen vielä puuttuu. Mielelläni kuitenkin hankin pelit ja koneet täydellisinä paketteina (originaalit boksit, oheissälä, ohjeet, jne.) jos vain mahdollista. Eihän ne välttämättömiä ole, mutta kuitenkin mukava omistaa.

Lievästi kyllä harmittaa, että en aikoinaan vielä tajunnut näiden vanhojen koneiden nerokkuutta, vaan kärräsin wanhat C64:set ja yhden Vic-20:n vuosia sitten rikkinäisinä kaatopaikalle ja toimivan luovutin pois. Voisi olla vaihteeksi ihan mielenkiintoista kokeilla wanahaa vicciä, kun sillä pelaaminen naperona aloitettiin.
 
RavenX sanoi:
Lievästi kyllä harmittaa, että en aikoinaan vielä tajunnut näiden vanhojen koneiden nerokkuutta, vaan kärräsin wanhat C64:set ja yhden Vic-20:n vuosia sitten rikkinäisinä kaatopaikalle ja toimivan luovutin pois. Voisi olla vaihteeksi ihan mielenkiintoista kokeilla wanahaa vicciä, kun sillä pelaaminen naperona aloitettiin.
Minä taas luovutin kaiken naapurin pikkupojalle, joka vuotta myöhemmin kärräsi kaiken kaatopaikalle. Valtavaan pahvilaatikkoon oli kasattu tavaraa varmasti tuhansien eurojen hankintahinnalla. Alkuperäisboksit ja ohjeet tietysti kaikissa täysin tuliterässä kunnossa, kuten kanssani kauppoja tehneet varmaan tietävätkin. En tiedä olisiko noilla ollut nykyään jotain jälleenmyyntiarvoa, enkä totta puhuen edes halua tietää :p
 
Heh, ei sitten naapurin palosammutinkaan osannut ymmärtää mahdollista retron arvoa. Hieman kyllä harmittamaan käy, kun hyvää tavaraa kuskataan tunteettomasti kaatopaikalle, varsinkin kun siihen tuli syyllistyttyä itsekkin :(

Ainahan tuossa voi eksyä muutamia aarteita mukaan, mutta turhaa niitä hintoja on alkaa myöhemmin enää syynäämään. V-aste kasvaa kummasti, jos hintahaitarin huomaakin alkavan kaksinumeroisella luvulla ja omat kappaleet ovat pukkaamassa horsmaa kaatopaikalla.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Snes emulaattorilla lähinnä pelailen. Pelejäkin on noin 1000 kappaletta.
c64 emulaattorin otin vanhojen muistojen verestyksen vuoksi.

Ostaisin erittäin mielelläni yhä c64 lerppuasemalla+peleillä.
Myös Amiga 500 on mieleinen laite.

Noita tuli pelailtua nuorempana ihan hc-meiningillä toisinaan.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Doh, konsoleita & Tietsikoita yritän tässä hissukseen kasailla kokoon.

Tällä hetkellä kaapeissa lymyää PSX, PSOne, Mattel Intellivision, N64, Cube, XBOX, PS2, Soundig, Vectrex, Jokunen Electonikka peli (Octopus, Popeye, Galaxians, Tulipalo, Green House), Tietsikoista SVI328, C64. PC:t ei oo keräämisen arvoisia, mut niitäkin löytyy :)

Tietenkin joka vehkeeseen löytyy peli tai pari.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Tuota itselläni tarttuu ihan mukavasti joskus amiga pelejä mukaan siis nimenomaan mieluummin noita alkuperäisiä viimeksi taisin löytyy molemmat monkey islandit 2,5 e kpl hintaan. Myös psx pelejä olen hommannut helmiä jos sellaisia on löytynyt, vaikken sitä niin vielä retroiluksi luekaan. :p
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

En pidä itseäni kokonaan retroilijana, koska kerään vain vanhojen koneiden kehuttuja pelejä messiin, mitkä jäi aiemmin ostamatta. Harrastan pelien arvostelemista joten historiantuntemus on aika välttämätöntä. Puhumattakaan tulevasta väikkäristä. Pelaan vähän kaikenlaista"retroa", vaikka pelit joskus kesken jäävätkin. kaksinpelaaminen ei ole täällä niin kovaa huutoa, joten vaikka miten outoa kamaa on tullut jystettyä hirvittäviä määriä yksinpelillä. Siitä se kipukynnyskin on kehittynyt! Eikä ole vaikeaa arvostaa vanhojenkaan pelien graafisia ja muita ansioita. Osaa siten ottaa kontekstin huomioon. :D

Etenkin hämärät, historian unohtamat mättöpeli- "klassikot" kiinnostavat, koska tykkään piiskata itseäni pelaamalla vanhoja mättöpelejä läpi hulluilla vaikeusasteilla ja ankarissa kaksinpeleissä. PC on vielä ostamatta, joten tyydyn emupuolella PS2-emuihin, vaikkeivat ne täydelisiä olekaan. Ainakin ohjainongelmaa ei juuri ole.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Nyt tulee sekavaa tekstiä...

Pari yleistä sääntöä keräilylleni ovat:
1. Pelit ovat pelaamista varten, eivät investointeja. Eli peli saa olla vaikka kuinka harvinainen, mutta ellei se ole pelinä minusta hyvä niin en sitä huoli. Onhan tietysti aina kiva jos joku peli on hyvässä kunnossa jne, mutta yleisesti ottaen niin itse sisältö on tärkeämpää.

2. Haluan parhaan mahdollisen kuvanlaadun. Eli joko 60Hz RGB tai VGA on käytännössä must. Huonoja PAL-käännöksiä en huoli - hankin sitten mielummin jenkkiversiot esim. pleikkari ykkösen peleistä.

3. Alkuperäinen kone voittaa aina emulaattorin. Jos kone on jokseenkin helposti saatavilla (esim SNES, Mega Drive) niin hankin sitten mielummin sen aidon laitteen kuin pelaan tietokoneen näytöllä (tai edes TV:n ruudulla, kiitos modatun Xboxin :D)


Vanhemmista koneista nämä kiinnostaa:

SNES. Pienenä vanhemmat eivät koskaan ostaneet tarpeeksi monta ja hienoa peliä, joten vanhempien kauhuksi toteutan nykyään lapsuuden unelmat omilla rahoilla. :) NES oli ensimmäinen konsoli (sitä vanhemmat koneet eivät siksi oikeen iske) ja vaikka NESsi oli siihen aikaan rakas niin Super Nintendostahan sitä aina haaveiltiin. Joskus vähän ennen 32-bittisten koneiden tuloa niin ostin SNESsin, mutta myin sen pois noin vuoden sisällä kun taloon tuli tietokone (PC). Pelitkin olivat turhan kalliita 11-vuotiaalle.
Vähän aikaa sitten sain SNESsin lahjaksi, ja sille on viime aikoina tullut ostettua pelejä. Yritän lähinnä suhteellisen halvalla löytää laadukkaita pelejä joita jotenkin muistan vuosilta 93-95, esim. sellaisia joita muistan nähneeni jossain lehdessä tai muistan joskus vuokranneeni, eikä niinkään niitä jotka yleensä kiinnostavat SNES-keräilijää, kuten Final Fantasyt. 16-bittiset roolipelit eivät muutenkaan kauheesti iske, vaikka Secret of Manaa tekis kyllä mieli. Pelien kunnosta en juurikaan välitä, kunhan pelikasetti toimii, mutta onhan hyväkuntoista pahvilaatikkoa aina mukava pitää näkyvillä. :)

Playstation. Sama kone joka tuli ostettua vuonna 97 on edelleen voimissaan, ohjainta vaan ei tällä hetkellä löydy. Roolipelit lähinnä kiinnostavat pleikkarilla. Tällä hetkellä ei löydy kuin FFVII ja Legend of Mana sekä jostain kaapin pohjalta Thousand Arms. Tulevaisuudessa pitänee hankkia Wild Arms, Parasite Eve, Vagrant Story, FFVIII ja mahdollisesti pari muuta.

Dreamcast. Olin yksi heistä jotka halusivat DC:n kun kaikki muut haaveilivat PS2:sta, mutta kun vihdoin sain sen ostettua ensimmäisellä palkalla ensimmäisestä kesäduunista niin Dreamcast oli käytännössä jo kuollut. Harrastajat ja homebrew-skene pitävät sen kuitenkin edelleen elossa, ja laadukkaita pelejä saa halvalla. Pelejä ja oheislaitteita löytyy ihan kiitettävä määrä, vaikka sitä ei mitenkään voi verrata hardcore-keräilijöiden kokoelmiin. Mitään erityisen harvinaista ei minulta kyllä löydy, mutta mielestäni erittäin tasaista laatua (ja yleisesti ottaen hyvässä kunnossa).
Dreamcast on siinä mielessä poikkeus ensimmäiselle säännölleni, että kaiken maailman devboxeja ja limited editioneitä tekisi kyllä mieli, mutta köyhällä opiskelijalla ei kyllä mitenkään ole varaa niihin. Ne eivät oikein toimisi investointeinakaan, sillä en voisi olla pitämättä niitä esillä ja käyttämättä niitä, ja niiden arvo laskisi. :/

Tulevaisuudessa voisi näiden lisäksi kiinnostaa Saturn, mutta minua kiinnostavat pelit ovat (lähes ainoana poikkeuksena NiGHTS) lähinnä niitä 2D-räiskintöjä, ja ne eivät tunnetusti halvalla lähde. NESsinkin voisin mahdollisesti joskus hankkia, jos löytyy tarpeeksi halvalla jostain, sillä muutama sen peli kiinnostaa puhtaana nostalgiatrippina.
N64:lle kiinnostaa F-Zero X ja Starfox 64 sekä mahdollisesti Blast Corps ja Sin & Punishment, mutta toisesta säännöstä johtuen kyseinen kone pitäisi hankkia joko jenkeistä tai japanista ja vielä modata, ja sellaiseen projektiin ei nyt juuri ole varaa tai kiinnostusta/energiaa.
Kolikkopeli-boardit ja Neogeo MVS kiinnostavat myös, ja vähitellen keräilenkin osia supergunia varten. Joskus kun löytyy tarpeeksi ylimääräistä rahaa niin hankin jostain jonkun halvan PCB:n ja loput tarvittavista osista ja ryhdyn rakentelemaan.

edit: sadas postaus olikin sitten vähän pitempi
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Kerääminen kiinnostaa oikeastaan vain niitä laitteita kohtaan, joita tuli nuorena omistettua tai kavereilla nähtyä/kokeiltua, muttei itsellä ollut varaa moisiin. Tuntemattomista kohteista en osaa innostua.

Kunnolla ei omistamisen määrästä katsottuna varmaan voi edes retroilijaksi sanoa, mutta hommassa ollaan kuitenkin tunteella mukana. Käytännössä ne jää ostamatta, mille on kertynyt jo keräilyarvoa, ja niitä ostan mielellään mille on tunnearvoa, vaikka ei olisi keräilyarvoa lainkaan. Siksi hyllyssä muutaman elektroniikkapelin lisäksi nostalgiamielessä ostettu C64 ja A500, commodoren monitorilla varustettuna.

PS. Eilen green housessa 952 pistettä, vaikka oli vasta joku kolmas-neljäs peli sillä laitteella (tällä vuosituhannella) :D

Mistä taiotte niitä kadonneita patteriluukkuja noihin elektroniikkapeleihin?
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Emulaattorit edustavat minun retroiluani suurimmaksi osaksi johtuen pienestä budjetista ja laitteiden harvinaisuuden takia. Ehkä sitten myöhemmin kun tuota rahaa on enemmän niin niitä retrolaitteitakin voisi aivan vakavissaan alkaa keräillä. Retrohenkisyyttä minusta löytyy kuitenkin sen verran, että tunnen monien laitteiden ja firmojen historian suhteellisen hyvin (minun sanotaan olevan pesusieni johon tarttuu kaikki turha tieto). Lisäksi pystyn tunnistamaan klassikkopelit erittäin hyvin pelkkien kuvaruutukaappausten perusteella. :)
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Viime aikoina retroilu on ollut melkoisen jäissä muiden rahareikien ja Xboxin takia. Aikanaan keräilin melkoisen kokoelman DC, N64, Amiga, Saturn jne. pelejä, mutta nyt ostokset rajoittuvat n. yhteen per kuukausi Xboxia ja Cubea vanhemmille laitteille. Kaikki pelit on ostettu pelattaviksi, joistakin tosin on muoveissa olevia varakappaleita jemmassa ihan varmuuden vuoksi (mm. PAL Samba de Amigo Dreamcastille, niitähän ei montaa tuhatta ole maailmassa edes olemassa).

Kuten DC-foorumia lukeneet tietänevät, omistan ko. laitteelle PAL-pelit (kaikki 215+) ja toista sataa US/JAP-peliä. SNK:n koneet (Neo Geo ja Pocket Color) ovat myös kivoja laitteita, mutta niille kokoelmat jäivät/jäävät valitettavan mitättömiksi. Amigalla pelasin nuorempana aivan älyttömästi eikä siihen aikaan juurikaan originaaleja käsiini kulkeutunut. Olen paikannut tilannetta keräilemällä mieluisia Amiga-muistoja kaikkine tilpehööreineen hyllyyn tilaa viemään. Kaikkiaan pelejä (kaikki koneet mukaanlukien) on pitkälti toista tuhatta - niiden listaaminenkin on vienyt aikaa ihan kiitettävästi, tilaa kaikille herkuille ei hyllyissä ole -> osa arvotavarasta on jemmassa paikoissa, jonne ne eivät kuuluisi. Harmi. Omistamallani peliromulla saisi aikaan ihan kivan näyttelynkin.

Hankintalistalla Saturnin pari räiskintää, muutama 3DO:n peli, 2-3 N64 peliä, jotain pientä Megadrivelle ja valehtelematta kymmeniä Amiga-pelejä. Nämä sitten joskus ...
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Olen kiinnostunut retrosta lähinnä sisustamisessa. Miksi jättää unholaan eri vuosikymmenien hauskat ideat? Nykyään epäusko omiin tekemisiinsä heijastuu ulospäin lähinnä yliyrittämisenä. Ajatellaan erottumisen olevan vaikeaa jos ei keksitä jotain todella omaperäistä. Meidän ajallamme ei ole selkeää kuvaa. Siksi ideoita haetaan takavuosilta, tällä tietysti pystytään samalla vetoamaan ihmisten muistoihin ja tunteisiin ja tämän kautta myymään tuotteita paremmin. Autojen muotoilussa tämä näkyy parhaiten. Mitä yksinkertaisempi, sitä parempi. Tämä pätee myös peleihin, joista pidän. Pelaaminen ei ole minulle niin tärkeä asia, että käyttäisin jonkun pikkuasian opettelemiseen tuntikausia. Entisaikojen pelit olivat kyllä yksinkertaisia, mutta usein niin kovin vaikeita. Turhautuminen ja pelit eivät sovi alkuunkaan yhteen. Tärkeintä on päästä rentoutumaan arjen keskellä, nähdä napin painallusten tulos ruudulla.

ps. Bongasin viime viikolla Nykissä paidan, jossa oli 8-bittisen Nintendon ohjain ja alla teksti: "Remember your roots" tjsp. :) Ei tullut kuitenkaan ostettua tällä kertaa, ehkä seuraavalla visiitillä sitten. Todennäköisesti noita saa netistäkin tilattua, näytti olevan ihan virallinen Nintendo-tuote.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Taidan olla aika kurja retroilija, en omista kuin Nintendo 64:sen ja muutaman pelin sille. Retroilussa kiinnostaa eniten fyysinen puoli, kolikkopelit kolahtaa. Millaisia koneet olivat, mihin ne pystyivät ja miltä ne näyttivät. Kuulun myös sarjaan "aika kultaa muistot", tietyt C=64 pelien musiikit saa ihon kananlihalle.

feldon sanoi:
Plokkasin Tanskasta mukaani hienon Commodore 64 -paidan, joka on toiminut hyvänä jäänmurtajana useammassakin peliaiheisessa tilaisuudessa.

Mun jäänmurtaja :D Saanut jokusen ihmisen hymyilemään.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

No itse kuulun ns. Nintendo 8 bit-sukupolveen ja tällä hetkellä omistan NES-konsolin. Nyt viime aikoina on tullut mielenkiinto muita vanhempia pelikonsoleita kohtaan ja mahdollisesti olisi tarkoitus hankkia ehkä Sega Mega Drive (pitäs tulla lähiaikoina postissa)..., Sega Master System, Super Nintendo ja Atari. Playstationin julkaisuhetkestä eteenpäin olevat konsolit eivät innosta oikein... :mad:
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

Olen sellainen retroilija että mielestäni paras kone on SNES (joka oli myös ensimmäiseni.)
Siis älyttömän viihdyttävä ja loistava konsoli vieläkin. Graafiikatkin ovat siedettävää paremmat. Ostin pelejä SNES:lle viime kesänä. Pelejä löytyy n.20. Harmittaa vain että pienenmpänä tuli revittyä pelien kotelot. Ohjekirjat ovat sentään tallessa.
 
Vastaus: Minkälainen retroilija olet?

No, ekat konsolit oli Sega Megadrive 2 ja SNES, isäpuoli oli joskus 90-luvun alussa hankkinu jostain, sitte 10 vuotta oli vaan lojunu ja sitte tais olla 2001 ku pelailin niitä. Sen jälkeen sainki PlayStation 2:n ja unohtu nuo.

Nyt kuukausi sitte löysin pahvilaatikosta nuo konsolit ja aloin taas pelailemaan, löysin kanssa jonku ihme tanssimaton joka laitettais SCART-portteihin kiinni ja sitte siinä olis joku peli :D En sitä testannu.

Pelejä on vaan Mickey Mania (Sega), Sensible Soccer (Sega), Donkey Kong Country 1 & 3 (SNES).

Oon tosin pian varmaan ostamassa lisää noita pelejä esim Sonicit. Nuo vanhat pelit paljon kivempia, oon viikon pelannu esim Donkey Kong Country 3:a, ja peli vasta 20% läpi. Uusia pelejä esim Crysiksen pääs läpi parissa päivässä.
 
Ylös Bottom