Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Mitä realistisempi, sitä... parempi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jryi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Jos Battlefieldissä osun singolla seinään niin kyllähän sen kuuluu hajota.

20 vuotta sitten oli hienoa, kun pääsi ylipäätään ampumaan jollain.
10 Vuotta sitten se ei voinut hajota.
5 vuoden päästä on outoa, jos koko "kämppää" ei saa miljoonan palasiksi. Tai pyyhkiä oman hahmon .... naamaa pölystä.

:rolleyes:
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Kyllähän tuo realistinen sotilasräiskintä on samanlainen mainoslause kuin jos Toyota mainostaa Corollaa urheilullisena ajettavana.

Osa on masokisteja ja tykkää tiukasta realistisesta väännöstä, kyllä itsellä varmasti hermot menisi jonkun arman tai ms. flight simulatorin kanssa. Toki ymmärrän todella hyvin kyseisen pelityypin pelaajia. Olihan se mahtava tunne joskus nappulana kun parin tunnin ihmettelyn jälkeen sai hävittäjä simulaattorissa sen koneen ensimmäistä kertaa ehjänä ilmaan. Eli ehkä noissa realistisissa peleissä (ja myöskin haastavissa peleissä kuten dark souls) on se saavuttamisen ilo pelaajille suurempi, kun tietää ettei tähän joka jannu pysty/jaksa. Pessimistisempi persoona voisi kyllä kysyä onko kyseessä saavuttamisen ilo, vai pätemisen halu, mutta se kokonaan toinen podcast ja keskustelu.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Ei, mutta jos jonkun mielestä se tai lasten tappaminen pelissä on mielenkiintoista, anna olla.

No onhan ne nyt hauskoja. Huumoria parhaimmillaan. Edustaa näkemystäni siitä, että jos yksikin asia on niin tabu ettei sille saa nauraa, niin sitten on rasisti. Tasa-arvoa parhaimmillaan, että voidaan ivailla yhtälailla enemmistöille kuin vähemmistöille, uskonnollisille kuin ateisteillekin. Tietysti, kuten kaikessa muussakin, kannattaa tilannetajua toki olla.

Itse pelaan aina pelini hyviksellä läpi (uudelleenpeluu on toinen asia), joten ei minuakaan Fallout 3:n kylän tuhoaminen juuri kosketa, mutta miksi AI-lasten pitäisi siitä selvitä? Jos lasten tappaminen peleissä on mahdotonta ja mautonta, niin onko niitä pakko laittaa juuri siihen Fukushima-kylään, jossa sen ydinpommin on räjähdettävä? Jos tehtävän taustalla on ajatus osoittaa ydintuhon kauheutta, niin eikö se ole niin realismin kuin pelin sisäisen logiikan vastaista, että vain yli 18-vuotiaat ottavat säteilystä vahinkoa? Jos tietentahtoen haluaa pelata pahalla massamurhaajalla pelinsä läpi, niin kyllä silloin uhrien joukosta pitäisi löytyä kaikenlaista kansaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

No onhan ne nyt hauskoja. Huumoria parhaimmillaan. Edustaa näkemystäni siitä, että jos yksikin asia on niin tabu ettei sille saa nauraa, niin sitten on rasisti. Tasa-arvoa parhaimmillaan, että voidaan ivailla yhtälailla enemmistöille kuin vähemmistöille, uskonnollisille kuin ateisteillekin. Tietysti, kuten kaikessa muussakin, kannattaa tilannetajua toki olla.

Puhutaanko tässä nyt niistä pedofiili- ynnä vauvantappo-vitseistä? Sama kuin missä tahansa muussakin huumorissa, jos vitsi on hyvä, niin se naurattaa. Itselläni on 14kk ikäinen tytär tuossa vieressä nukkumassa, mutta eipä sekään ole huumorintajuani muuttanut enkä ole koskaan kokenut esim. pedofiili-vitsejä loukkaavana. Enkä kyllä mitään muitakaan vitsejä. Samalla lailla nauran itselleni kuin vaikka juutalaisvitseille.

En oikein myöskään ymmärrä ihmiskuntaa joka "kieltää" jonkin normaalin tunteen esille tuomisen. "Ei sille saa nauraa!". Aha. No onko sitten jotakin asioita mille ei saa itkeä? Onko jotakin asiaa mitä ei saa vihata? Tai rakastaa? Tunteet ovat tunteita, ei niille löydy välttämättä järkiperäisiä syitä. Jos joku vihaa toista ilman mitään järkevää syytä, niin minkä sille tunteelle voi? Tai jos toinen rakastaa toista ilman mitään järkevää syytä, niin ei kai sillekään mitään voi? Tottakai tilannetaju ja ihmistuntemus on tärkeä, kaikkea ei tarvi sanoa ääneen ja tunteitaan voi yrittää "siirtää" sivuun jossakin tilanteessa.

Joskus vain ei voi tehdä mitään jos naurattaa, itkettää tai on vihainen. Se on ihan luonnollista, eikä sitä tarvi pelätä.

Niin, pelit. Eihän realismilla ja oikealla todellisuudella ole mitään tekemistä pelien kanssa. (Paitsi ehkä aiheeltaan ja tietyiltä elementeiltään) Nykytekniikka ei mahdollista realistisen pelin tekemistä ja hyvä niin. Olisiko teistä mukava pelata sotapeliä, jonka pelaamisen jälkeen olisitte samalla ajatuksen tasolla kuin oikeassa sodassa olleet? Oikeassa sodassa ei ole mitään hauskaa tai tavoiteltavaa. Onhan olemassa tietenkin niitä ihmisiä jotka haluavat sotia, onneksi he ovat vähemmistö.

Urheilupeleissähän realismi voisi toimiakin ja sitä kovasti yritetäänkin simuloida.

Nykytekniikka kyllä mahdollistaa tietynlaisen immersion ja siellä olemisen tunteen. Se onkin mielestäni tavoiteltava asia. Oikealla mielentilalla, hyvällä välineistöllä ja oikeassa ympäristössä peliin uppoutuminen lähes täysin on mahdollista, mutta realismia tullaan tuskin koskaan saavuttamaan.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Nykytekniikka ei mahdollista realistisen pelin tekemistä ja hyvä niin.

Kyllä, mutta väitän jossain tapauksissa lähennytyn jo ehkä liiaksikin aitoja sotakuvia. Verkkopeleissä liikutaan siellä lapsuuden sotaleikkien maisemissa. Kysymys on enemmän hipasta hyvässä porukassa, kuin tappamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Viholliskuvien iskostaminen on sitä realismia, poimittu suoraan päivän mediasta. Vihollinen on jossain kaukana, puhuu vierasta kieltä ja omaa hassun hatun. Hyvissä ajoin tehdään sotakuvien selaamisesta hauskaa viihdettä ja sinne sekaan vielä ujutetaan rekry ilmoitus US Armyn palvelukseen; "voit jatkaa tätä kentällä, aidoissa olosuhteissa!". Miettikääpä sitä päivää, kun vaikka tuolla idässä tehdään peli, jossa kohteena ovat tsuhnat luoteessa :D

[MEDIA]1630[/MEDIA]
Youtube: http://www.youtube.com/watch?v=-nZAduSJeCk
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Itse tosiaan olen sitä mieltä tästä lapsi hommasta, ei sitten kannata lisätä niitä siihen peliin ollenkaan. Jos eivät voi kuolla kuten muut NPCt.
Fallout 2 kuten mainitsin niin mikähän se kylä oli nimeltään? Noh kuitenkin siellä oli näitä taskuvaras lapsia. Ärsytti suuresti itseäni jatkuva tavaroiden katoaminen niin tinttasin turpaan kakaraa :D
tämän jälkeen eivät varastelleet. Noh kerran kokeilin huumorilla sitäkin että kaikki kylät tyhjäksi ihmisistä.
Kyseessä roolipeli jossa piti pystyä tekemään melkein mitä tahansa. Melko hyvin piti lupauksensa minusta :)


Niin ja vielä sen verran realismista että, esim oblivionissa varastelu, jos kiinni jäit niin muutama sekunti ja santarmi paikalla. Siis wtf?
Täällä missä minä asun poliisi setää saa odottaa sen 15-30min. Ja olisi siistiä kyllä kieltämättä jos saisivat vaikka tosiaan rikospaikka tutkintaa tai jotain tälläistä peliin jossa itse tosiaan on se varas :D voisi sitten koittaa...Hetkinen tälläinen tapaushan oli Fahrenhait pelissä. Itse oli rikollinen ja poliisi. Tai siis niin. Jotkut varmaan muistaa mistä puhun. Jos jätti lattian moppaamatta verestä etc etc niin poliisi sai helpommin vihiä tekijästä.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Realismi peleissä-> jyrkkä ei. Siis tiettyyn pisteeseen saakka. Todellisuuspohjaisissa peleissä ihan jees, jos maisemat ja hahmot on todennäköisiä. Ja siihen se saa jäädä. Muuten menee hampaat irvessä vääntämiseen. Simulaattoreille näytän suolistoa.

Ajopeleissä mieluummin kaahaan kertaakaan jarrua käyttämättä kuin vääntelen kääntelen vehjettä mutkissa tuskanhiki päällä. Vaihteita ei tarvii olla ollenkaan.

Joissain ropeissa nyppii varusteiden jatkuva kuluminen -> korjailu, ja se, ettei juippi jaksa kantaa kamaa kuin tiettyyn rajaan saakka.

Ammuskeluissa toimii ihan hyvin muutaman sekunnin huilihetket vammojen korjaamiseen. Mieluummin kuin käyttäisin ensiapupakkauksia, joita on rajallinen määrä eikä ihan joka nurkan takana. No okei, Fallouteissa parannuspakkaukset on toimiva ratkaisu. Sotapeleissä pelkät hengähdystauot, kiitos.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Pelit ja pelaaminenhan on tietynlaista todellisuudenpakoa, tehdään jotain mitä tosielämässä ei pääse tekemään. Voisi puhua jopa fantasioista. Videopelit pyrkivät siis esittämään nämä fantasiat realistisesti, eli sellaisina kuin useimmat meistä ne kuvittelevat..

Pelit ovat nimenomaan tiettyä todellisuudenpakoa. Halutaan unohtaa päivän murheet, duunipaikan paineet ja perhe-elämän arjen. Tai vaikka opiskelujen kiireet. Ainakin itselle pelit ovat lähes paras tapa "nollata" täysin pää ja heittäytyä hetkeksi viihteen vietäväksi. Jotenkin sitä keskittyy niin peliin ja pelin maailmaan, että arki unohtuu. Ja onhan pelissä tiettyjä saavutuksia ja "maaleja" joihin sitä pyrkii ja sitä kautta saa onnistumisen fiilistä.

Toki leffat ovat ainakin itselle vieläkin nautittavampi tapa olla "viihteen vietävänä", mutta leffoissa on yleensä astetta isompi emotionaalinen lataus. Olo oli aika outo esim. kun tuli "Drive"-leffan jälkeen kadulle. Ei samoja kiksejä saa peleistä. Pelit eivät vain kosketa ihan samalla tavalla. Se, että joku Gears of Warin muskelimies suree kuollutta sukulaistaan ja viiden minuutin päästä sanoo jotain tyyliin "let's kick some ass bitches!" tuo sellaisen vähän ristitiitaisen fiiliksen. Pelien on vaikeampi säilyttää vahvoja tunnelatauksia, joten ne yleensä hautautuvat normiräiskinnän ja muun toiminnan alle.

"Fantasia" sana on hieman vaarallinen, koska se helposti assosioidaan jotenkin erikoiseen tai jopa negatiiviseen. Ainakin minulla ei ole "fantasioita" siitä että pelissä ammun 100 tyyppiä, kaahaan autolla seinään tai olen avaruusaluksen komentajana. Joku sanoi jossain aiemmassa ketjussa että pelissä itse tappaminen tuo nautintoa, mutta harva haluaisi vain "listiä" porukkaa ilman sen suurempaa haastetta (tai ainakin se käy tylsäksi aika äkkiä). Mutta "rosvo ja poliisi" -leikkinä se menee mainiosti, varsinkin jos mukana on jotain haastetta.

Itse tosiaan olen sitä mieltä tästä lapsi hommasta, ei sitten kannata lisätä niitä siihen peliin ollenkaan. Jos eivät voi kuolla kuten muut NPCt.

Ei se oikeastaan noin mene. Lapsia ei missään nimessä pidä laittaa peleissä tykin ruuaksi (siis niin, että pelaaja voi niitä listiä tms), koska se tavallaan rikkoo pelien kirjoittamatonta sääntöä. Näkymätön raja on vedetty johonkin ja peleissä se vedetään lapsiin (niin kuin itse asiassa monessa muussakin - ei lapsien tappamisella juhlita missään viihdemuodossa). Se on myös pelintekijöiden varovaisuutta, koska usein pelit ovat hemmetin kalliiita sijoituksia ja lapsien tappaminen niissä vain ja ainoastaan huonoa PR:ää.

"Aikuiset voivat tehdä toisilleen väkivaltaisia asioita - ja maksaa seurauksista - mutta lapset voivat harvoin puolustautua aikuisten väkivaltaa vastaan" - tämä on mielestäni se jonkinlainen ajatus myös peleissä. Jos ammut pelissä lapsen, niin ammut "puolustuskyvyttömän lapsen". Esim. Falloutissa "viattoman" aikuisen ampuminen aiheuttaa sen että kaikki kääntyvät sinua vastaan ja alkavat ampua sinua. Ja aikuiset siis "voivat puolustautua" (vaikka käytännössä aika huonoin tuloksin siinä pelissä).

Lapsia kuitenkin halutaan lisätä peleihin juuri nimenomaan niiden tuoman realismin takia. Jos kuvataan jotain yhteisöä niin yleensä siellä on eri ikäisiä miehiä, naisia ja lapsia. Olisi aika outo pelata esim. Fallout-peliä jos vastaan ei tulisi koskaan yhtä ainutta lasta. Niitä siis tulee olemaan jatkossa peleissä.

Tästä tulee muuten mieleen se alkukohtaus Homefront-pelissä (kehno peli, mutta vaikuttava kohtaus), jossa olet bussin kyydissä ja katsot mitä kauheuksia ulkona tapahtuu. Yhdessä kulmassa lapset itkevät kuollutta vanhempaansa. Nyt kun itsellä on muksu yms niin tuosta kohtauksesta tuli oikeasti jotenkin huono fiilis. Oletan, että osalle se ei tuonut mitään tuntemuksia. Omalla iällä ja elämänkokemuksella voi (huom! Paino sanalla "voi", en voi yleistää) siis olla myös merkitystä näissä asioissa. Jotenkin tuntuu oudolta, jos joku oman muksun omaava tyyppi haluaisi nimenomaan listiä lapsia pelissä. Nuorena sitä tosin ei moisia ajattele.

Ajopeleissä mieluummin kaahaan kertaakaan jarrua käyttämättä kuin vääntelen kääntelen vehjettä mutkissa tuskanhiki päällä. Vaihteita ei tarvii olla ollenkaan.

Parhaissa peleissähän tämä ratkaistaan niin, että voit tavallaan itse valita millaista kilvanajoa haluat. Ainakin esim. Forzassa saa pelistä ihan "arcadea" jos laitat vaikeusasteen alas ja toisaalta voit tuoda haastetta kun laitat kovempaa vaikeusastetta. Mikään ei tietenkään ole täysin "realistista" ajoa, mutta korkeimmalla vaikeustasolla luultavasti se hieman viittaa jo realismiin.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

"Ei se oikeastaan noin mene. Lapsia ei missään nimessä pidä laittaa peleissä tykin ruuaksi (siis niin, että pelaaja voi niitä listiä tms), koska se tavallaan rikkoo pelien kirjoittamatonta sääntöä. Näkymätön raja on vedetty johonkin ja peleissä se vedetään lapsiin (niin kuin itse asiassa monessa muussakin - ei lapsien tappamisella juhlita missään viihdemuodossa). Se on myös pelintekijöiden varovaisuutta, koska usein pelit ovat hemmetin kalliiita sijoituksia ja lapsien tappaminen niissä vain ja ainoastaan huonoa PR:ää."

Ei minua haittaisikaan tämä asia jos se olisi jollakin selitetty. Ajatellaan vaikka että Skyrimissä lapset olisivat vaikka jonkin jumalan/jumalatteren suojeluksen alaisena joka estää kaiken pahan tai jotain. Olisi selitetty että miksi eivät kuole. Oikeassa elämässä kun kuolema ei katso ikään eikä sukupuoleen.

"Aikuiset voivat tehdä toisilleen väkivaltaisia asioita - ja maksaa seurauksista - mutta lapset voivat harvoin puolustautua aikuisten väkivaltaa vastaan" - tämä on mielestäni se jonkinlainen ajatus myös peleissä. Jos ammut pelissä lapsen, niin ammut "puolustuskyvyttömän lapsen". Esim. Falloutissa "viattoman" aikuisen ampuminen aiheuttaa sen että kaikki kääntyvät sinua vastaan ja alkavat ampua sinua. Ja aikuiset siis "voivat puolustautua" (vaikka käytännössä aika huonoin tuloksin siinä pelissä).

Tämä on tosi, kyllähän oikeassakin elämässä pedofiilille ja lapsentappajalle olisi heti lynkkaus porukka tulossa. Tämä on realistista minusta että akuiset käyvät heti kimppuun.
Eikös se vasta ollut juttu siitä kuinka joku lapsentappaja/hyväksikäyttäjä puukotettiin vankilassa kuoliaaksi hammasharjalla.
En siis sano minäkään että tämä nyt olisi hyväksyttävää käyttäytymistä varsinkaan oikeassa elämässä. (siis lapsentappo sun muu) mutta minusta on siis tyhmää laittaa peliin kuolemattomia hahmoja.
Jälleen kerran Skyrim esimerkkinä (eihän sitä lopputulosta vielä tiedä, tämähän perustuu nähtyihin videopätkiin ja haastatteluihin) mutta käsittääkseni voi mennä minne silmä näyttää. Tuolla vuori, sinä pääset sinne.
Tuo tyyppi katsoi sinua kieroon, pistä lihoiksi... Tai elä pistä. Hajota saha (firma ei se työkalu) vaikuttaa kaikkialle kun puun hinta nousee. Susilauma on jonkun tyypin perässä, auta tai et. Oma on valinta.
Jos pelissä annetaan näinkin vapaat kädet niin miksi se sitten kuitenkin rajataan? Noh onneksi tulee itselle PClle niin sitä saa sitten modeilla sellaiseksi kuin itse haluaa :)

Autopeleistä muuten sen verran että itse tykkään kummastakin, simulaattorista ja arcade meiningistä. Burnout pelit olleet kyllä tosi hauskoja. Mutta toisaalta välillä tulee sellainen olo että pitää vähän ajaa rallia tai polttaa kumia etc. Ei kuitenkaan sillä omalla autolla! Ellet ammattilainen ole ja jollain suljetulla radalla aja.
Siinähän voi mennä jollakulla henki kun lähtee ihmisten ilmoille pelleilemään autollaan. Osta ratti ja polkimet sekä oikeaa autoilua simuloiva peli kuten vaikka GT. Pärrää siinä kuten haluat.

Tälläinen tuli vaan mieleen kun joskus katsoo miten jotkut liikenteessä ajaa -.-
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Riippuu aika paljon genrestä, mutta minusta realistisuus ei peleissä ole niin kovin tärkeää ainakaan minulle. Realistisuus on ehkä huono sana sille mikä on minusta kuitenkin tärkeä osa pelejä: Todentuntuisuus on erittäin tärkeä osa pelin luomaa immersiota ja pelin täytyy olla jollain lailla uskottava, vaikka ei silti välttämättä realistinen.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

En siis sano minäkään että tämä nyt olisi hyväksyttävää käyttäytymistä varsinkaan oikeassa elämässä. (siis lapsentappo sun muu) mutta minusta on siis tyhmää laittaa peliin kuolemattomia hahmoja.

En tietenkään vihjaa että pelaajille olisi "oikeassa elämässä" tarpeita pieksää tai listiä viattomia, ja itseasiassa monet pelaajat ovat luultavasti leppoisampia tyyppejä kuin nämä "pelit ovat saa**nasta" -jeesustelijat. Ja pelit ovat aina lopulta viihdettä ja satuja.

Mutta pelityyleissä tuntuu olevan eroja, eli osa haluaa tehdä syystä tai toisesta "pahoja asioita" (ja vaikka jopa listiä lapsia pelissä jos siihen on mahdollisuus) kun taas osalla on joku kirjoittamaton koodi että pelataan "hyvistä (jos valinnan mahdollisuus on) ja listitään vain ns. vihollisia (tässä on tosin peleistä riippuen aika harmaitakin alueita - kuka muistaa mm. Fallout 3:n The Pitt-DLC:n "valinnan" lopussa?). Osa ei ehkä sinänsä edes ajattele valintoja, vaan menee fiilispohjalta ja pelikohtaisesti.

Minusta "kuolemattomat hahmot" eivät lopulta eroa peleissä paljon siitä, että on taloja ja irtaimistoa jota et saa tuhottua tai sitä että kentissä on osin keinotekoisia esteitä joiden yli/läpi ei pääse (kentät ovat rajattuja jotenkin). Tai että välipätkällä viedään tarinaa väkisin eteenpäin. Pelintekijät muokkaavat aina tietyt säännöt joiden mukaan peliä AINA pelataan - oli se lineaarinen räiskintä tai open world -peli. Ja yleensä lasten kohdalla sääntö on ettei pelaaja itse pääse niitä ainakaan tahallaan listimään. Minusta se on paras ratkaisu ihan siinäkin mielessä, että pelaajia pidetään jo outoina hiippareina muutenkin (niistä mitään ymmärtämättömien toimesta lähinnä) ja "hei, ammuskellaan lapsia" -asenne ei tätä kauheasti parantaisi. Pelintekijät haluavat turvata myös selustansa.

ps. M454: Paina "siteeraa"-näppäintä niin saat toisen kirjoittajan lainaukset siististi laatikkoon.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

En tietenkään vihjaa että pelaajille olisi "oikeassa elämässä" tarpeita pieksää tai listiä viattomia, ja itseasiassa monet pelaajat ovat luultavasti leppoisampia tyyppejä kuin nämä "pelit ovat saa**nasta" -jeesustelijat. Ja pelit ovat aina lopulta viihdettä ja satuja.

Mutta pelityyleissä tuntuu olevan eroja, eli osa haluaa tehdä syystä tai toisesta "pahoja asioita" (ja vaikka jopa listiä lapsia pelissä jos siihen on mahdollisuus) kun taas osalla on joku kirjoittamaton koodi että pelataan "hyvistä (jos valinnan mahdollisuus on) ja listitään vain ns. vihollisia (tässä on tosin peleistä riippuen aika harmaitakin alueita - kuka muistaa mm. Fallout 3:n The Pitt-DLC:n "valinnan" lopussa?). Osa ei ehkä sinänsä edes ajattele valintoja, vaan menee fiilispohjalta ja pelikohtaisesti.

Siksi minä ainakin juuri näistä RPG peleistä pidän kun voi oman pelityylinsä mukaan pelata. Eikä juosta putkessa :) Enimmäkseen voisi sanoa että olen kaoottisen neutraali pelatessani tälläisiä pelejä.

Sehän se tahtoo olla että mielipiteitä ja makuja on yhtäpaljon kuin ihmisiä. Niin pelitalot menevät "normien" mukaan eikä pienen mahdollisen ryhmän toiveiden mukaan. Kyllähän tuon ymmärtää siis että jos vaikka Betheseda saisi leiman otsaansa kun on tehnyt lapsentappo pelin tai näin niin voi sitä media myllytystä! Kuinhan äkkiä saisivat lapun luukulle?
Eli tuskin tulee ainakaan isolta pelitalolta mitään sellaista...hmmm hyvin uskaliasta peliä. Kenties joltain indie ryhmältä joskus.

Ps. Painoin siteeraa nappia mutta varmaan käyttäjä vika kun en ole hirveästi ottanut osaa keskusteluihin :o
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Näistä teidän lapsien murhaamisesta
Tuntuu hieman tekopyhältä estää pelaajia tappamasta peleissä pikkulapsia kun usein esim. elokuvissa tai kirjoissa joku henkilö taas saattaa olla lastenmurhaaja. Se että katsoja/lukija itse ei tee kyseistä tekoa niin kyllähän jo se elokuvan tai kirjan kirjoittaja on jo tehnyt kyseisen teon omassa päässään ja katsojat reagoivat siihen omalla tavalla tai siten miten ohjaaja tai kirjoittaja on halunut. Tämä teko mahdollistaa kirjan tai elokuvan tarinan kulkemisen uuteen suuntaan mikä saattaisi vaikuttaa katsojaan/lukijaan. Ja juuri tätä suunnan vaihtoa tarinassa pitäisi hyödyntää peleissäkin missä lasten tappamisesta tulisi seuraamuksia.
Miksi ylipäätänsä on hyväksyttävämpää ampua aikuisia ihmisiä pelissä lasten sijasta? Eikös jo idea ihmisten ampumisesta ole jo aika kauheata? Myönnän että itsekin näen lasten ampumisen aika sairaana tekona jopa peleissäkin mutta miksi juuri kyseiset ikäluokat pitäisi kieltää? Eiköhän voi jo vaatia pelinkehittäjiltä aikuismaista lähestymistä lasten tappamiseenkin jos joku kehittäjä sen sattuisi toteuttaa. Ja eiköhän kyseinen peli saisi K-18 lätkän niin ei olisi kellään mitään valittamista koska peli olisi selvästi suunnattu ajattelevalle aikuiselle. Eikös samaa periaatetta käytetä elokuvissakin?
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Näistä teidän lapsien murhaamisesta
Tuntuu hieman tekopyhältä estää pelaajia tappamasta peleissä pikkulapsia kun usein esim. elokuvissa tai kirjoissa joku henkilö taas saattaa olla lastenmurhaaja. Se että katsoja/lukija itse ei tee kyseistä tekoa niin kyllähän jo se elokuvan tai kirjan kirjoittaja on jo tehnyt kyseisen teon omassa päässään ja katsojat reagoivat siihen omalla tavalla tai siten miten ohjaaja tai kirjoittaja on halunut. Tämä teko mahdollistaa kirjan tai elokuvan tarinan kulkemisen uuteen suuntaan mikä saattaisi vaikuttaa katsojaan/lukijaan. Ja juuri tätä suunnan vaihtoa tarinassa pitäisi hyödyntää peleissäkin missä lasten tappamisesta tulisi seuraamuksia.
Miksi ylipäätänsä on hyväksyttävämpää ampua aikuisia ihmisiä pelissä lasten sijasta? Eikös jo idea ihmisten ampumisesta ole jo aika kauheata? Myönnän että itsekin näen lasten ampumisen aika sairaana tekona jopa peleissäkin mutta miksi juuri kyseiset ikäluokat pitäisi kieltää? Eiköhän voi jo vaatia pelinkehittäjiltä aikuismaista lähestymistä lasten tappamiseenkin jos joku kehittäjä sen sattuisi toteuttaa. Ja eiköhän kyseinen peli saisi K-18 lätkän niin ei olisi kellään mitään valittamista koska peli olisi selvästi suunnattu ajattelevalle aikuiselle. Eikös samaa periaatetta käytetä elokuvissakin?

Nyt ollaan asian ytimessä. Olihan esimerkiksi Freddy Grueger lapsentappaja JA seksuaalinen hyväksikäyttäjä. Tosin alkuperäisessä versiossa tämä hyväksikäyttäminen jätettiin pois koska siellä USA ssa oli aika vasta ollut joku tälläinen tapaus mikä olisi ollut juuri ilmestyvässä elokuvassa. Joten hieman pehmensivät. En ole tätä uusio versiota nähnyt mutta siinähän piti olla alusta asti selvää että se on sellainen.

Ja tosiaan, jos harrastaa näitä splatter, snuff, indie, japsi leffoja ja mitähän niitä muita on tälläisiä ei mainstream elokuvien katsomista niin niissähän näkee vaikka mitä sairasta. Vaikkapa japanilaiset pikkutytöt+lonkerot. Ja kyllä näissä on se 18v lätkä. Joten jonkin asteista tekopyhyyttä kai tämäkin on tai jotain. Eiköhän sitä meidän elinaikana tosin tämäkin raja-aita kaadeta kokonaan pois ja tulee olemaan tiskinalta myytäviä pelejä joita ei mainosteta kuin tietyissä piireissä.

Realistisuudesta muuten sen verran että kuinka moni pitää fysiikka mallinnusta tärkeänä? Hajoavat rakennukset, rag dolls etc.
Itse pidin ainakin suuresti Red Factionissa fysiikka mallinnuksesta. En siis puhu tästä uudesta jossa sai jollain rannekorulla korjattua kaiken taas ennalleen vaan siinä aikaisemmassa..Armageddon? Vai resistance. Liikaa pelejä nykyään kun ei niistä kärryllä pysy enkä juuri nyt jaksa googlata :)
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Onpa mielenkiintoinen aihe :)

Minulle pelaaminen on myös todellisuuspakoa, rentoutumista. En kaipaa peliltä niinkään realistisuutta, mutta uskottava (omassa maailmassaan) sen pitää olla. Sama pätee mm. kirjallisuuteen.
Fantasiamaailmaan sijoittuva roolipelihän on kaikkea muuta kuin realistinen, mutta tietyt uskottavuuden lait sielläkin pitää päteä. Minusta hahmon pitää levätä, asiat on selitettävä (miksi joku toimii kuten toimii) jne. Liiallisuutta en kaipaa tämän suhteen; olisi rasittavaa, jos hahmoa pitäisi käyttää säännöllisin väliajoin tarpeillaan ym. :D

Lasten asema hahmoina on aika kiinnostava. Pelimaailmassakin pidän lasten tappamista arveluttavana ja kuvottavanakin. Mutta silti minusta lapsihahmojenkin pitää voida olla olemassa ja samoin säännöin kuin reaalimaailmassakin. Lapsi voi kuolla, lapsi voidaan tappaa. Jos lasta ei voisi tappaa, niin sillekin pitäisi tosiaan olla jokin selitys, kuten joku aiempi kirjoittaja jo sanoikin.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Lasten asema hahmoina on aika kiinnostava. Pelimaailmassakin pidän lasten tappamista arveluttavana ja kuvottavanakin. Mutta silti minusta lapsihahmojenkin pitää voida olla olemassa ja samoin säännöin kuin reaalimaailmassakin. Lapsi voi kuolla, lapsi voidaan tappaa. Jos lasta ei voisi tappaa, niin sillekin pitäisi tosiaan olla jokin selitys, kuten joku aiempi kirjoittaja jo sanoikin.

Tätä lapsen asemaa peleissä voisi myös käyttää erittäin hyvänä tehokeinona peleissä. On lukemattomia pelejä ja elokuvia joissa hyvis soluttautuu johonkin rikollisjärjestöön ja eteen tulee valinta jossa täytyy näyttää rikollisille olevansa yksi heistä. Yleensä tästä todisteena pitää ampua 30-40v. poliisi. Entä jos poliisin sijasta siinä olisikin viaton pieni nappisilmäinen 5-vuotias tyttö?

Yleensä kyllä riittää se poliisikin, että pointti menee perille. Mutta ainakin oman lapsen syntymän jälkeen se tunnetila mikä tällaisista kohtauksista voi tulla, on paljon voimakkaampi ja täten toimisi paremmin tehokeinona. Kaikki joilla on omia lapsia varmaan tietävät mistä puhun.

Tuo tappamisesta nauttiminen onkin sitten erittäin mystinen ja vaiettu asia. Otetaan esimerkiksi vaikka MW2:sen lentokenttäkohtaus, jossa voi lahdata siviilejä. En ole kyseistä peliä pelannut, mutta todennäköisesti tappaisin siinä kohdassa niin paljon ihmisiä kuin vain mahdollista. Miksi? Sitä vastausta ei kukaan tiedä. Jos siinä kohtauksessa on lapsia, niin en tiedä miten reagoisin tai tekisin. Oikeassa elämässä en halua tappaa mitään elävää olentoa, ellei siihen ole erittäin hyvää syytä. (hyttysiä ei lasketa)

Tässä tullaankin siihen että jos pelit pystyttäisiin tekemään realistikseksi esim. jonkin uuden "UniAivoNanoManipulaatio-tekniikan" avulla, niin aika vähäinen osa ihmisistä enää haluaisi lentokentällä ammuskella siviilejä. Saattaisi hieman päässä naksahdella.

Toisaalta urheilupelit ja vaikka erotiikkapelit :D saisivat aivan uuden ulottuvuuden.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

...

Realistisuudesta muuten sen verran että kuinka moni pitää fysiikka mallinnusta tärkeänä? Hajoavat rakennukset, rag dolls etc.
Itse pidin ainakin suuresti Red Factionissa fysiikka mallinnuksesta. En siis puhu tästä uudesta jossa sai jollain rannekorulla korjattua kaiken taas ennalleen vaan siinä aikaisemmassa..Armageddon? Vai resistance. Liikaa pelejä nykyään kun ei niistä kärryllä pysy enkä juuri nyt jaksa googlata :)

Pelin nimi oli Red Faction: Guerrilla. Ja tämä uusin julkaisu RF-peli oli Red Faction: Armageddon. Itsellä tärkeysjärjestys pelin teknisessä puolessa menee näin:

Grafiikat < fysiikat < pelattavuus

Eli itselleni realistiset fysiikat ovat komeaa ulkokuorta tärkeämmät. Siksi GTA IV on niin mahtava. Myös hyvin aliarvostettu Red Faction: Guerrilla oli aivan mahtava peli fysiikoidensa osalta. Pelialue oli tylsä, tarina mitäänsanomaton ja tehtävät melko samanlaisia, mutta fysiikat olivat aivan huippuluokkaa. Voi sitä riemua, kun rekalle taloon ajaessa rekka ei törmää äärettömän kovaan betoniseinään pysähtyen vaan jatkaa Newtonin II lain mukaisesti matkaansa seinän läpi, musertaen kaiken tieltään. Tämä on sitä realismia parhaimmillaan. Harmi, että RFG:ssäkin nuo fysiikat bugasivat paikoin: talot saattoivat jäädä seisomaan mitä ihmeellisimmillä tukijaloilla ja painopisteillä, kun realistisesti talon olisi pitänyt jo sortua. Mutta se oli vain fysiikkamoottorin pientä bugailua.

Ahh, kun saisi joskus pelin, jossa olisi GTA IV:n Euphoria ja Red Faction: Guerrillan ympäristön tuhoutuminen.
 
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Ja tosiaan, jos harrastaa näitä splatter, snuff, indie, japsi leffoja ja mitähän niitä muita on tälläisiä ei mainstream elokuvien katsomista niin niissähän näkee vaikka mitä sairasta.



Pikkaisen offtopicia, mutta splatteria tai muutakaan väkivaltafiktiota - kuten nyt vaikka videopelejä - ei pidä sekoittaa noihin snuff-"elokuviin". Ja toisekseen, onko indie lähtökohtaisesti sairasta?

Mutta tosiaan, niinkuin joku sanoikin jo tossa, niin nykytekniikka ei vielä mahdollista realismia sanan varsinaisessa merkityksessä. Vielä.

Kahdessakymmenessä vuodessa ollaan kuitenkin tultu tästä tähän, ja tästä tähän.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Mitä realistisempi, sitä... parempi?

Uncanny Valley efekti on mitä oudoin ja inhottavin, itse en ole kokenut sitä koskaan pelien parissa, mutta tietyt realistiset robotit saa karvat pystyyn :S
Heavy Rainissa tuota ehkä hieman ilmeni, hahmojen kasvojen muuttuessa välillä ns. "elollisista" elottomiksi. Johtuu varmasti siitä, että hahmot ovat selvästi realistisemman oloisia verrattuna valtaosaan pelejä. L.A. Noirea en ole vielä päässyt testaamaan, joten en tiedä onko siinä havaittavissa kyseistä efektiä... Uncanny valley
 
Ylös Bottom